Yleinen
29.12.2016

Toimme sukujouluun taudin: 10/12 sairastui

Toimme sukujouluun taudin: 10/12 sairastui

”Samahan se on mummolassa sairastaa”, ajattelimme ja lähdimme kuumeinen poika mukanamme mummolaan Itä-Suomeen aatonaattona. Neljässä päivässä jouluaaton 12-henkisestä seurueestamme oli 10 kaatunut sänkyyn 39:n asteen kuumeessa.

 

Henrik tuli viimeisen koulupäivän jälkeen torstaina 22.12. kotiin kalpeana ja kuumana. Niin hän aloitti marraskuun alun jälkeen jo kolmannen kuumeputkensa.
Koska hän ei oksentanut, päätimme lähteä sovitusti jouluksi mummolaan Itä-Suomeen 400 kilometrin päähän perjantaina 23.12. Meidän molemmat mummolat ovat Itä-Suomessa lähellä toisistaan, ja koska olimme käyneet siellä viimeksi kesällä, odotimme joululomamatkaa todella kovasti. Ajattelimme, että samahan se on lapsen mummolassa sitten sairastaa ja odottaa paranemista. Joulu ei tunnu joululta ilman mummolaa.
Pakkasimme mukaamme Kuomat, toppahousut, topparukkaset, pipot ja kaulaliinat. Pääsisimme pulkkamäkeen! Luistimetkin piti pakata, mutta kuulimme, että sen verran lämmintä oli tulossa, että jäät eivät olisi kunnossa. Saisimme kuitenkin Pirkanmaan vihreyteen tottuneina lunta ulkoilujamme ilahduttamaan. Pakkasimme mukaan myös uikkarit, että voisimme käydä myös kylpylässä.
Perillä aatonaattoiltana toisessa mummolassa meitä odottivat isovanhemmat, kolme setää ja yhden sedän vaimo ja ihana pieni serkku. 12 hengen sukujoulu alkoi! Meillä olikin ihana aatto. Henrik oli tuolloin lauantaina 24.12. vielä kipeä ja minäkin yskin, mutta muuten kävimme Henrikiä lukuunottamatta kirkossa, lauloimme, herkuttelimme ja saimme paljon ihania, hauskoja ja riemullisia lahjoja. Oli tosi kivaa olla yhdessä koko suku! Henrikiä lukuunottamatta pääsimme myös ulkoilemaan lumen keskelle.

Sairasvuode kutsui

Joulupäivän aamuna se iski minuun: lihassärky, päänsärky ja kuume. Lämpöä yli 39 ja vuorotellen jääkylmä ja tuskaisen kuuma hiki. Kaivauduin sänkyyn vilttien alle tärisemään. Samana päivänä kaatui yksi sedistä omien peittojensa alle tärisemään. Minä, setä ja Henrik nukuimme suurimman osan joulupäivästä. Olin iloinen isoista lapsista ja miehestä ja isovanhemmista, jotka pitivät huolta meistä kipeistäkin. Terveenä pysynyt A sai sentään pelailla illalla lautapelejä ja maistella glögiä muiden terveenä olevien kanssa.
Tapaninpäivän iltana Aava ja isoisä hakeutuivat kuumana hehkuvina ja päänsärkyisinä peiton alle myös minun, Henrikin ja sedän yhä jatkaessa kuumeilua. Tuolloin yksi sedistä perheineen oli jo aamulla lähtenyt kotimatkalle.
Siirryimme tiistaina 27.12. toiseen mummolaan viemään sairauden ilosanomaa. Edellisenä päivänä kotiin lähteneen sedän perheen viesti oli tutunkuuloinen: kaikki kolme 39:n asteen kuumeessa, 2-vuotias serkku jopa 40:n asteen kuumeessa. Tässä vaiheessa Henrik alkoi pikku hiljaa parantua, mutta ei voinut kauhean, melkein keuhkot räjäyttävän yskän takia päästä nauttimaan lumesta ulos. Matilda siirtyi sairastuneiden joukkoon minun ja Aavan vierelle.
Keskiviikkona 28.12. minulla oli yhä 39 astetta lämpöä. Tytöillä onneksi vähän vähemmän, mutta kunnolla kuitenkin. Viesti toisesta mummolasta oli jo lähes vitsi: myös kolmas setä sairastui.
Lähdimme nyt toisesta mummolasta kotiin tänään torstaina 29.12. Toistaiseksi toiset isovanhemmat sekä jouluaaton seurueestamme kaksi henkeä ovat yhä terveinä. Joulun saldo on nyt 10/12 sairastunutta, 10/14, jos toisetkin isovanhemmat lasketaan. No, kaikki eivät sairastuneet meidän vuoksemme vaan olivat jo aiemmin olleet flunssaisia, mutta eihän näitä voi ennustaa. Jos olisimme jääneet kotiin, olisi tauti saattanut kadota yhdessä yössä eikä siirtyä kenenkään.
Alamme nyt pikku hiljaa parantua, mutta tämä yskä on järkyttävä. Tämän joulun me kaikki ainakin muistamme!

Joulu 2016

 

Moitimme

Ulkoilujen jäämistä, lumen missaamista, rakkaiden kavereiden tapaamisen hylkäämistä, lapsuuspaikkojen näkemisen missaamista, suosikkipitseriassa käymisen missaamista, kylpylän unohtamista, aleshoppailujen väliin jäämistä, yhteisten lautapeli- ja glogihetkien peruuntumista, päänsärkyä, lihassärkyä ja mielipuolista hien ja jääkalikkäjäätymisen vaihtelua.

Kiitämme 

 

Tiivistä oleilua mummoloissa neljän seinän sisällä ilman yhtäkään säntäilyä minnekään, isovanhempien näkemistä, tuntikausien unta hyvissä sängyissä, rakkautta ja huolenpitoa, hyvää ruokaa, parasta seuraa, mahtavia lahjoja, hyviä lääkkeitä ja Henrikin sairautta lukuunottamatta ihanaa aattoa.

Avainsanat

Kommentit

Olisin itse tehnyt aivan saman valinnan, eli vienyt perheen viettämään aikaa rakkaiden sukulaisten luokse! Eri asia jos muutenkin nähtäisiin usein, tai jos ei olisi toivotettu kuumeen vuoksi tervetulleeksi.
Minäkin olin kutsunut meille sukua ja valitettavasti äitini sairastui ja hänelle nousi 38,5 astetta kuumetta. Ja tottakai silti tulivat (luvalla) eikä kukaan perheestäni sairastunut!

Kiitos Anne! Näin me ajattelimme. Osalla oli influenssa-rokotuskin… Nyt liikkuu tauteja kaikkialla joka tapauksessa.

Voi kurja! Toivottavasti paranette koko konkkaronkka pian. Mukavaa kuitenkin, että saitte viettää joulua yhdessä 😊

Meiltä jäi myös ulkoilut, lautapelit ja sukulaisten kanssa vietetty aika väliin. Aatonaattona sairaana oli esikoinen, mutta hän vain makasi korkeassa kuumeessa, joten emme voineet ajaa Keski-Suomeen. Tapaninpäivään mennessä sairastui loput kolme lasta ja minä. Eli ei mennyt joulu suunnitelmien mukaan. Äitini tuli jouluksi Suomeen meitä tapaamaan. Ei ole vielä onnistunut näkeminen. Ensi viikolla jo lentävät takaisin Espanjaan. Tämä joulu jää kyllä mieleen, mutta ei parhaana mahdollisena. Vertaistukea löytyi kyllä facebookin täydeltä! Tosi moni on sairastanut.

Kyllä äiti on tulossa käymään. Tässä vaan sekin riemu, että meidän kuusihenkinen perhe asuu väliaikaisesti kerrostalo kolmiossa. Ei meille mahdu yökylään, eikä ainakaan silloin kun sairastetaan. Nyt äiti on varannut hotellihuoneen maanantaiksi. Minä tosin olen yhden lapsen kanssa päivystyksessä just nyt. Tän joulun taudeista ei äkkikäänteitä puutu!

Voih. Me tehtiin toisenlainen päätös. Ei voinut arvata. Eikö äiti uskalla tulla käymään? 🙁

No eipä ole järki paljon päätänne pakottanut! Ihan järkkyä lähteä tahallaan tartuttamaan tautia muille,osin vielä iäkkäämmille sukulaisillenne.Kyllä niillä mummoilla ja papoilla on ihan tarpeeksi hommaa joulun järjestämisessä terveille sukulaisilleen,ei siinä enää tarvita sairaiden passaamista saati lahjaksi saatua tautia itselle.Totta toki että taudin voi saada muualtakin,mutta on aivan anteeksiantamatonta ja täysin ajattelematonta lähteä ihan tietoisesti tautia tartuttamaan!! Tiedätkö edes että influenssa voi jälkitauteineen olla tappava,varsinkin iäkkäille ihmisille ja riskiryhmille.Minä kyllä tiedän ihan omakohtaisesti kun oma isoisäni on siihen menehtynyt! Rokotuskin tehoaa huonommin noihin riskiryhmiin. En kertakaikkiaan ymmärrä ajatteluanne "samahan se on missä sairastetaan", En vaikka isovanhemmat olisivat hyvänhyvyyttään teidät toivottaneet tervetulleiksi,sairainakin!
Ihan yhtä typerää on mennä sairaana töihin,viedä sairaita lapsia päiväkotiin,kouluun jne. Se on itsekästä ja täysin hölmöä käytöstä. Onko nyt hyvä mieli kun pilaatte monen ihmisen joulun?

T sairastui Mummilassa, aaton ja päivän välisenä yönä. 3-4 päivää kesti "pahinta" vaihetta sisältäen 2 yöllistä kuumepiikkiä ja 3 yskästä johtuvaa oksennusta ja 5 päivää hedelmillä ja juomilla eloa.

Niin… Kuumettoman päivä jälkeen on kuitenkin mentävä töihin ja kouluun…

Ihan huomautuksena että kyllä ihminen sitä virusta vielä levittää vaikka kuume olisi laskenut jo.Samoin muutkin perheenjäsenet olivat todennäköisesti siinä vaiheessa jo oireettomia taudinkantajia ja niinollen tartuttavia vaikka tauti ei vielä päällä ollutkaan.

Niin ja emme todellakaan lähde päiväkotiin, kouluun tai töihin ennen yhtä kuumeetonta päivää.

No, asioilla on aina monta puolta. Meidän isovanhemmat eivät ole vanhoja millään mittapuulla. Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta olisi voinut olla niin, että lapsen kuume loppuu jo ennen kuin olemme perillä. Henrikin tauti muuten testattiin ennen aattoa: se ei ollut influenssa. Kuten sanoi, osa sai sen muualta. Mutta ymmärrän huolesi.

Ei saisi sanoa että…
Mutta ei kai nyt kipeän lapsen kanssa lähdetä kylään. Vaikka kuin ois Joulu.
Tai kyllähän mä sen toisaalta ymmärrän, että ikävä on kova. Onneksi ei ollut pieniä vauvoja kellään, ja tauti kuitenkin "vain" joku virustauti.

Saa sanoa. Kyllä me mietimme kauan. Olisi voinut silti olla niin, että hänen kuumeensa olisi ollut ohi ennen määränpäätä. Myönnän, että otimme typerän riskin. Kuitenkin osa väestä olisi sairastunut ilman meitäkin. Meillä oli välimatkan vuoksi nyt paljon pelissä, ja meidät toivotettiin tervetulleeksi. Eipä tätä kukaan arvannut. Influenssaa se ei Henrikillä ollut.

Niin jouluviikolla, joka työpaikallani on vuoden kiireisin. Tunnistin kurkkukivun ja limaisuuden, joiden tiesin olevan influenssan ensioireet. En ole ottanut influenssarokotusta vaikka sen ilmaiseksi saisinkin kuullessani riskiryhmään sillä useana vuotena olen todennut sen täysin toimimattomaksi.Tänäkään vuonna tauti ei minua kyennyt petiin kaatamaan. Siitä olen hyvin kiitollinen, sillä joka toinen viikko olen yksin vastuussa 4-ja 6-vuotiaista lapsistani. Pienimmille en ole laadukkaita probiootteja raaskinut syöttää sillä arvelen hänen pureskelevan ne, jolloin elävät mikro-organismit eivät päädy määräpäähänsä paksusuolee. Nyt poika on onneksi jo paranemaan päin. Ekan kerran kuumetta ja poikaon jo 4v. Aina kotona ollessan juo toki prepiootteja. On siis pojan aika opetella ottamaan probiootinsa (pieni pilleri) kokonaisena. Yksin taloudesta vastaavana kun ei todella ole varaa lasten sairastamiseen.Terveyttä jokaiseen kotiin!

Kävipä kurjasti 🙁 ettei vain olisi ollut se influenssa?

Ei ollut influenssaa ainakaan Henrikillä, häneltä se testattiin. En tiedä oliko muilla.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *