Yleinen
13.12.2016

Historiani vaikein ja ihanin sairasloma !

Historiani vaikein ja ihanin sairasloma !

Historiani, aivan kuin olisin jo museokamaa. Noh, pikkuhiljaa sitä ikää kohti tässä mennään eikö vaan? No mutta asiaan, olen tosiaan tällä hetkellä sairaslomalla. Onko se muuten sairaus- vai sairasloma? Itse käytän aina jälkimmäistä mutta saako siitä syyttää turun murretta jo se on väärin? Kappas taas karattiin asiasta…
Tosiaan perjantaina kesken työpäivän huomasin ääneni pikkuhiljaa kähenevän. Käheni ja käheni ja tässä sitä ollaan, mykkänä mutsina. Oikeasti jo paranemaan päin, mutta eilinen lääkärisetä pyysi minua olemaan visusti hiljaa jotta saisin ääneni mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti takaisin. Lääkärisedältä luvan sain yskiä, muuta ääntä ei kuulemma suusta ole suositeltavaa päästää ulos. Vaan ei ole tämä hiljaisuus tehty minua varten sitten ollenkaan.
Hiljaa, kahden pienen lapsen hölösuu mutsin pitäisi osata olla vaiti. Kun tulin perjantaina töistä kotiin kera komean viskibasson, oli Elviran ilme aikamoinen. Fiksuna likkna hän kuitenkin teki nopeasti oman johtopäätöksensä ja kysyi: Äiti, onko sinulta patterit loppu? 
Löysin kirppikseltä viime kerralla ihanat housut! Rakastuin!
Perjantai iltana se saattaa tosiaan siltä tuntua että akut olisivat vähän vähissä. Mutta oikeasti, tuntuu täysin turhalta ja hölmöltä olla sairaslomalla koska enhän minä ole kipeä. Mykkä toki, mutten kipeä. Tajuanhan minä sen etten mykkänätarhatätinä kovinkaan pitkälle töissä pötkisi mutta suomalaisittan kotiin jäädään sairastamaan vasta sitten kun on pää kainalossa eikö vaan? Ja eihän minulla ole pää kainalossa, äänihuulet vain.
Elämäni vaikein sairasloma. Pitäisi olla hiljaa ja parannella vaikkei tunnu kipeältä. Toisaalta on aivan ihana viettää tyttöjen kanssa vähän ekstra päiviä kotona vaikka työstäni tykkäänkin. Hektisen arjen keskellä vaan välillä kaihoisasti mietin mitä menetän työni takia. Vaikka ilman velvotteita työelämään aikaisin palasinkin. Mutta kyllä te tiedätte, jossitella aina täytyy. Ja toisaalta tämä sairasloma on siinäkin mielessä kiva että kun ei makaa toinen jalka haudassa, saa aikaiseksi vaikka mitä! Tai saisi, mutta olen pyhittänyt vapaa-aikana ansaitusti Netflixille ja tietokoneelle! Pystyisin siis olemaan aikaansaava ja tehokas jos haluiaisin. Mutta eikö se ajatus ole aina tärkein? Kaikesta ihanuudesta huolimatta toivon että torstaina olen jo työkunnossa!

Avainsanat

Kommentit

Täällä tasan samasta syystä saikulla! Ääni meni pihinäksi ja köhinäksi, mutta muuta oiretta ei yskää lukuun ottamatta ole. Ja saman olen todennut, että hankalaa on tämä hiljaisuus. Lapset vein päiväkotiin keskustelemaan muiden aikuisten ja lasten kanssa 😁 silti huomaan, että tekisi koko ajan mieli vähintäänkin laulaa radion tahtiin…

!!!! Radio!! Niin totta, ja mykkänä tuli ne kaikki parhaat biisit tietty ja ainettä miten teki mieli hoilata mukana!

Olin myös viime kesänä saikulla (mun ensimmäinen saikku ikinä) suolavajeen takia. Noh lääkärin määräyksestä sain maata kaksi päivää netflixin vieressä sipsipussi kainalossa.

Toi kuulostaa kyllä ihan unelmien sairaslomalta! 😀 jos sairaslomasta voi näin sanoa..:p

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.