Yleinen
19.5.2017

Vastine Heli Vaarasen kolumniin. Pojat eivät todellakaan ole avuttomia!

Väestöliitossa parisuhdepalveluita johtava Heli Vaaranen  kirjoitti tänään 19.5.2017 sellaisen Kolumnin, että piti ihan lukijana ihmetellä elämmekö me samassa maassa ja samalla vuosituhannella hänen kanssaan? Helin Kolumnin voit lukea täältä. Poikien äitinä kirjoitus aiheutti minussa myös pientä kiukkua, sillä tämä on juuri sitä kivikautista asennetta, mitä vastaan minä neljän pojan äitinä taistelen.

Poikien äidin vastine Heli Vaaraselle

Heli Vaaranen kirjoittaa, että poikia kohdellaan perheissä erilailla kuin tyttöjä. Poikien ei tarvitse osallistua kodinhoitoon, eikä talouspuuhiin. Vaarasen näkemyksen mukaan taloutta hoitavat äidit ja tyttäret. Häntä huolettaa poikien pärjääminen myöhemmin, kun he vasta aikuisena opettelevat ruuanlaiton ja leipomisen taidot. Tytöt ovat oppineet ne puolestaan jo kotonaan äidin avustuksella.

En kertakaikkiaan pysty ymmärtämään mihin tämä hullu väite perustuu. Jos kahlaan satapäisen ystäväpiirini läpi, niin yhdessäkään perheessä ei pojat tee yhtään sen vähempää kotitöitä kuin perheen tytötkään. Poikein äidit facebookkiin lähetetään päivittäin kuvia pojista leipomassa, imuroimassa ja tyhjentämässä tiskinkonetta. En näe ripaustakaan tuollaista asennetta missään suunnalla, josta Heli Vaaranen kirjoittaa. Aivan kuin lukemani kolumni olisi yli 100 vuotta vanha kirjoitus.

Heli Vaaranen kirjoittaa myös, että pojat eivät saa eväitä kotoaan tunteidensa käsittelyyn tai osoittamiseen. Hänen mielestään poika ei pärjää aikuisena parisuhteessa eikä isänä, koska ei osaa tunnepuolen perustaitoja.

On varmasti olemassa poikia joilla tunteiden näyttäminen on heikkoa ja joku pieni häviävä prosentti vanhemmista saattaa poikansa moiseen malliin opettaa, mutta kyllä se on hyvin harvinaista nykyään. Onko Vaaranen vieraantunut nykyajan pojista? Tuntuu ettei hän voi kirjoittaa tästä päivästä. Kirjoittaako hän puhtaasti sen perusteella mitä kuulee ja näkee parisuhdeterapiassaan? Sinnehän hakeutuvat ne parit joilla jokin on mennyt pieleen tai jokin vaivaa parisuhdetta. Tuskin parisuhdeterapiassa istuva nainen kauhean ruusuista kuvaa antaa miehestään (tai toisinpäin). Voin vain kuvitella istunnolla käydyn keskustelun, Maija sanoo: ”Pekka ei koskaan puhu mistään minulle, eikä näytä tunteitaan”. Pekka murahtaa takaisin. Tuosta istunnosta ei ehkä kannata vetää mitään johtopäätöksiä puoleen tai toiseen.

Suora lainaus Vaarasen tekstistä:

”Väestöliiton tutkimus Yhdessä vai erikseen kertoo, että naiset haluavat mieheltä tunnetaitojen lisäksi sitoutumista perheeseen ja osallistumista kotitöihin. Kotityöt keikkuvat jatkuvasti riitojen top viitosessa, mutta riitely ei näy auttavan yhtään: naiset tekevät yhä valtaosan kaikista kotitöistä.

Kuinka paljon suuremmat eroluvut meitä oikein odottavat? Kansallisen katastrofin välttämiseksi: täytyykö armeijan ja siviilipalveluksen alkaa valmentaa avuttomia miehiä kotihommiin?”

Onko todellakin vielä paljon perheitä joissa naiset tekevät valtaosan kaikista kotitöistä? Tämäkin kuulostaa melko vanhanaikaiselta. Lasketaanko näihin arvioituihin kotitöihin myös renkaidenvaihdot, lumenluonnit, remontit, polkupyörien kunnostukset, hyllyjen kasaaminen ym… Jos kotitöihin laskettaisiin aivan kaikki perheen hyväksi tapahtuvat työt, niin uskaltaisin väittää, että melko tasaisesti tuo kotitöiden tekeminen jakautuisi.

Kuulostaa lähinnä sukupuolta alentavalta heittää moinen armeija kommentti. Minä (ja tiedän, että valtaosa muistakin poikien äideistä) olen kasvattanut poikani niin, että he kyllä osaavat tehdä kotitöitä ja he osaavat hoitaa lapsia sekä eläimiä. Aivan kuten heidän isänsäkin. Sen lisäksi heitä on opetettu tekemään paljon muitakin töitä, kuten rakentamaan ja korjaamaan, joiden opettamisen soisi myös tytöille. Jos halutaan tehdä tasaisesti kotityöt, niin tehdään sitten ne tasaisesti, eikä vain siltä osin tasaisesti kun itseä huvittaa.

Lisäksi olisi kai aika hyvä muuttaa sitä asennetta, että mies ei ole kotona mikään äidin pikku apuri. Mies voi tehdä ne kotityöt omalla tavallaan, astioita ei tarvitse laittaa kaappiin juuri siinä järjestyksessä kuin nainen käskyttää, liinoja ei tarvitse viikata juuri sillä tyylillä miten ne on naisen lapsuudenkodissa viikattu ja ennen kaikkea isä voi hoitaa omaa lastaan omalla tavallaan, eikä äidin sanelemien sääntöjen mukaisesti. Tätä toivon omille pojilleni kun he joskus aikuisiksi tulevat ja perheen perustavat.

Vaaranen voisi opastaa asiakkailleen tasaisuutta myös kotitöiden jakamisen lisäksi, kodinhoidon määrysvallan tasoittamiseen. Sillä lupaan Heli Vaaraselle ja muillekin poikien kodinhoitotaitoja epäileville, että näistä pienistä miehistä on kasvamassa mitä toimeliaimpia ja rakastavia aviomiehiä ja isiä. Mikäli heistä ei vain lannisteta parisuhteessa ulos sitä intoa ja halua tehdä, mikä heillä nyt pienenä selvästi on. Me äidit teemme ainakin parhaamme, jotta tällaiset kolumnit ovat pelkkää historiaa!

 

Avainsanat

Kommentit

Vaarasen alkuperäinen kirjoitus on pöyristyttävä!

Lähinnä lähtisin tutkimaan asiaa siitä näkökulmasta, että kotitaloustaidot uhkaavat kadota myös niiltä nuorilta naisilta. Työssäni kohtaan päivittäin pienten lasten vanhempia, korkeastikin koulutettuja fiksuja ihmksiä, joilla on perusasiat ihan hukassa. Niin miehillä kuin naisillakin. Kynsien leikkuu, hiusten leikkuu, lapsen peseminen, puhtaat ja oikean kokoiset vaatteet, vaatteiden sesongit (toppapukuja ei tarvita enää plussakeleillä) , kuivaksi opettelu, viisi ateriaa päivässä., unta ja ulkoilua…

Onneksi omalta kohdaltani voin todeta, että meillä kyllä pojat osaavat! Osaavat siivota ka laittaa ruokaa, vaihtaa lampun ja paikata polkupyörän kumin.
Toivottavasti tytöille opetetaan se kesärenkaiden vaihtaminen myös…

Jonna-Emilia

Hei tuo toppapuku plussakelillä. Olen todella monta kertaa järkyttyneenä katsonut leikkipuistossa kun mittari näyttää reippaasti plussaa ja lapsi tuodaan haalarissa, hanskoissa (tai jopa rukkasissa), pipossa tai kypärämyssyssä leikkimään. Omani viipottavat siinä vaiheessa jo t-paidalla ja shortseilla. En nyt tarkoita, että oma tyylini olisi se ainut oikea, mutta tekee ihan pahaa katsoa kun lapset naamat punaisena koittaa leikkiä ja hiki varmaan virtaa vaatteiden sisällä. Hassuinta on, että heidät puistoon tuovat vanhemmat ovat kuitenkin ihan normaaleissa vaatteissa. Säähän sopivissa. Lapsi vielä liikkuu sen lisäksi, että on samassa säässä ulkona kuin aikuinen. Miksi lapsia puetaan niin järkyttävän paljon? Meni jo ohi aihee, mutta todella kiinnostava aihe? Tähän törmää vain Suomessa. Toisaalta kun tämän hetken ilmanvaihtelun ottaa huomioon, niin koskaan ei tiedä tuleeko seuraavala minuutilla räntää 🙂

Minäkin elän ehkä vähän kuplassa, sillä tunnen läheisesti vain perheitä, joissa kotityöt jaetaan 50-50, isät ja äidit ovat tasaveroisia vanhempia ja äidit voivat todellakin lähteä harrastamaan tai vaikka yksin matkalle ilman että isät kokevat olevansa ”lastenvahtina” naurattaa ajatuskin.
Toisaalta miesten etuoikeutetulla asemalla ja naisten ”kotityövelvollisuudella” on valtavan pitkät ja vahvat perinteet, joten jokaisen olisi mielestäni hyvä tietoisesti kiinnittää huomiota siihen, miten kohtelee poikiana ja tyttöjään, ja toisaalta itseään ja puolisoaan näissä asioissa. Vaikka pitäisi itseään tasa-arvoisena niin voi huomaamattaan pitää yllä joitain epätasa-arvoisia käytäntöjä. Kuten että äidillä saa kyllä olla omia menoja, mutta niistä pitää aina sopia tarkasti etukäteen, kun taas isä saa aina halutessaan mennä, kun äitihän on aina defaulttina kotona.

Jonna-Emilia

Totta, en ollenkaan kuvittele minäkään, että kaikkialla oltaisiin vielä täydellisen tasa-arvoisia. Puoleen tai toiseen. Varmasti on paljon parannetavaakin, mutta ei ihan näin mustavalkoisesti kuin tässä kolumnissa.

Mun mielestä Vaaralan kolummin pointi oli nimenomaa, että hän kirjoittaa tämän päivän parisuhdeterapeutin näkökulmasta ja tämän päivän parisuhteista. Itse olen lähipiirissäni todennut, ettei ne kotityöt meinaa kaikilla vieläkään tasan jakautua ja asun sentään pk-seudulla.. Järkytykseni oli suuri, kun yhden kesän töiden takia vietin Oulun lähellä pienellä paikkakunnalla. Siellä vasta ”vanhanaikaista” menoa olikin. Miehen ja naisen perinteiset roolit on vielä voimissaan.. Täällä pk-seudulla asiat on siihen verrattuna hyvin, mutta vähän kuplassa elämme tuon muun maanosan suhteen..

Itse olen Oulun seudulta kotoisin ja pakko älähtää, että ei voi mennä yleistämään koko Oulun seudun saatika muunkaan Suomen olevan jotenkin Helsinkiä jälessä. Kyllä minä tiedän, että joissakin perheissä työnjako saattaa olla ns. ”konservatiivinen”, mutta syy siihen on enemminkin, että toinen sattuu pitämään kyseisistä kotitöistä enemmän tai hallitsee ne paremmin. Mutta kyllä mukaan mahtuu niin sekalaisia ja perhekohtaisia malleja, ettei todellakaan voi mennä yleistämään. Itse olen lapsuuden elänyt 90-luvulla ja kyllä meillä isä on siivonnut ja laittanut ruokaa enemmän kuin äiti. En kuitenkaan mene yleistämään, että kaikissa perheissä näin menisi, mutta uskon kaikilla olevan omat mallinsa omista syistään, jotka eivät välttämättä ole ”Koska sen on naisen/miehen työ” laatuisia. Tiedän, että meilläkin työnjako meni noin, koska isä on luonteeltaan siistimpi kuin äiti ja nauttii ruuanlaitosta. Ja omassa lähipiirissäni en ole koskaan törmännyt ajatukseen, että miestä pitäisi jotenkin erikseen pyytää hoitamaan tai vahtimaan lapsia äidin ollessa muualla, edes niissä perheissä joissa työnjako päällepäin näyttää konservatiivisemmalta.

Pakko oli vähän älähtää, kun särähtää niin tuollainen pääkaupunki seudun kohottaminen jalustalle edistyksen suhteen.

Jonna-Emilia

Totta ja minustakin on tärkeä huomioida, että on olemassa niitä perheitä joissa ihan molempien toiveesta toinen vanhemmista hoitaa kotitaloutta. Sitä en tiedä, että tuleeko näille kyseisille pariskunnille sitten riitaa ikinä kotitöistä? Väsähtääkö toinen ehkä jossain vaiheessa tekemään kaiken. Mutta ymmärrän älähtämisen, minäkään en pidä yleistämisestä. Ja siitä syystä älähdin tästä kolumnista.

Jonna-Emilia

Niin ja minä ilemisesti todella kuplassa, koska olen luullut, että oma tuttavapiirini edustaa jo sitä normaalia suomalaista perhemallia. Mutta en tosiaan ole törmännyt sellaiseen, että nainen tekisi kaikki kotityöt. Muutaman perheen tiedän missä nainen tekee lähes kaikki kotitytöt, mutta haluaa itse tehdä. Miehen tekemä ruoka ei kelpaa. Niissäkin perheissä kuitenkin mies tekee ”perinteiset miesten työt”.

Minusta Vaaranen nimen omaan halusi pitää tulevista miehistä/pojista huolta kyseenalaistamalla kasvatusperiaatteet. Että säästyisivät niiltä parisuhde/perhe riidoilta sillä että osaisivat ottaa vastuun samallalailla kuin nainenkin. Harvassa perheessä enää on ”miesten” töitä niin kuin ennen vanhaa. Vielä nykypäivän miehet jotka ovat parisuhteessa ovat saaneet suurelta osin todennäköisesti sen kasvatuksen ettei ruuanlaittoon ym ole tarvinut osallistua. Minullakin on mies -85 syntynyt jonka ei ole tarvinut kotonaan edes omaa huonetta siivota ( äiti -50 luvulla syntynyt) joten kyllä niitä vielä löytyy. Minun onnekseni mieheni pn kyllä ihan pakon edestäkin ( synnytyksen jälkeinen masennus) osallistunut kaikkiin taloustöihin ja jo ennen lasten syntymääkin. Meillä ei ole koskaan tarvinut kotitöistä tapella. Jonku toisen perheessä tilanne voi olla toinen.

Jonna-Emilia

Kyllä me nykyiset äidit (ja isät) tehdään tähän muutos! 🙂

Ei se oo niin utopiaa valiteytavasti mitä Vaaranen kirjoittaa. Kyllä osa on ihan tätä päivää vielä. Esim olen kuullut miten mies sanoo jäävänsä kotia lapsenlikaksi että vaimo pääsee kotoa lähteen. Jota en kyllä itse hyväksy alkuunkaan, lasten isä ei ole mikään lapsenlikka vaan toinen vanhempi. Eikä siitäkään ole pitkä aika kun itse lapsuuskotona kipuilin sitä kuinka pojat sai mennä miten halusivat koska kotityöt ei heitä pahemmin koskeneet ja kuinka itse sai tehdä päivittäin ruokaa, imuroida, laittaa tiskejä yms. Olen vuonna -85 syntynyt joten kyllä niitä vieläkin saattaa näkyä samana ajan kasvaneita miehiä parisuhteissa näkyy. Ehkä tulevaisuudessa kun meidän lapset on aikuisia, muutos on oikeasti tapahtunut.

Jonna-Emilia

Minä olen kuullut tuota samaa lapsenlikka juttua käytettävän ihan naisten toimesta…tyyliin: voinko jättää lapsen isälleen hoitoon? Siis mitä? Hoitoon isälleen? En vaan ymmärrä. Ehkä minä elän vähän pumpulissa täällä kun on itselläni niin osallistuva mies.

Meillä perheessä toimitaan kuten Heli kirjoittaa että, tytöt tekevät enemmän kotitöitä kuin pojat,pyykkäävät ym. Mutta se taas kuuluu meidän romanikulttuuriin..sitä en tiedä kuinka yleistä muilla ”normi” perheillä on.

Jonna-Emilia

Toivottavasti ei ole yleistä, sillä se on ihan älytöntä nykyään kun molemmat sukupuolet käyvät yhtälailla työssäkin.

”Mikäli heistä ei vain lannisteta parisuhteessa ulos sitä intoa ja halua tehdä, mikä heillä nyt pienenä selvästi on.”

Kukkuu taas! Se into voi lähteä vaikka teini-iässä rasittavan äidin käskytyksessä tai ihan muuten vaan. Ehkäpä upeat poikanne tajuavat lähteä parisuhteesta, jossa lannistetaan tämä pienen pojan into! Naiset pahan alku ja juuri. Ja isät loistavat poissaolollaan, niin hienoja kasvattajia he ovat. Kiitos tästä viihdyttävästä kirjoituksesta jälleen kerran.

Ps. En todellakaan ole Vaarasen kanssa samaa mieltä asiasta mutta olisin sinulta toivonut edes pikkuisen parempia argumentteja vastineeseesi.

Jonna-Emilia

Joku on vissiin herännyt väärällä jalalla? 🙂 Viihdytsarvosta en tiedä, mutta olen kai oikeutettu kirjoittamaan oman näkemykseni ja onneksi olen saanut elää elämän jossa naiset ja miehet osallistuvat yhtä paljon. Ei se tarkoita sitä, että sinun tarvitsisi olla samaa mieltä, tai, että oma näkemyksesi erilaisella elämänkokemuksellasi olisi jotenkin väärä. Mikäli kirjoitukseni aiheuttavat sinulle suurta tuskaa (kun tuossa nyt totesit, että ”jälleen kerran”) niin onko näitä ihan pakko lukea? Etkö voi etsiä sellaista blogia mikä on sinulle suunnattu, eikä aiheuta sinulle mielipahaa?
Kaikenkaikkiaan on edelleen hämmentävää miksi en saisi kirjoittaa poikia puolustaen? Miksi se on sinusta niin kamalan väärin? Kyllähän tyttöjäkin saa avoimesti puolustaa, miksi ei poikia? Oletko miettinyt mistä poikavihasi juontaa juurensa? Olen pahoillani jos olet törmännyt elämässäsi ”vääränlaisiin” miehiin ja elämäsi miehet ovat loistaneet poissaolollaan. Se ei tietenkään ole kiva,mutta et voi leimata kaikkia maailman miehiä niiden muutaman miehen perusteella, joihin olet omassa elämässäsi pettynyt.
Minä en ole koskaan (mielestäni) sanonut naisia millään muotoa huonoksi. Miksi sanoisin, koska olen itsekin nainen! Mutta naisillaon jo monta moottoria takanaan puolustamassa heitä, erityisesti bloggareissa ja minun ”tehtäväni” on keskittyä poikiin. Kyllä kaikille ne omat puolustajat löytyy. Aurinkoa viikonloppuusi ja toivottavasti löydät itsellesi sopivamman blogin!

Perusvastaus, kun palaute ei miellytä. En odottanut perusteluja, miksi kirjoitat blogia, sen olet tuonut jo varsin selvästi esiin. Hienoja oletuksia sinä kuitenkin teet minun elämästäni. Jatka samaan malliin, jos tämä sukupuolten eriarvoistaminen sinulle tyydytyksen tuo. Tekisit oikeasti jotain merkittävää ja konkreettista tasa-arvon saavuttamiseksi, etkä höyryäisi somessa siitä, kuinka naiset kyykyttävät raukkoja miehiä.

”Voin vain kuvitella istunnolla käydyn keskustelun, Maija sanoo: ”Pekka ei koskaan puhu mistään minulle, eikä näytä tunteitaan”. Pekka murahtaa takaisin. Tuosta istunnosta ei ehkä kannata vetää mitään johtopäätöksiä puoleen tai toiseen.”

Eikö tämä ollut aika kivikautinen kommentti ja luulo parisuhdeterapiasta?

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.