Yleinen
10.5.2017

Minä selvisin. Jälleen.

Minä selvisin. Jälleen.

Tänään minulta kysyttiin töissä miten jakselen ja voin. Vastasin että ihan hyvin, väsyneesti mutta kolmatta päivää ilman pahoinvointia. Vastatessani tajusin että kyllä, aivan oikeasti. Jo kolmatta päivää! Minä uskallan jo ääneen sen sanoa: Minä selvisin. Taas kerran.

Uskallan uskoa että se pahin on ainakin ohi. Tänään join töissä ensimmäisen kupillisen kahvia pitkiin aikoihin ihan hyvällä ruokahalulla. Se on varma merkki siitä, että pahoinvointi alkaa olemaan historiaa.

Viime viikot olivat raskaita. Kaksi pientä lasta yöheräilyineen, työ päiväkodissa ja alkuraskauden pahoinvointi imivät oikeasti aika hyvin meikäläisestä mehut. Oli päiviä kun olisin voinut nukahtaa pystyyn. Pahoinvoinnin väistyessä mieli on ollut virkeämpi. Kun on fyysisesti hyvä olla niin sen kyllä tuntee myös henkisesti.

Väsymys on läsnä edelleen mutta pienemmissä määrin. Jaksoin eilen työpäivän jälkeen touhuta niin hyvin kotitöitä että alavatsan ja -selän jomottelu vasta herätti minut hidastamaan tahtia. Kroppa kaipasi lepoa, mieli ei.

Iltaisin uni tulee helposti ennen yhdeksää. Tulisi aikaisemminkin jos vain lapset siihen mahdollisuuden antaisivat. Mutta iltaväsymys tässä tilassa on enemmän kuin inhimillistä. Joutuihan Jumalakin lepäämään seitsemännen päivän. Ja minähän olen vain pieni ihminen.

Kommentit

Voi kun helpottaisikin pahoinvointi jo kohta (nyt rv 7+1), mutta pahoin pelkään, että käy kuten esikoisen kanssa ja kestää pahoivointi sen kaksi ekaa kolmannesta. Ja tää jäätävä väsymys vielä tähän päälle 🙁 Kiva, että sulla helpottaa jo!

Turvotustahan tuo tosiaan vasta on. Ei vauvamaha vielä pitkään aikaan. Mutta tsemppiä, toivottavasti kaikki menee hyvin. Ei varmasti oo helppoa kahden pienen kanssa kokea raskauspahoinvointia. Onneksi meni noin pian ohi!

Laura

Suurimmaksi osaksi mutta ei kokonaan 🙂 me kaikki olemme erilaisia ja minulla on aina todella aikaisin pullahtanut pieni kumpu esiin. Raskausviikko 9. Postauksen kuvat ovat esimerkiksi otettu aamulla jolloin turvotus on vielä aika olematonta 🙂 ja niimpä, onneksi ei montaa viikkoa kestänyt! 🙂

Niin ihana vauvamasun alku♡♡
Tuo on kyllä ihan parasta kun pahoinvointi loppuu,saa ruveta nauttimaan ihan eri tyyliin raskaudesta!

Laura

Älä muuta sano<3 ja kiitos!

Tietävätkö lapset jo vauvasta?

Laura

Tietävät! 🙂

Onneksi pahoinvointi on helpottamaan päin! 🙂 Kyllä se olotila on niiiin karsea :/

Esikoisen odotuksessa se nyt vielä jotenkin meni, kun päivät istui töissä ja illat koomasi kotona sohvalla. Kuopusta odottaessa piti selvitä ensin työpäivästä + ”toisesta työpäivästä” kotona. Yleensä yrjöilinkin vasta iltaisin esikoisen nukahdettua. Siihen asti yritin vain selviytyä päivästä. Hyi. Ei ole ikävä 😀

Laura

Mulla taasen kävi niim että kun ekalla kerralla olisi saanut levätä niin pahoinvointia ei tietenkään ollut, kuten nyt ja edellisellä kerralla 😀

Siis wau mikä vatsa jo! 😊

Laura

Tää on iltakuva, aamulla ei näy kuin ihan pieni kumpu vasta :p

Turvotusta se vielä vasta on 😉 niin kovasti kun sitä oikeaa vauvamasua alussa joutuukin odottamaan. Ja lopussa se jo inhottaa ja kyllästyttää 😀 mutta tuo iltaväsymys oli hermoja raastavaa kahden pienen kanssa. Jaksamista ja hyviä vointeja! <3

Laura

No sitähän se suurimmaksi osaksi on vaikkei kyllä kokonaan, onneksi tuntui vähän jo helpottmaan päin! Ja niin totta, kovin sitä odottaa ja nopeasti siihen kyllästyy :DDD ja kiitos!

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.