Yleinen
13.2.2017

Keksi Oscarille harrastus? (Sillä me emme millään keksi)

Keksi Oscarille harrastus? (Sillä me emme millään keksi)

Meidän Oscar 6v ei oikein tunnu löytävän sellaista harrastusta mikä häntä kiinnostaisi. Ei noin pienellä tarvitse välttämättä vielä harrastusta ollakaan, mutta haluaisimme jo pikkuhiljaa päästä jyvälle siitä, että minkä tyylinen juttu olisi omiaan Oscarille.

Auttakaa meitä!!!

Keksikää tälle pojalle jokin harrastus minkä uskoisitte hänelle sopivan. Ehkä me mietimme liian suppeasti tiettyjen harrastusten väliltä vaihtoehtoa. Liikunnallisina ihmisinä mietimme automaattisesti urheiluharrastuksia, mutta voisihan se harrastus olla jotain muutakin. Olen periaatteessa sitä mieltä, että vähintään yksi urheiluharrastus pitää lapsella olla, mutta siihen rinnalle voisi löytää jonkin toisenkin harrastuksen, mikä ei liity urheiluun. Eikä toimivaa urheiluharrastustakaan ole vielä löytynyt.

Ehdotuksia otetaan vastaan… niin liikunnallisia kuin muitakin harrastuksista

Oscar ja palikat

Photo: Meeri Nikkilä

Faktaa Oscarista

  • Ikä 6,5v
  • Oscar on liikunnallisesti taitava. Sellainen ketterä ja nopea.
  • Oscar tykkää videopeleistä.
  • Oscar kiipeilee paljon sohvilla ja ovenkarmeissa. Hän sanoo pitävänsä kiipeilystä, mutta meillä päin ei siihen lajiin oikein löydy mahdollisuuksia.
  • Oscar ei pidä kilpailemisesta (tai ehkä pitää, mutta ei pidä häviämisestä ja siksi ei halua kilpailla.) Hän on vähän sellainen luovuttaja… ”en kuitenkaan osaa”.
  • Oscar puhuu taukoamatta. Keskittymistaito ei ole paras mahdollinen, joten harrastus missä pitää kovasti odotella ei välttämättä vielä onnistu.
  • Oscarilla on hyvä huumorintaju ja hän nauraa ja hauskuttaa mielellään.
  • Oscar on matemaattisesti lahjakas ja on kiinnostunut tutkimaan asioita. Oscar haluaisi oman mikroskoopin.
  • Joukueurheilu ei näytä toimivan. Jalkapallo ei ainakaan vielä kauheasti kiinnosta. Oscar luovuttaa heti jos oma joukkue ei pärjää.
  • Toisaalta Oscar viihtyy porukassa.
  • Telinevoimistelua Oscar on harrastanut jo vuosia. Hän ei kuitenkaan tunnu edistyvän siellä ollenkaan, eikä mitenkään erityisen innolla lähde treeneihin. Ei ole halunnut myöskään lopettaa sen harrastamista.

Olisi ihana nähdä pojan silmissä sellainen palo ja innostuneisuus, kun hän löytäisi oman juttunsa. Mikä se voisi olla?

Mitä teidän muiden saman ikäiset harrastavat? Olemme avoimia kaikille ideoille.

Lue myös: Pojat tarvitsevat liikuntaa oppiakseen

Huonoin tekosyy ikinä! En ehdi liikkumaan, koska olen äiti

 

Avainsanat

Kommentit

Freegym! Uusi vanhempien toivoma harrastus ilman kilpailua. Freegym pitää sisällään parkouria, voimistelua ja voimaharjoittelua. Meillä poika ainakin hirveesti tykännyt vaikka aiemmin tuntui ettei harrastusta meinaa löytyä 🙂 Rentoa liikunnalista hauskanpitoa.

Kuntosali raskaimmilla painoilla mitä jaksaa, pojasta ei vässykkää kasvateta.
ps mikroskooppi ei paljon maksa, miksi ette osta sitä hänelle?

Jonna-Emilia

Pitää ehdottomasti ostaa….kaikkea ei vain tarvitse saada heti kun haluaa. Välillä on hyvä oppia myös odottamaan.

Capoeira!

Tuon ikäiselle varmaan parasta vaan käydä kokeilemassa erilaisia harrastuksia ilman sen suurempaa sitoutumista. Ehkä joku liikuntakerho, missä pääsee kokeilemaan erilaisia lajeja olisi hyvä, että pääsee tutustumaan kaikkeen mitä on tarjolla. Ja eihän tosiaan vielä edes 7-8-vuotiaalla välttämättä tarvitse olla mitään pysyvää pitkäaikaista harrastusta, etenkään jos lapsella itsellään ei sellaiseen ole suurta kaipuuta. Harrastamisen kannattaa lähteä lapsesta itsestään, hänen kiinnostuksestaan johonkin ja jaksamisestaan. Siinä missä toiselle lapselle useampikin harrastus menee arjessa, niin toiselle sen pelkän eskarin tai koulun ohella riittää ihan tavallinen vapaampi leikkiminen,

Tsekkaa Spurtin tarjonta 🙂 Meidän pojat on aikanaan käyneet siellä parkourissa ja nassikkapainissa, tykkäsivät kovasti!

Sirkus, Capoeira, seinäkiipeily, parkour, uinti…näitä aika paljon tullutkin 😊

Sähly? On toki jonkinlaista kilpailemista, mutta aika rennolla asenteella, jos ei lähde kisajoukkueeseen mukaan. Heurekassa (PK-seudulla siis) järjestetään erilaisia kursseja, joilla tutkitaan kaikkea jännää.
http://westendmum.fi

Kuvaus Oscarista oli ihan kuin olisin lukenut kuvauksen mun omasta seitsenvuotiaasta, mikroskooppia myöden. 😊
Meidän poika harrastaa yleisurheilua ja käy pojille suunnatulla Funky-tanssitunnilla (hiphop, breakdance ym.). Molemmat harrastukset olivat lapsen omia toiveita ja on viihtynyt hyvin kummassakin. Myös sirkuskoulu oli yhtenä toiveena, mutta kaksi harrastusta saa luvan riittää meidän eskarilaiselle.

Jonna-Emilia

Tanssitunti olisi ollut mielestäni hyvä vaihtoehto Oscarille, mutta hän ei suostunut lähtemään.

tanssi. breakdance? 🙂

Jonna-Emilia

Breakdancea tuo tanssii itse opittuna kotona, mutta ei halua lähteä ryhmään tanssimaan.

Leikki on lapsen työtä, Metsä on paikka, jossa ei tarvitse keksiä tekemistä. Antaa toisen kasvaa ja tutustua eri asioihin. Vähän isompana partio on monipuolinen ja kavereita antava harrastus. Ei ole kiire. Kyllä lapsi itse ilmoittaa. Nykyään alaluokilla, ennen vasta kolmannella luokalla lapsen maailma avautui kiinnostaville harrastuksille.

Jonna-Emilia

Ei meillä lasta hoputetakaan. Oma arki olisi huomattavasti helpompaa jos kaikki eivät harrastaisi. Mutta minusta ei ole myöskään oikeutettua kieltää harrastamasta jos isoveljet ja vanhemmatkin saavat harrastaa.

Sirkus.

Jonna-Emilia

Tästä Oscar innostui. Sitä on ehdotettu paljon. Taidamme vaihtaa telinevoimistelun tähän 😊

Mitä itselle tulee mieleen yksilö lajeja joita harrastetaan ryhmässä niin uinti, parkour ja trampoliinijumppa. Meidän poika rakastaa tanssia, on hieman nuorempi ja käy 4 vuotiaiden ryhmässä. Teidän poika jo sen ikäinen että voi harrastaa yksin tai parin kanssa. Jos tykkää esiintyä niin joku näytelmäkerho tai lasten teatteri. Ehkä joku lasten taidekerho jos sellaisia lähistöltä löytyy. Tai sitten joku soitin. Yks mistä voi innostua jos tyykkää luistella niin pojatkin voi harrastaa taitoluistelua! Sitten tietty talviurheilua perus hiihto tai laskettelu. Ja kesällä taas esim. melonta tai joku purjehdusseuran lasten ryhmä. Jos tykkää liikkua luonnossa niin suunnistus tai partio.

Jonna-Emilia

Taitoluistelu olisi tietysti kiva juttu kun on minunkin lajini, mutta tulevaisuutta ajatellen ei. Se on nykyään niin järjettömän kallista, että ei meillä riittäisi siihen rahat.

Ääni partiolle! Ensimmäisen kommentoijan kanssa samoilla linjoilla kaikessa, ehdottoman hyvä harrastus, oppii ryhmätaitoja, vanhempana johtamista ja vastuunkantoa, on ulkoilua, kädentaitoja, ryhmätyöskentelyä, leikkejä, oppii uutta monenlaisista asioita, retkeilutaitoja, on myös kisoja (jotka ei ehkä ihan yhtä vakavamielisiä eikä niihin ole pakko osallistua), lyhyempiä retkiä ja pidempiä leirejä, mitäs vielä… Ja hauskuuttajalle löytyy aina paikka. 😉 Sopii tosi hyvin toisen harrastuksen ohelle, itse kävin kahessakin harrastuksessa partion ohella, kun partio oli kerran viikossa ja kahtena viikonloppuna lukukautena leiri. Löytyy paljon hyviä uusia ystäviä, tutustuu erilaisiin ihmisiin, oppii itsenäisyyttä ja että kaikkialla pärjää, saa tosi hyviä tarinoita kerrottavaksi myöhemminkin. Oon nähny partion tekevän paljon hyvää hirveän erityyppisille ihmisille, ihan tavallisille sekä heille, joilla on jotain vaikeuksia tai mitä vaan ja kaikki tulee tosi hyvin toimeen. Pääsee usein myös kokeilee kaikenlaista mikä saattaisi muuten jäädä kokematta, suosittelen Roihu2016-videoita YouTubesta ja muitakin partion mainosvideoita, sieltä näkyy kaikki jännittävä mihin on mahdollisuudet sen tavallisen partioarjen lisäksi. 🙂 Kasvatusmetodit ja tavoitteet ja keinot on mun mielestä partiossa tosi hyviä, ja kerran partiolainen aina partiolainen. :> Eikä hintakaan huimaa päätä.

Toinen on toki sirkuskoulu, mutta hinnat ovat vähän korkeammat ja ainakin joissain kunnissa jonot pitkät päästä ryhmiin. Omat veljet taas harrasti koripalloa, mutta se sitten jäi lukiossa vähemmälle, kun ei päästy A-joukkueeseen ja olemaan parhaita – osin syytä pituudessa, mutta ehkä enempi vaan siinä, ettei ollut niin paljon lahjoja, vaikka tosi hyviä olivatkin. Mutta kiva harrastus sekin, voi pelailla ulkona ja pelata enempi tosissaan muuallakin, että jos kärpänen puree niin ei tarvi aina oottaa vaan treenejä, vaan voi kotipihallakin pelata.

(Partio myös vanhemmalel hyvä paikka lähtä mukaan! ;> Haastetta löytyy ihan vanhukseen saakka ja tekemistä kaikille, joten ei ainakaan käy sitä mitä josksu urheilussa käy – ei ole tarpeeksi hyvä -> ei pääse A-joukkueeseen -> pettymyksiä -> koko harrastus unohtuu/jää vähälle. Voi olla joku harrastus siinä rinnalla missä ei tarvi olla niin tosissaan.)

Jonna-Emilia

Partio voisi olla hauskaa yhdessä tekemistä. Lähtisin nimittäin ihan nollasta, kuten Oscarkin 😊

Mä kans kannatan parkouria, painia yms. Heppatyttönä ehdottaisin ratsastusta tai vikellystä. Enemmän poikia tarvitaan näihin lajeihin ja se on hieno laji, pitää osata arvostaa eläintä ja on se mainio juttu osata olla ison eläimen kanssa tekemisissä ja ansaita sen luottamus! 🙂 suosittelen, jos mahdollista. Musiikki kans hyvä, sopii matemaattisesti lahjakkaille ja kehittää aivoja.

Jonna-Emilia

Meillä kävi Oliver jonkin aikaa siskoni viemänä ratsastamassa, mutta se jäi kun siskolla ei ollut enää aikaa. Minulle laji on srn verran vieras, että ei tullut lähdettyä viemään itse.

Mun poika on myös harrastanut judoa pari vuotta (aloitti 6-vuotiaana). Siinä kyllä saa mielestäni purkaa painihaluja ja on ollut erinomainen harrastus, mutta ainakin meidän salilla on aika kova kuri ja vaaditaan hiljaisuutta, keskittymistä jne. Tämä on tosi hyväkin, uskon että kehittää monien lasten keskittymis- ja rauhoittumiskykyä, mutta itseäni joskus vähän säälitti lapset kun ne vaatimukset tuntui aika kovilta. Eli ei mielestäni sovi varauksetta kaikille lapsille (tosin mä olen käsittämätön pehmoilija lasten suhteen joten havaintoni saattavat olla värittyneitä). Mutta voihan sitä kokeilla 🙂
Sirkuskoulu, parkour, scootti ja skeittikoulu tulivat minullekin mieleen 🙂

seinäkiipeily!

Jonna-Emilia

Se olisi hyvä, mutta täällä suunnalla ei löydy kiipeilykeskuksia.

Parkour tuli minullakin mieleen.Meillä ekaluokkalainen
harrastaa nyt sitä ja nauttii.Varoitus vain ettei se ainakaan yhtään vähennä kotona ovenkarmeissa kiipeilyä eikä sohvilla hyppimistä!:) Partio on aivan mahtava harrastustoimintaa ekaluokkalaisista lähtien. Ota vain selvää että lippukunnassa on hyvät ohjaajat ja johtajat. Heistä on monissa paikoissa pulaa ja toimintaa yritetään pyörittää ”ei aina niin ammattitaitoisella ”väellä. Tylsyydestä tuo toiminta on kaukana ja toista niin monipuolista harrastusta en tiedäkään jossa voi harrastaa ja toimia pikkupojasta ja -tytöstä ja jatkaa aikuisenakin.Sanonta kerran partiolainen,aina partiolainen pitää kyllä paikkansa. Toimintaa sisällä ja ulkona,kesällä ja talvella,leireillä,vaelluksella,kansainvälisillä leireillä…. Monet hyvät johtajat ovat entisiä partiolaisia,eikä suotta.Siellä saa ystäviä,opitaan auttamaan,olemaan suvaitsevaisia,toimimaan ryhmässä jne. Lisäksi on erityisryhmiä,esim.järvi- ja meripartiolaiset jos vesilläolo erityisesti kiinnostaa. Ota selvää jos yhtään nappaa. Mielestäni partio on niin monipuolinen ja kasvattava harrastus etten parempaa tiedä.Turhan vakavasti ei kannata ajatellapärjääkö juuri tuollainen lapsi siinä tai siinä vaan antaa lapsen ennakkoluulottomasti kokeilla. Meillä ei esim.kumpikaan vanhemmista soita mitään,mutta vanhin innostui puhallinsoittimista kun koulussa sellaisia esiteltiin ja soittaa nyt sitten orkesterissa käyrätorvea! Saapahan päteä kun vanhemmat ei ymmärrä edes nuoteista mitään,mutta hyvin se on mennyt! Emme me hänestä muusikkoa odota,mutta jos musiikki kiinnostaa niin miksi estäisimme! Korvatulppia kyllä joskus kaivelen…. Onnea harrastuksen etsintään,varmasti löydätte sopivan. Moneen paikkaan pääsee vaikka ensin katsomaan ja kokeilutunnille ennen kuin tekee pidempää sopimusta.Uinnista sanon sen verran että jos ei halua kilpailla niin seurojen uimakouluun ei kannata mennä.Ainakin täällä meillä se alkoi heti olla niin kilpailupainotteista ja sen rinnalla oli enää vaikeaa harrastaa mitään muuta että meillä se harrastus loppui siihen. Kymmenvuotias ei halunnut ( lue jaksanut) käydä kolmea neljää kertaa viikossa harkoissa ja vielä viikonloppuisin kilpailuissa.Ei vaikka valmentajan mukaan hänellä lahjoja olisi ollutkin.Ei halunnut aina kilpailla ja halusi harrastaa muutakin.Emme pakottaneet kun pystyi perustelemaan miksi ei halua.Muuten kyllä kannustamme siihen että jotain harrastettaisiin pitkäjänteisesti eikä vaihdettaisi puolen vuoden välein. Sorry kirjoitusvirheet tässä kiireessä!

Jonna-Emilia

Kiitos kattavista vinkeistä. Erityisen mielenkiintoista lukea partiosta kun ei itselläni ole mitään tietoa tai käsitystä mitä se pitää sisällään.

Kuulostaa mun kuopukselta! Vertaa itseään aina isoveljeen tai muihin eikä ole kovin sinnikäs, tai ainakaan kilpailuhenkinen. Mutta sinnikäs sit kun tekee jotain omaehtoista. Mutta meillä poika tykkää jumpasta, sirkustemppuja myös tykkää tehdä, paini ja uinti, luistelu ja pyöräily ja hiihto on hänen mieleen, mutta ei halua mennä mihinkään ohjattuun. Jos ei mikään noista niin mites uimahypyt? Tai joku muu mitä voi tehdä vedessä? Meillä poika tykkää myös soittaa rumpuja ja on hyvä siinä, se vaatii hyvää koordinaatiota. Tai mites suunnistus, geokätköily?

Meillä poika kokeili jalkapalloa ja jääkiekkoa, olisi niissä taitava, mutta kun ei nauti niin ei nauti. Luovuttaa heti kun peli ei etene kuten hän haluaisi tai joku ottaa pallon tms pois. Oon ajatellut, että katsotaan muuttuuko asia isompana. Mutta oon samaa mieltä, että aito ilo on se, mikä on tärkeintä. Ja kuten sanoit, hän on pieni vielä. Kannattaa kysyä myös häneltä. Tsemppiä harrastuksen metsästykseen!

Jonna-Emilia

Samaa ollaan mietitty, että isompana saattaa kiinnostukset muuttua. Vaikka jalkapallo on nyt vaikeaa, niin tilanne saattaa olla eri muutaman vuoden päästä.

Joku taistelu/itsepuolustuslaji?

Meillä kolme vanhimmaista harrastaa painia. Suosittelen lämpimästi!

Meillä luettiin netistä kilometrin mittaista listaa harrastuksista, kun vanhin ilmoitti lopettavansa sirkuskoulun ja olimme sitä mieltä, että joku harrastus täytyisi olla. Kaikkeen tuli vastauksesi ”ei” paitsi miekkailuun epävarma ”ehkä”. Veimme lapsen viikonlopun mittaiselle miekkailun alkeisiin tutustuttavalle kurssille ja siellä on siitä asti viihtynyt jo useamman vuoden. Lasta ei kiinnosta kilpaileminen, mutta seuran hyvän meiningin ansiosta osallistuu myös kilpailuihin välillä. Toinen lapsi on vähän väliä lopettamassa sählyä ja olen ehdottanut esim. suunnistusta, mutta ei ole vielä vaihtanut. Suunnistusta saisi suorittaa tavallaan itsekseen, mutta kumminkin seurassa muiden kanssa ja vielä luonnossa liikkuen.

Meillä tyttö, joka ei halua hävitä ja luovuttaa sen takia (en mä kuitenkaan osaa), tykkää sirkuskoulusta. Aloitti 5-vuotiaana ja nyt 5 vuotta myöhemmin käy useammalla tunnilla viikossa. Ei kilpailua, saa kokeilla eri lajeja ja saa esiintymiskokemusta. Meilläpäin toimii nuorisosirkus, jossa harrastaminen on lisäksi kohtuuhintaista.

Sirkuskoulu, painonnosto (tulis vahvemmaksi kuin isoveljet ;-)), seinäkiipeilykerho, scoottikerho, skeittikerho , tuo mainittu parkour, trampoliinivoimistelu, tennis ym ym
Vaikka keilaus 😀

Meillä oltiin judossa oikein hyvä harrastus. Uinti myös hyvä.
Jos laajennat liikunnasta poispäin niin entäpä jos hän onkin taidesielu? Matikkanerot on yleensä hyviä musiikissa.
Musiikki kun on matematiikkaa.
Kuvataide/valokuvaus/ ylipäänsä käsillä tekeminen ja luominen.

Jonna-Emilia

Musiikki olisi hyvä, harmi kun ei itselläni ole mitään tieto taitoa siitä.Pitää selvitellä!

Meillä 5,5 v. on nyt puoli vuotta käynyt sählyssä ja on aivan intoa täynnä. Ollaan käyty peleissä ja siitä on auennut miten olis tarkoitus pelata… Siinä oppii sivussa häviämistäkin ihan todellisessa ympäristössä. Ja mitä tulee ”En kuitenkaan osaa” – asenteeseen, me ruvettiin antamaan sinnikkyydestä tarroja. Siitä että yritti, vaikkei onnistunutkaan, on kyse (pojan inhoamista) kynätehtävistä, sorminäppäryydestä, häviämisestä jne. Päiväkodiltakin tullut kiitosta, eli meillä toimii.

Jonna-Emilia

Kiitos vinkistä, tuota voisi kokeilla. Minusta tuntuu, että tämän pojan häviämisen pelko on lähtöisin siitä kun isoveljet aina voittaa hänet kaikessa. En ymmärrä miksi kaikesta pitää yleinsäkin aina kisata?

Parkour tuli heti mieleen täälläkin! Sitä on helppo harrastaa myös ohjatun ajan ulkopuolella, ei tarvitse kilpailla muiden kuin itsensä kanssa ja sopii mainiosti telinevoimistelun jatkoksi. Meidän perheessä ollut kovin suosittu juttu. 🙂

Parkour. Hyppimistä, liikuntaa. Ei kilpailua muuta kuin itsensä kanssa 😊

Jonna-Emilia

Tämä voisi toimia, pitää katsoa onko omalla kylällä moista.

Amerikkalainen jalkapallo… 🙂 Tuo sirkus toimisi varmasti myös.

Jonna-Emilia

Pitääkö amerikkalaisessa jalkapallossa olla roteva? Pärjääkö tuollainen kirppu siellä? 🙂

Olisiko Partio yhtään kiinnostava? Siellä on yhteisöllisyyttä,seikkailuja,kiipeilyä,tutkimista ja ei ainakaan pahemmin kilpailua.. samalla oppii hyödyllisiä taitoja

Jonna-Emilia

Partiota en ole myöskään koskaan aijemmin ajatellut, koska se kuulostaa minusta niin tylsältä. Tästä sen näkee, että tulee liikaa ajateltua niitä lajeja ja harrastuksia mitkä itseä kiinnostaa. Kuitenkin nyt kun mietin, niin partio voisi sopia juuri tälle pojalle todella hyvin.

Partiossa hän pääsisi hyödyntämään ainakin tutkimista,kiipeilyä, seikkailuja ja ryhmässä tekemistä ilman suurempaa kilpailua.
Samalla oppii hyödyllisiä taitoja 😀

Lapsille suunnattu parkour-ryhmä? 🙂 Googlesta löytyi ainakin jo 6-v suunnattu ryhmä. Hyppyjä, kiipeilyä ja akrobatiaa sekä mielikuvitusta vaativa laji. Tietenkin tosiaan hieman harvinaisempi laji joten ei välttämättä kaikilta paikkakunnilta löydy lapsille sitä.

Parkour-kerho? 😊

Meidän esikoinen innostui tuon ikäisenä koripallosta. Esikoulussa olivat käyneet esittelemässä lajia ja siitä se innostus lähti.

Jonna-Emilia

Ei saisi ennakoida, mutta pojasta ei varmasti tule kovinkaan pitkä. Olisi sääli jos innostuisi kovasti ja sitten pituuden vuoksi ei oikein voisi myöhemmin enää harrastaa.

Koripallossa ei tarvitse olla välttämättä pitkä. Pituuden korvaa nopeus ja sitä myötä muut ominaisuudet. Takamiehet on lyhkäsempiä

Siis moni kohta oli kuin olisin lukenut omasta pojastani😊😊Judoa alkoi harrastamaan 7 vuotiaana ja 1,5 vuotta harrastanut. Into pysynyt koko ajan. Vilkas lapsi jolle mikään harrastus ei aiemmin kolahtanut ja tuon lajin tavoitteellisuus ja kuri koulutti. Suosittelemme lämpimästi 😍

Jonna-Emilia

Kiitos, tässähän tulee niin paljon hyviä ideoita, etä meillä menee seuraava vuosi kun näistä valitaan sopivaa. Loistavaa.

Sirkus 🙂 Uinti

Jonna-Emilia

Sirkus tuli ehdottomasti listalle! Miten en tajunnut uintiakaan aikaisemmin. Poika rakastaa vettä ja ui aika hyvin ikäisekseen jo nyt.

Kuvailusi oli kuin omasta kohta 6-vuotiaasta pojastani. Miten olisi sirkuskoulu? Käymme poikani kanssa perhesirkuksessa ja tykkäämme molemmat. Tunneilla on leikkejä alkulämmittelyinä, pariakrobatiaa, trampoliiniharjoituksia ja toisinaan kokeiltavana on myös erilaisia sirkusvälineitä. Toivottavasti mieleinen harrastus löytyy.

Jonna-Emilia

Facebookin puolella sirkuskoulua jo ehdotettiinkin ja se oli LOISTAVA idea. Miten en ole tajunnutkaan. Poika kaipaisi selvästi jotain ”maustetta” tuohon tuttuun telinevoimisteluun, joka junnaa paikallaan. Sirkuskoulussa on varmasti hieman luovempaa menoa. Tätä pitää ehdottomasti selvitellä. Kiitos.

Meillä 6,5 v poika harrastaa painia ja jalkapalloa. Painia suosittelen, saa olla ryhmässä mutta kuitenkin tehdä yksinkin.

Jonna-Emilia

Painia ja Judoa on nyt facebookin puolella suositellut monikin. Niitä en ole tullut edes ajatelleeksi. En tiedä olenko alitajuisesti vähän vältellyt kontaktilajeja, sillä tuota painia tuppaa muutenkin olemaan niin helposti. Sehän voi toki olla, että harastuksessa kun saisi painia, niin se jäisi kotona vähemmälle.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.