Yleinen
5.7.2017

Riittävän hyvä vanhempi.

Riittävän hyvä vanhempi.

Olen surukseni saanut huomata, miten kovasti me vanhemmat tänä päivänä kasaamme odotuksia ja luuloja liittyen omaan vanhemmuuteemme. Olen seurannut innoissani erilaisia keskusteluja isompien lasten kotihoidosta, koska se meille marraskuussa tulee ajankohtaiseksi. Surukseni olen saanut huomata että yhä usemapi vanhempi on samaa mieltä asiasta; minä vanhempana en lapselleni riitä. Kun minä uskon vahvasti siihen, että riittävin aktiviteetein ja normaalissa tilanteessa koti on lapselle mitä parhain paikka.

Minua loukkaa ajatella että jonkun mielestä lapseni kärsii heidän jäädessä kotiin kun vauva syntyy. Ja näin moni ajattelee, miksi muuten olisin niin kovin useasti saanut perustella mikseivät he jatka päiväkodissa äitiyslomani ajan.

Me emme aio jäädä neljän seinän sisälle, me aiomme harrastaa ja nähdä muita ihmisiä. Meille tämä on helppoa, koska kävelymatkan päästä löytyy seurakunnan perhekerho, seurakunnan kerho lapsille sekä päivittäistä puistotoimintaa johon aion tytöt ilmoittaa pienen vauvaloman jälkeen. Automatkan päästä löytyy avoin päiväkoti ja MLL:n perhekahvila. Ilmainen föli kulkee monta kertaa päivässä. Ei meiltä siis tekeminen lopu, jos vaan äiti jaksaa harrastaa.

Minä olen riittävän hyvä vanhempi. Niin olet sinäkin. Kuin vain luotat ja uskot siihen, että kyllä sinä osaat lapsesi kasvattaa. Lapset eivät oikeasti tarvitse ihmeitä oppiakseen ja kasvaakseen kunnon kansalaisiksi. Minä pidän itseäni esimerkiksi vallan mainiona ja normaalina tyyppinä, enkä päivääkään ole elämästäni päiväkodissa viettänyt. Kävin kerhoissa ja leikin naapureiden lasten kanssa. Opin lukemaan ennen koulua ja ihan sosiaalinenkin minusta on kasvanut. Minulla oli hyvät vanhemmat, ihan normaalit vanhemmat. Juuri sellainen minä itsekin olen.

Varhaiskasvattajana en sano että päiväkoti olisi mikään huono paikka lapselle, päinvastoin. On monia tilanteita kun se päiväkoti tekee lapselle todella hyvää. Tekstin tarkoitus on enemmänkin sanoa, että en minä pilaa lapsiani vaikka he jäävät kanssani kotiin. On hienoa että päivähoitoa pidetään nykypäivänä laadukkaana, sitä se nimittäin ihan oikeasti on. Mutta päivähoidon kasvava arvostus ei saisi viedä kotihoidon arvostusta pois.

Lapset eivät tarvitse ihmeitä kasvaakseen kunnon ihmisiksi. Jokainen vanhempi on niin oman onnensa, kuin oman jälkikasvunsa seppä. Luota vanhemman vaistoosi, kyllä sinä tiedät mitä lapsesi tarvitsee. Lapsen ”pilaamiseen” tarvitaan paljon muuta kuin valinta päivähoidon ja kotihoidon välillä. Kyllä ne lapset voivat kasvaa ihan kunnollisiksi kotonakin ilman varhaiskasvatussuunnitelmaa ja suurta lapsiryhmää ympärillään. Ja ihan yhtälailla kunnon kansalaisia heistä voi tulla, vaikka vasut ja omat ryhmät löytyisivätkin.

Avainsanat

Kommentit

Kiitos!
Lapsesi eivät varmasti tule jäämään mistään paitsi.
No, paitsi ehkä niistä kiireisistä aamuista ja väsyneistä illoista 😉

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

<3 ihanasti sanottu, samaa mieltä! :)

Hienoa kun lapsesi saavat jäädä kotiin kun vauva syntyy. Itse tein saman päätöksen vuosia sitten enkä ole hetkeäkään katunut. Lapsista on kasvanut fiksuja sosiaalisia tyyppejä ja sairastelut jääneet minimiin todennäköisesti juuri kotihoidon takia. Surukseni olen huomannut että virikehoito on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus. Tuntuu että se oma jaksaminen laitetaan kaiken edelle.. Entäpä pienen lapsen jaksaminen? Huvittaako sitä lasta mennä joka päivä moneksi tunniksi kavereiden kanssa leikkimään ? Ei varmasti,mutta eihän sitä lapselta kysytä..

Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.

oi miten minäkin odotan jos tuo sairastelemnin sitten vähän vähentyisi!!!! Syksyä, hoitoa ja flunssakautta odotellessa…Mä olen kyllä sitä mielt äettä jos oma jaksaminen on kortilla, on ”virikehoito” lapselle parempi 🙂 tilanteen ja perheen mukaan, pari tai monta päivää viikossa. Mielummin hoitopäivien aikana akkuja lataava ja niiden jälkeen lapsen kanssa jaksava vanhempi kuin väkisin eteenpäin menijä joka on aivan poikki ja masentunut 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.