Yleinen
11.7.2017

Pue päällesi mitä haluat poikani

Pue päällesi mitä haluat poikani

Luin viikonloppuna todella mielenkiintoisen Yhteishyvän kirjoituksen siitä kuinka 87 % äideistä määrää lapsensa pukeutumisen. Moni äideistä jopa niin pitkään, että lapsi on 15 vuotias. Olen pohtinut tätä itsekseni aiemminkin, mutta nyt kun sain luvut eteeni, niin olen vieläkin hämmästyneempi. Hämmästynyt siksi, että prosentti on noin suuri. Omassa perheessäni saattaa olla joissain asioissa tiukka kuri (kuten pelien ikärajoissa ja kotiintuloajoissa), mutta vaatteissa sekä hiuksissa pojilla on hyvin pitkälle itsemääräämisoikeus.

Crocsit

Crocsit söpösti väärissä jaloissa. Kuva: Meeri Nikkilä

Lapsen oikeus ilmaista itseään

Kuten Yhteishyvän kirjoituksessakin kirjoitetaan, niin lapsella on hyvä olla keinoja ilmaista itseään. Pukeutuminen on mielestäni aika harmiton tapa näyttää muille jotain itsestään ja tyylistään. Äidin ”nukkena” oleminen ei varmasti ole pidemmän päälle hyvä yhdellekään lapselle. Irtiotto äidin vaatettamisesta saatetaan ottaa aika rankasti sitten teini-iässä. Sitten voi vain kuvitella mitä kaikkea päälle laitetaan ja tukalle tehdään.

Tietysti minustakin on joitain normeja joiden mukaan pukeudutaan. Talvella ei voi liikkua t-paidassa (koska kylmä), kouluun ei mennä likaisissa vaatteissa (koska hygienia) ja juhliin ei mennä risaisissa farkuissa (koska käytöstavat). Näitä asioita on mielestäni hyvä opettaa ja niistä pitää pitää kiinni. Mutta se miten lapsi pukeutuu kotona, pihalla tai kauppareissulla ei varmastikaan ole niin tärkeää.

Poikien vaatehankinnat ovat ihanan helppoja

Vaateostoksissa haluan antaa poikien valita pitkälti omat vaatteensa. Meillä shopataan nettikaupoista, koska kukaan meistä (myöskään äiti) ei ole kovin innokas kaupoilla kävijä. Avaan tietokoneelta nettikaupan vaatevalikoiman ja pojat valitsevat sieltä itselleen mieluisat tuotteet. Toistaiseksi pojat ovat osoittaneet hyvää makua, valitsevat rohkeasti värejä ja kokeilevat myös pelottomasti erilaisia vaatteita.

Toinen asia missä poikkeamme valtavirrasta on se, että meillä isä taitaa olla ahkerampi lasten vaatettaja kuin äiti. Monesti Pekka tulee vaatekassien kanssa kaupasta ja niistä löytyy pojille kivoja värikkäitä uusia vaatteita. Minä ostan lähinnä vasta sitten, kun vanhat vaatteet eivät enää mahdu tai ovat menneet rikki.

Katuliidut

Ei se ole omassa pihassa niin justiinsa miten värit sointuu. Ollie, Oscar ja Oliver tykkäävät väreistä. Photo: Meeri Nikkilä.

Suurena plussana neljän pojan äitiydessä pidän henkilökohtaisesti sitä, että lasten vaatettaminen on helppoa. Vaikka pojille antaakin vapautta valita vaatteitaan, niin mitään järkyttäviä ylilyöntejä ei synny. On ihanan helppo tehdä ostoksia, collegehousuja, t-paitoja, huppareita, farkkuja ja shortseja. Niillä on arjen vaatetus jo kunnossa. Sitten halutessaan voi kuitenkin hauskutella ja tyylitellä vaikka millä asusteilla. Pojat pukevat välillä päälleen mielenkiintoisia väriyhdistelmiä, mutta mitään sen kamalampaa eivät ole pojat saaneet aikaiseksi.

Miten teidän muiden pojat pukeutuvat ja kuka heidät pukee?

Lue myös:

Kuolettavan tylsät poikien vaatteet. Lue mistä löydät pojillekin jotain kivaa. 

Pojat ja miehet. Nämä asiat eivät kasvaessakaan muutu. 

 

Kommentit

Mun poika ei ole tippaakaan kiinnostunut valitsemaan vaatteitaan (siis kaupoista, edes netti-), joten minä valitsen ja ostan. Saa kyllä sitten valita mitä aamulla päälleen laittaa. Yritän löytää kauniin värisiä ja tyylikkäitä vaatteita, mutta kun ei ostoksiin viitsi käyttää tuntikausia niin usein tyydyn Lindex/KappAhl -perusosastoon. Tuon kokoisille (8v, mutta tosi pitkä) on vaan aika ankeita värejä ja kuoseja. Mun poika ei myöskään halua hirveän erikoisia kuoseja, koska haluaa sulautua kaverien joukkoon (pienempänä ei välittänyt/huomannut).

Jonna-Emilia

Niin eipä sitä väkisinkään tarvitse laittaa lastaan valitsemaan jos lasta ei yhtään kiinnosta. Hyvä huomio tuokin. Meilläkin ostetaan paljon Lindexiltä, siellä on aika hyvin värejä tarjolla nykyään.

Meillä lapsen vaatteet määrää hinta eli emme voisi antaa pojan itse valita vaatteitaan, koska niitä ei olisi varaa ostaa. Mutta vaatekaapista saa kyllä pukea mitä haluaa ja tykkää väreistä, oranssi lime ja varsinkin punainen ovat parhaita.

Jonna-Emilia

Se on totta, että tietty hinta pitää tuotteella olla. Siksi minä avaan nettikaupan sivut…sillä voi hieman vaikuttaa siihen mistä ostetaan. Tietysti sitten kun nämä kasvavat ja alkavat vinkumaan jotain merkkejä, niin on muutettava hieman suunnitelmia.

Meillä poika yleensä pukee mitä hänelle eteen laitan, mutta toisinaan haluaa itse valita ja saa valita mitä haluaa! T-paita voi mennä vielä väärinpäin, jos mainitsen tästä, hän sanoo ”ei haittaa” ja jatkaa touhujaan! Siispä ei haittaa sitten minuakaan:-) Olen oppinut pojaltani, ettei kaiken tarvitse olla viimeisen päälle… Elämä jatkuu, vaikka onkin paita väärin päin 😀
Kaupassa, jos on mukana vaateostoksilla, saa valita (tiettyyn rajaan asti;-)). Hyvää loppuviikkoa sinulle!

Jonna-Emilia

Hyvä ajatus, ei haittaa! 🙂 Pojat on ihania, ei se ole niin justiinsa. Hyvää loppuviikkoa sinnekin.

Vanhin poika (13v) kulkee verkkareissa ja punaisissa paidoissa/ tavallisessa hupparissa aina ja kaikkialla, pakotettuna pistää siistimpää, shortseja päin ei suostu edes katsomaan ja näin on ollut varmaan jo ainakin viisi vuotta.

7v pukee päälleen mieluiten farkut tms. siistimmät housut ja printti T-paidan, pitkähihaisista ei kelpaa oikein mikään.

5-vuotiaan mielestä on suunnilleen ihan sama, kunhan vaan ei tarvi vaihtaa vaatteita ollenkaan. Sormikkaat ja villapipo täytyy kuitenkin olla aina ulkona, vaikka olis millainen helle, koska muuten voi tulla kylmä.

3-vuotiaalle laitetaan päälle vaatekaapista pinon päälimmäiset. Värisilmätön ei ole lapsi vaan äiti, pipo kuitenkin joka kelissä ulkona, koska isoveljelläkin on.

1-vuotiaalle päälle saa mitä vain, mutta kenkiä ja sukkia se ei käytä, vaan ne heitetään heti silmän välttäessä lähimpään pusikkoon.

Vaatteet näille (ja tytöillemme, jotka ovat paljon tarkempia) ostan minä, pienimmille etsin värejä, koululaiset sanelevat toiveensa itse ja kulkevat mukana sovittamassa ja valitsemassa. Ne pipot kyllä takavarikoin sitten ensi kesäksi ajoissa…

Jonna-Emilia

Pitää etsiä kivoja lippiksiä niin pipot unohtuu 🙂 Olen kuullut ennenkin, että tyttölapset ovat paljon tarkempia pukeutumisestaan. Noin keskimäärin. Minun on vaikea ottaa kantaa kun en ole koskaan itse ollut, eikä meillä lapsetkaan ole. Että ovatko vain perineet äidin ”hällä väliä” meiningin vai mistä johtuu 🙂 Onpa teillä IHANAN paljon lapsia. Voi kun olisin nuorempi, niin tekisin minäkin… yhteensä kuusi.

Mitään ei osteta, mitä maksaja (minä) tai käyttäjä (lapset 11v. ja 9v.) ei halua. Ja hyvin on löytyny mieluista molempien toiveisiin sopivaa.
Rakastan valita asukokonaisuuksia ja välillä kirpasee, jos asun yhdistely on mielestäni huono. Puutun jos ollaan menossa ihmisten ilmoille, muuten en. Taaperon ja vauvan saan onneksi vielä pukea miten haluan!

Jonna-Emilia

Meillä on pienin poika selvästi eniten kiinnostunut siitä mitä vaatetta laittaa päälleen. Isommat on olleet niin helppoja kun kaikki aina kelpaa. Mutta olen tosiaan antanut sitä itsemääräämisoikeutta, niin eipä tuon tarkimmankaan kanssa mitään ongelmia ole.

Mun mielestä on hyvä että saa pukea niinkuin haluaa, todella moni pukee lapsensa kuin aikuiset nykyisen muodin takia. Se on mielestäni mautonta, pieniä aikuisia. Lapsen ei pidä vielä siinä iässä aikuistua! Oli se myös omassa lapsuudessa ikävää, että mut ja serkku puettiin kaikkiin juhliin samoihin vaatteisiin koska meillä on vain 3 päivän ikäero!

Jonna-Emilia

Se on kyllä pakko myöntää,että välillä olen pukenpukenut pojille samispaitoja. Se on niin ylisöpöä. Mutta se on ollut pojistakin vain hauskaa.

Meillä kaikki kolme pukeutuu melko laajalla skaalalla sukupuoleen ja ikään katsomatta pinkistä vaalean siniseen ja mekosta housuihin ja paitoihin sekä dinoista prinsessoihin, ötököistä kukkasiin. ^_^ Ainoastaan musta tökkii kaikilla kolmella. Nuorin (vajaa 3v) osaa myös sanoa vastaan, jos ei jostain tykkää. Joku aamu pitää olla juuri se vihreä mopopaita ja toinen päivä juuri se pinkki hello kitty -mekko.

Kolmen pojan äitinä olen totaalisen kyllästynyt siniseen väriin. Meillä onkin paljon vihreää, punaista, keltaista ja oranssia varsinkin ulkovaatteissa.

Pojat saavat itse valita vaatteensa, (tietysti muistetaan se että on tilanteeseen sopivat vaatteet). Nuorinkin (4v) on alkanut viime aikoina ottamaan kaapista niitä vaatteita mistä tykkää eniten.

Mun pojat saa itse päättää millaisia vaatteita ostetaan, joten meidän kaapeista löytyy lähes kaikkea. Ostan pojalle pinkit collegehousut, kun hän haluaa. Samoin ostan sen itseäni ärsyttävän Batman-paidan.

Panostan laadukkaisiin ulkovaatteisiin, joten niissä tarjoan vain värivaihtoehtoja ennalta hyviksi tiedetyistä merkeistä.

Jonna-Emilia

Meillä ihan sama juttu. Myös se äitiä ärsyttävä paita päätyy päälle jos poika niin toivoo. Meillä pojat tykkäävät lilasta ja keltaisesta. Oranssia, turkoosia, pinkkiä ja limeä käyttävät myös paljon.

Poika nro 1 on ollut pienestä asti hyvin tarkka vaatteistaan ja on saanut tietyillä rajoitteilla (säähän sopivuus, puhtaus, tilaisuus eli esim juhliin ei verkkareilla) päättää, mitä laittaa päälleen. Hänellä on aina ollut hyvin vahva oma maku ja äidin on ollut ihan turha yrittää siihen vaikuttaa. Poika nro 2 ei voisi olla juuri vähempää kiinnostunut vaatteista, ihan sama mitä kaapissa on ollut niin kelpaa päälle. Ei ole myöskään juurikaan halunnut osallistua ostopäätöksiin. Pientä muutosta tähän tuli kouluunmenon myötä, mutta kyllä vaatteet on edelleen hänelle aika lailla sivuseikka.

Jonna-Emilia

Meilläkin löytyy joukosta yksi joka ei ole yhtään kiinnostunut mitä päälleen laittaa. Häntä olen joutunut jonkin verran siis vaatettamaan. Ehkä se oma maku löytyy sieltä myöhemmin.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.