Yleinen
13.7.2017

Minä raskaudun helposti. Saako sen sanoa ääneen?

Minä raskaudun helposti. Saako sen sanoa ääneen?

”Jos sinä et olisi saanut lapsiasi noin helposti, osaisit ehkä arvostaa raskautta enemmän”

”Tuolla on niin monta ihmistä, jotka vaihtaisivat kanssasi paikkaa. Koita vaan nauttia.”

Ensimmäinen puhdas vahinko. Toinen nappasi neljännestä kierrosta, heti kun osasin bongata ovulaation oikein. Kolmas sai alkunsa ensimmäisestä kierrosta. Minä raskaudun helposti. Olen siitä iloinen. Mutta saako sen sanoa ääneen? Tai ehkä enemmänkin, kannattaako se?

Me ihmiset olemme kummallisia. Kun jollain menee huonosti tai on vaikee, me tsemppaamme. Lähetämme jaxuhaleja, olemme valmiita auttamaan. Mutta kun jollaine menee hyvin, nousee pintaan heti kateus. Sanotaan että suomalainen on ainut joka on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saisi viittäkymppiä. Se tuntuu olevan surullisen totta.

Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että helposti raskautuva nainen ei osaa arvostaa raskautumistaan samalla tavalla mitä pitkään raskautta toivonut ja yrittänyt. Minusta se on aika loukkaava ajatustapa. Oli yrityksiä takana sitten viikkoja, kuukausia tai vuosia, sen plussan jälkeen se lapsi on ihan yhtä rakas ja korvaamaton. Kun uusi ihmisen alku kasvaa vatsassa, ei ole väliä kuinka kauan sitä on tehty. Sieltä tulee samat pelot, samat ajatukset ja sama rakkaus.

Vaikka olisin joutunut odottamaan raskautta kauan, en usko että arvostaisin sitä yhtään sen enempää. Tai vähempää. Arvostan ja olen onnellinen siitä, että olen kolmannen kerran saanut kokea tämän ihmeen. Ja vieläpä niin helposti. Samalla pelkään ihan tajuttomasti. Kun olen saanut kaiken niin helposti, koska onni otetaan pois? Voiko kaikki oikeasti mennä hyvin, kun olemme saaneet lapsemme alulle niin helposti? Jos olisimme joutuneet odottamaan raskautta kauan, uskon että arvotuksen sijaan pelkäisin enemmän. Pelkäisin sanoa niitä negatiivisia tunteita ääneen. Pelkäisin että onni otettaisiin kostoksi minulta pois. Niinkuin pelkään nytkin, aivan tajuttomasti.

Minä kerron avoimesti myös niistä raskauden ei niin ihanista puolista. Minä valitan julkisesti täällä sadoille, jopa tuhansille ihmiselle. Se ei tarkoita ettenkö arvostaisi tätä raskautta. Odottavalla äidillä on oikeus niihin kaikkiin tunteisiin, oli raskaus sitten vahinko tai vuosien tulos.

Minä en voi tietää miltä lapsettomuus tuntuu. Minä en voi tietää miltä kauan yritetty raskaus tuntuu kun se vihdoin onnistuu, jos koskaan onnistuu. Ja toisinpäin, helposti raskautuvan tunteita ei voi tietää lapseton tai kukaan muukaan kuin hän itse. On aivan älytöntä arvostella toisen tunteita, puolin ja toisin. Minä toivon että jokainen nainen saisi kokea raskauden ihmeen. Mutta tiedän ettei se ole mahdollista, ja se särkee sydämeni.

Jos me emme olisi saaneet kokea enää kolmatta kertaa tätä, olisin ollut murheen murtama. Vaikkakin meillä onkin kaksi aivan täydellistä tyttöä kotona. Siltikin on eri asia päättää olla yrittämättä kuin yrittää ilman tuloksia. On eri asia olla haluamatta, kun pakon edessä olla saamatta. Nyt kun me onnemme saimme, ja kovin helposti alulle saimmekin tuntuu, että asiaa pitäisi jollain tavalla hyssytellä. Välillä tunnen jopa häpeää, jos joku kysyy onko raskautumiseni ollut helppoa kun lapsemme on näin pienillä ikäeroilla ja olen niin kovin nuori vielä. Lapsettomuudesta saa puhua ääneen, mutta sakko hyvästä hedelmällisyydestä?

Raskaus, äitiys ja lapsettomuus ovat niin tulenarkoja aiheita että välillä olen jopa miettinyt perustavani perheblogin sijaan vaikka leivontablogin palaneista pullista ja lässähtäneistä kakuista…

Tuntuu hassulta tuntea häpeää tälläisestä asiasta. Kel onni on, sen kätkeköön. Tyhmä, typerä sanonta. Lopettakaa sen noudattaminen ja nauttikaa. Ja antakaa toisten nauttia onnestaan. 

Avainsanat

Kommentit

Löysin blogisi sattumalta ja tämä aihe kosketti. Minäkin tulen helposti raskaaksi, kolme kertaa raskaus on alkanut ensimmäisestä yrityskierrosta. Kuitenkin lapsia meillä on vain yksi, ja toista odotan tällä hetkellä rv 10+1. Edellinen raskaus meni kesken kesäkuussa ja tämä alkoi heti seuraavasta kierrosta. Olen tietysti todella onnellinen että raskaudet ovat alkaneet näin helposti, mutta huoli on silti suunnaton tässä raskaudessa. Vaikka järki sanookin että todennäköisyys raskauden päättymiseen hyvin on suurempi kuin toinen keskenmeno, on pelko silti läsnä joka päivä.

Minä raskaudun helposti. Saako sen sanoa ääneen lapsettomalle?

Minulla on upea kroppa luonnostaan josta olen pirun ylpeä. Saako sen sanoa ääneen pullealle?

Sain huippuopiskelupaikan/työn. Saako sen sanoa ääneen työttömälle/sille joka ei päässyt opiskelemaan?

Kroppani palautui 3 viikoa synnytyksen jälkeen. Saako sen sanoa ääneen sille jolla ei palautunut?

Lapseni on keskimääräistä fiksumpi/kauniimpi/komeampi. Saako sen sanoa ääneen sille jonka ei ole?

Saahan ääneen sanoa vaikka mitä mutta kannattaako se? Ei välttämättä. Kaikilla on heikkoutensa ja vahvuutensa, asiat jotka on mennyt hyvin ja asiat jotka ei ole mennyt niin hyvin. Mtä pidempään elää sitä enemmän yleensä myös vastoinkäymisiä joutuu kokemaan. Koska karma saattaa potkia, kannattaa varmaan miettiä missä ja miten asioitaan sanoo vaikka niistä ylpeä onkin (ja toki saa olla).

Minäkin olen vähän eri mieltä tuosta arvostamisesta… Pitkien hoitojen jälkeen raskautta arvosti eri lailla. Mitään ei enää pitänyt itsestäänselvänä. Pelko oli myös paljon vahvemmin läsnä. Lapsettomia usein arvostellaan kateudesta, mutta voin vakuuttaa, että kateus on omalla kohdallani vain yksi pieni osa siitä tunteiden skaalasta, jota kokee. Ihmiset eivät ymmärrä sitä pohjatonta surua, he kenties pelkäävät kohdata sen toisessa ja saattavat tulkita sen vain pelkästään henkilökohtaisesti itseensä kohdistuvaksi kateuden tunteeksi. Totta kai jokainen saa olla onnellinen, mutta peräänkuuluttaisin hienotunteisuutta.

Tähän on pakko kommentoida!

Esikoisemme sai alkunsa heti, kun annettiin lupa. Kakkonen sai alkunsa ennen vuotojen alkua joten hedelmällinen maaperä täälläkin. Tilanne meillä on nyt seksitön vaikka mulla on hormonikierukka, niin paljon kammoksun ajatusta uudesta raskaudesta! Ei kolmonen maailmanloppu olisi mutta ei nyt vielä ainakaan…

Ensimmäinen lapsi tuli helposti parin kuukauden yrityksen jälkeen. Yritämme edelleen toista ja takana on jo vuosia.
Yleisesti ottaen olen huomannut helposti raskautuvien käytävän lauseita mm. me tehtiin vaan, ootte varmaan vaan väärään aikaan harrastanu, lopeta se stressaaminen niin se tulee, meki yritettiin kauan 3 kk (vertaa oma 8 v.)

Oletetaan, että ku heillä on helposti tullu niin toinen tekee jotakin väärin kun ei saa.
Minusta myös lapsettomuustutkimukset on kivuliaita ja noloja esim. Miesten siemennesteanalyysi.
Vuosia kyselyitä kahvipöydässä, vuosia ihmettelyä miksi te ette tee toista.

Omissa häissäni päivän polttavin puheenaihe oli miksemme tee esikoiselle kaveria ja 10 syytä miksi pieni ikäero on parempi.

Olen kokenut helpon raskautumisen ja pitkän sekundaarisen lapsettomuuden.
Useimmat ihmiset eivät ymmärrä mitä toiselta voi kysyä ja mitä ei. Myös helposti raskautuvat kaikki tuttavani olettavat tehneen asiat oikein ja heillä olevan oikeus neuvoa asiassa. Se satuttaa kerta toisensa jälkeen. Myös raskausilmoitukset sanoilla nyt se vauvakuume tulee teillekkin kun näätte meidän vauvan.
Helposti raskautuvat useimmat eivät koe epäonnistuneen raskauden yrityksessä eivätkä koe tarvetta sen asian peittelyyn jolloin rönsyilevät onnensa kanssa. Ylenpurkautuva vouhotus satuttaa itseä. Ei normaali keskustelu.

Koen silti, että lapsettomuutta kärsineet arvostavat enemmän raskautta. Tukiryhmässä puhutaan paljon näistä asioista niiden kesken jotka ovat kokeneet molemmat.
He ymmärrävät myös miten puhua hillitysti toisille.
Lapsettomuushoitojen keskenmenoriski on huomattavasti luomuraskauksia korkeampi eli pelkoa on enemmän siinäkin.

Lapsettomuuden takana on vuosien työ. Ja jollain jää tyhjä syli. Elämä ei ole reilua, mutta ethän sinäkään vastaa juuri irtisanotulle että mutta minäpä sainkin vakipaikan. Raskaus tuntuu olevan oikeus molemmin puolin sanoa suoraan kaikki. En minäkään avoimesti hauku näitä ylihehkuttavia raskaana olevia. Puran kiukkuni illalla itkun kanssa sängyssä.

Saa sanoa.
Itsellä myöskin 3.raskaus menossa, kaikki raskaudet alkaneet ”helposti”.
Oon onnellinen kaikista ja miksen olisi..toki tiedosta, ettei kaikilla ala raskaus yhtä helposti. Ei elämässä muutenkaan asiat mene aina samalla tavalla jokaisella. Tää on vähän samaa asiaa kuin, ettei voisi sanoa olevansa onnellinen/tyytyväinen tms. Aina joku pahoittaa mielensä.
Tsemppiä odotukseen..

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

kiitos! <3 toi on totta, sanot mitä vian niin aina on joku joka pahoittaa mielensä 😉

Itse tullut kolme kertaa raskaaksi kerrasta. Kaikki päässeet yllättämään, ja kaksi ns varmoilla päivillä. Alkuihmetyksen (ja tässä vikassa myös vähän järkytyksen) jälkeen olen tosi iloinen jokaisesta raskaudesta. Silti joudun ”häpeilemään” sitä, kodka tiedän, että muille se ei ole yhtä helppoa. Ja parisuhdelin on muilla varmaan parempi, tuntuu että muut ajattelevat etten ansaitse tätä. Yksi ”ystävä” sanoi kun kerroin, että ”no kyllähän teidän pitäisi tietää miten niitä lapsia tehdään”.
Kyllä joudun piilottelemaan miten helppoa tämä on ollut, kun vaan ihmiset ymmärtäisivät, että kyllä minullakin on elämäss ne kipupisteet vaikka tämä osa-alue onkin helposti mennyt.

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

!!! ihana kuulla tälläinen kokemus, kiitos kun jaoit sen! <3 ihme juttuja sinullekin möläytelty :/

Olet kuten minä. Sanon äänen sen miten asia on. Ekaa yritimme 4vuotta. Valitin siinäkin raskaudessa koska ne oli mun tuntemukset ja mulla on ne oikeus sanoa ääneen. Toinen ja kolmas tulivatkin sitten tilaamatta heti kohta peräkkäin ja valitin jos tuntui pahalta. Yhtään enempää tai vähempää yhtään raskautta en arvostanut. Kaikki olivat minulle tärkeitä. Pelkäsin ja pelkään edelleen aina. Se vaan on se mitä äiti tekee. Äiti pelkää lastensa puolesta oli ne mahassa tai ei. Aina saa olla Sydän syrjällään.

Ja kun me yritimme ja osa ystävistä pyöräytteli jo toista tai jopa kolmatta, en minä ollut kateellinen heille. Olin katkera maailmalle mutta en koskaan näyttänyt sitä heille. Se ei ollut heidän taakka kantaa.
Lasten saanti ei ole kilpailu kuka kerkeää ensin ja eniten. Lapsia saadaan omaan elämään ja ne tulevat kun on sen aika (jos tulevat).
On sairauksia jonka vuoksi biologisia lapsia ei voi saada mitta ne eivät osa tätä keskustelua. Se on jo asia aivan erikseen. Silloin on eri keinot tulla vanhemmiksi.
Pahinta minusta on juurikin ihmisen katkeruus toista kohtaan. Sinä haluat sitä minkä toinenkin halusi mutta vain sinä et sitä juuri nyt saanut.. Miksi tunnet olevasi oikeutettu purkamaan sen mielipahan siihen joka on onnellinen omasta puolestaan?

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

vau mikä kommentti, kitetytty todella hyvin ajatukset tästä asiasta! Hienosti kirjoitettu ja sinullakin ihana asenne asiaan! <3

Meillä molempia lapsia on tekemällä tehty, molempien yritysaika kesti kaikkinensa noin 1,5 vuotta ja väliin mahtui yksi tuulimuna, joka silloin tosin tärppäsi heti.

Ensimmäisen lapsen yritysaikana näin punaista, kun joku jo raskaana oleva tai jo lapsia saanut viitsikin valittaa oloistaan ja arjestaan. Mietin silloin, että minähän en sitten valita, jos joskus raskaaksi tulen ja saan terveen lapsen syliini.

Kuinkas kävikään. Etukäteen ei pysty tietämään, millainen juuri sinun raskausaikasi on tai millainen äiti sinusta tulee.

Mulla oli molemmissa raskauksissa kunnon pahoinvoinnit, toisessa oksentelin enemmän. Molemmissa raskauksissa etova olo jatkui puoleen väliin asti. Molemmat raskaudet ovat alkaneet keväällä eli juuri ne pahimmat olot sattuivat kesälle. Molempina kesinä välillä mietin, että ottaisin joskus mieluummin sen yhden päivän kestävän krapulan terassi-illan jälkeen sen sijaan että on ”krapula 24/7”.

Hormonit aiheuttivat molemmissa raskauksissa hermoromahduksia, jopa masennusoireita. En ollut oma itseni.

Äitiys lyhyen pinnan kera yhdistettynä muihin luonteenpiirteisiini, joita en voinut itselläni kuvitella olevankaan ennen äitiyttä, ovat horjuttaneet identiteettiäni ja joskus on vaikea hyväksyä tätä kaikkea.

Sie kuitenkin vaikutat hyvältä äidiltä ja äitiyteen kuuluu myös ne negatiiviset tunteet ja huonot päivät, ketään muita tai muiden tunteita kuitenkaan vähättelemättä. Kenenkään elämä ei ole jatkuvaa ruusuilla tanssimista, oli lapsia tai ei.

Minäkin omia lapsiani rakastan (tottakai!) ja olen heistä erittäin kiitollinen, vaikka oma luonteeni tekee joskus tästä äitiydestä niin kovin, kovin vaikeaa.

Mukavaa kesän jatkoa! 🙂

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

kiitos kun jaoit kokemuksesi ja kiitos, sinäkin vaikutat hyvältä äidiltä! 🙂 tunnistat ”heikkoutesi” ja uskallat puhua niistä ääneen. Se on rohkeaa, olet hyvä äiti ! 🙂 ei raskaus tosiaan ole helppoa, vaikka miten olisi päättänyt että minähän en valita…terveisin itsekin en lupauksen tein..taas.. 😀

Kyllä on kummallista kateutta!
En usko, että raskaaksi tulemisessa(kaan) kärsimys yhtään kirkastaa, eikä vauvan tai vauvamahan ”arvoa” voida laskea sen mukaan, kenelle raskaaksi tuleminen on ollut helpointa.
Ei sitä, että nuoren naisen kroppa toimii niin kuin sen kuuluukin, ole häpeän asia. Kyllä tilastotietokin on sinun puolellasi tässä: ehkä raskautuminen olisi kohdallasi vaikeampaa viidentoista vuoden päästä.

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

mä olen miettinyt ihan samaa, siksi lähdimmekin kolmannen kerran tähän heti eikä hetken päästä. Mistä sitä tietää, että jo viiden vuoden päästä homma olisi ollut jo työn sekä tuskan takana, tai kokonaan ihan mahdotonkin :/ Kiitos kommentista, oli hyvin kirjoitettu! 🙂

Itse oon kärsinyt lapsettomuudesta mutta onneksi tulin raskaaksi hoidoilla, useamman kerran. Sitten myös ”tehtyjen” lapsien jälkeen tuli ns. vahinko. On siis kokemusta helposti raskautumisesta ja vaikeamman kautta. Ja voin sanoa, että vaikka sitä lasta yhtä paljon rakastaakin aina, arvostaa sitä jotenkin kuitenkin enemmän minkä eteen on joutunut nähdä ”työtä”. Mutta jokaisella tietysti oma kokemus.

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

niin, jokaisella on oma kokemus 🙂 ! Kiitos kun jaoit omasi! 🙂

Hyvä kirjoitus. Kerrankin joku uskaltaa nostaa aiheen esille, ettei aina vaan puhuta lapsettomuudesta.
Itse tulin raskaaksi kolmannesta kierrosta. Se oli ensimmäinen kierto, jossa käytettiin ovulaatiotestejä. Kyseinen raskaus meni heti alkuunsa kesken, mutta nyt toivo elää, että uusi raskaus saisi alkunsa yhtä helposti ja jatkuisi loppuun asti.
Ehdottomasti helposta raskautumisesta saa siis puhua ääneen 🙂

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

tsemppiä sinne, toivotaan että saatte seuraavan nyytin syliin asti! <3 ihana asenne sinulla, vaikeasta kokemuksesta huolimatta!

Hienoa, että nostit tämän aiheen esille, kiitos 🙂 Minä halusin erikoisen elämäntilanteeni (kaikki luuli että lapsi on vahinko) takia kertoa avoimesti, että tulin raskaaksi tarkoituksella ja helposti, ja se on herättänyt närää ihmisissä. Jopa niissä, jotka ovat itsekin tulleet raskaaksi yhtä helposti. En tiedä, miksi tämä aihe on niin vaikea ja tabu. Tiedän useita pareja, joiden lapsella on jo ikää ja he edelleen muistuttavat siitä, että lasta tehtiin pitkään. Miksi sitä saa toitottaa, mutta ei sitä, että minä tulin neljännellä kierrolla raskaaksi? Tietysti ymmärrän, että ne, joilla on vaikeuksia lapsensaannissa, ovat katkeria siitä, että joku pamahtaa paksuksi tuosta vaan ja se tuntuu epäreilulta. Oma tilanteeni oli se, että en ollut ihan nuori kun aloin yrittää tulla raskaaksi, taustalla oli vakavaa sairautta, kovaa stressiä, lähes parikyt vuotta e-pillereitä ymym. ja minä jos kuka pidin raskaaksi tulemistani ihmeenä ja hämmästelin, miten se onnistui niin äkkiä. Kiitollisuuden määrä oli mittaamaton ja on edelleen. On vaikea määrittää sitä, miten paljon kukin lastaan arvostaa ja sitä on turha vertailla ja jopa todella typerää, jos joku sanoo, ettei lasta arvosta yhtä paljon kuin jos lasta olisi joutunut yrittämään.

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

<3 minäkin olen niin kiitollinen näistä jokaisesta raskaudesta <3 ihana että sielläkin onnellinen tarina!

Raskauduin 3v lapsettomuuden jälkeen hoidoilla ja ennen sitä pysyvää plussaa sain vielä keskenmenon. Raskasta oli seurata vierestä muiden raskauksia kun muut saivat jo toisen siinä ajassa kun yritin vielä ensimmäistä ja juuri niitä, jotka raskautuivat helposti ja kyllä sitä oli silloin kateellinen. Raskausaika meni pelossa, kuinka tulee keskenmeno, kohtukuolema tai lapsi kuolee pian syntymän jälkeen. Koko aikana ei osannut nauttia kun pelkäsi koko ajan pahinta, mutta terve lapsi syntyi ja nyt toiveissa toinen. Edelleen tuntuu, että olen sielä viimeisten joukossa kun muut ovat jo raskautuneet ja saaneet sen toisen tai kolmannen. Ei se ole helppoa…

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

Tsemppiä kaima sinne ihan hirveästi <3 toivotaan että saatte toiveenne toteen vielä! <3

En kyllä ymmärrä että ihmiset sanoo tuolla tavoin. Kateellisten puhetta on. Sinä olet hurjan onnekas. Joidenkin on vaikea hyväksyä että jotkut raskautuvat helposti ja purkavat pahan olon heihin joilla se onnistuu yks kaks. Ajattelutapa on varmasti erillaista pitkään yrittäneillä, mutta arvostus raskautta kohtaan ei katoa ja niitä huonoja päiviä raskauksissa on jokaisella. Olen itsekkin helposti raskautuva, kaikki raskaudet ei ole päättynetkään hyvin. Netissä on kyl niin helppoa huutaa törkeyksiä muille.

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

tää on totta, täällä on helppo kasvottomana huudella ja purkaa pahaa oloaan muihin :/

Minulla oli vaikeuksia tulla raskaaksi kun monirakkulaiset munasarjatoireyhtymä. Itse olin kyllä aina todella onnellinen ystävien onnesta raskautuessa vaikka itsellä monta pettymystä takana. Vauvauutiset aina ihania ❤ ja vihdoin ja viimein 8 vuoden jälkeen mekin koettiin se onnen tunne kun saimme esikoisen syliin ja nyt toinen tulossa ja La 11/17 molemmat IVF-hoidoilla 😍 ihanaa odotusta sinulle 😊

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

ihanaa että siellä vaikeuksista huolimatta on onnellinen loppu! <3 ja miten upea asenne sinulla on asiaan, olet sisältä kaunis kun pystyt niin hyvin iloitsemaan muiden puolesta <3 kiitos, ihanaa odotusta myäs sinne! <3

Onnea teille!
Ja kiitos ihanasta suhtautumisesta ympäristösi vauva-uutisiin!
Kukaan ei varmasti kiellä, etteikö lapsettomuus olisi aivan kamalan kipeä asia, mutta katkeruus toisten onnesta ehtii kyllä pilaamaan paljon enemmän.

Hyvä kirjoitus jälleen!:) Mulla itellä samanlaisia fiiliksiä, meillä on kaks lasta ja molemmat tärpänny heti ekasta kierrosta. Lähipiirissä perhe joka yrittäny lasta kaks vuotta, samoihin aikoihin alotettiin yrittäminen ja mie siis aloin heti odottaan meän kuopusta. Aluks tunsin ehkä jopa ”häpeää” siitä että meillä kävi niin helposti. Lisäksi raskausaikana ei haluttu selvittää kumpi tulee, itellä ja kaikilla muilla oli poikafiilis ja poikahan se oli. Siitäki tuli jotenki huono fiilis että nyt meillä on ”täydellinen perhe” ku on tyttö ja poika. Itelle oli aivan sama vaikka kuopuski olis ollu tyttö, ihan yhtä täydellinen perhe meillä siltikin olis.
Nämä on niin hankalia ja henkilökohtasia asioita, mutta todellaki on ihan yhtälailla aihetta onneen ja oikeus näyttää onnellisuus, ei ole väliä minkälainen prosessi raskautuminen on ollu!<3

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

ihanaa että sielläkin on noin onnellinen tarina <3 ja tuo on varmasti vaikeaa jos joku tuttava kärsii samaan aikaan lapsettomuudesta ja itse raskautuu helposti :/

Mä olen kanssa helposti raskautuvaa sorttia, kaikki raskaudet saaneet alkunsa toisesta tai kolmannesta yrityskierrosta. Raskaaksi tuleminen on tosiaan onnistunut helposti, mutta meillä on sit ollut omat vastoinkäymisemme. Nyt menossa viides raskaus, mutta kotona on vain kaksi lasta. Onnistuneiden raskauksien lisäksi ollut myöhäinen kkm viikolla 18 ja tuulimuna viime syksynä. Nyt saadaan toivottavasti se kolmas, erittäin toivottu lapsi joulukuussa syliin. <3 Nyt menossa rv 19+3.

Mä uskon niin, että jokaisella ihmisellä on elämässään tietty määrä onnea ja vastoinkäymisiä. Vaikka tulis helposti raskaaksi, voi elämässä olla sit muuta vaikeaa. Kyllä sitä välillä potee syyllisyyttä, kun kuulee ja lukee lapsettomuudesta, vaikka eihän siihen syytä pitäis olla.

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

mä olen ihan samaa mieltä, ne vastoinkäymiset tulee sitten jossain muualla eteen. Onnea odotukseen, toivon todella että kaikki menee loppuun asti hyvin ja saatte nyytin syliinne! <3 ei ole teitä helpolla päästetty <3

Minäkin olen raskautunut aina helposti, neljä kertaa ekasta kierrosta. Lapsia on kuitenkin sylissä ”vain” kaksi. Ainahan sitä voi kadehtia. Minäkin olen sitten kuullut myöhäisten keskenmenojen jälkeen että no teillähän tuntuu tärppäävän aina heti, ei kannata murehtia

Ja voi sanoa, että vaikka raskaudun helposti, jokainen raskaus on ollut pelkoineen ja ahdistuksineen pieni helvetti, lapset sylissä sitten maailman suurin aarre.

Olen siis samaa mieltä, jokaisella on oikeus nauttia ja valittaa raskauksistaan juuri niin kuin haluaa, olipa raskautunut miten helposti tahansa. 😊

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

apua miten kurjasti sinulle on sanottu!! Eihän se uusi raskaus sitä menetettyä lasta korvaa koskaan, vaikka miten nopeasti raskautusikin :/

Kyl mä siinä mielessä oon erimieltä et jos raskautuu helpost ei sitä raskautumista osaa arvostaa samalla tavalla. Mulla eka tuli helposti ja toista yritettiin ties kuinka kauan. Ni kyllä sitä muuttu ajattelu tapa. Se ennen itsestäänselvä asia muuttui jossitteluksi. Siitä huolimatta kaikki lapset on varmasti yhtä arvostettuja. Ei se siihen vaikuta. 😊

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

niin, se varmaan riippuu ihmisestä ja miten asian kokee 🙂 ja toki, enhän minäkään voi varmaksi mielipidettäni ja kokemustani sanoa kun en sitä ole kokenut 🙂

Mielenkiintoinen aihe. Minä myös tulin raskaaksi ensimmäisen kerran toisesta kierrosta ja toisen kerran ensimmäisestä kierrosta. Saadaan olla todella onnekkaita! Tavallaanhan se kertoo vaan toisten huomioimisesta kun miettii,että kannattaako asiaa kailottaa. Onnellisia saadaan asiasta olla ja se näyttää!😊 Tärkeintä on ymmärtää, ettei asia ole niin itsestään selvää.

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

! 🙂 ihanaa että olet myös raskautunut helposti! Mutta tämä toisen huomioinen juuri, sen minäkin kyseenalaistan. Nimittäin en ole kailottanut asiaa, hehkuttanut sitä tai mitään sen enempää ja siltikin MINÄ saan kuulla siitä negatiivista palautetta 🙂 että molemmin puolin huomioiminen on tärkeää minun mielestäni.

Minä raskauduin esikoisen aikaan heti, kun lopetin e-pillerit. En uskonut toisen kohdalla enää käyvän niin, mutta heti ensimmäisestä luomukierrosta nappasi taas. Joskus olen tuntenut huonoa omatuntoa siitä, että onnistuu näin helpolla, mutta eihän siihen syytä ole. Syytä on vain olla onnellinen,että näin on.

Seuraan blogiasi säännöllisesti, mutta kommentoin harvemmin. Onnellista odotusta 🙂
Täällä menossa rv 16+1.

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

🙂 siihen ei todellakaan ole syytä! Kiitos, onnellista odotusta myös sinne <3

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.