Yleinen
3.2.2017

Kun pojat eivät pääse tyttöjen leikkeihin

Kun pojat eivät pääse tyttöjen leikkeihin

 

Naapurin tytöt tulivat pihallemme juttelemaan saman ikäisen poikamme kanssa. Juttelu päättyi siihen, että tytöt totesivat jatkavansa leikkejään kaksin. Koska kyseessä oli tyttöjen leikit, poikani ei mahtunut mukaan. En puuttunut siihen sillä kertaa sen enempää, mutta totesin sentään tytöille, että ehkä niitä tyttöjen leikkejä pitää mennä sitten leikkimään muualle, koska meillä ei täällä tyttöjä asusta.

Muutama viikko sitten Oscar harmitteli eskaripäivän jälkeen sitä kun ei mahdu eskarissa tyttöjen leikkeihin mukaan. Tiedustelin hieman miksi näin on ja syyksi Oscar sanoi, että leikit ovat tytöille ja sinne ei ole pojilla asiaa. Tähän samanlaiseen ajatusmalliin olen törmäänyt isompienkin poikieni ollessa pienempiä. Enkä ole ainoa äiti joka tätä miettii. Eräskin poikien äiti kertoi oudosta tilanteesta kerhossa, jossa pojat olisivat halunneet mennä piirtelemään tyttöjen kanssa pöydälle, mutta kerhotädit olivat ajaneet pojat pois.

Mitä vuosilukua tässä oikein eletään? Jauhetaan tasa-arvosta suut vaahdossa, mutta sitten kuitenkin hyväksytään jo pienistä lapsista pitäen, että on tyttöjen juttuja joihin eivät pojat mahdu. Sama leikkipuistoissa. Tytöt voivat kieltäytyä poikien kanssa leikeistä, eikä se aikuisia haittaa, mutta toisinpäin se ei ole sallittua. Millainen mellakka syntyisi jos pojat eivät huolisi leikkeihinsä tyttöjä, ihan vain siitä syystä, että nämä ovat tyttöjä? Eihän sellaista sallittaisi missään.

Ovatko ajat muuttuneet?

Olen ollut itsekin tyttö ja koitinkin tässä kovasti muistella omaa lapsuuttani. Mitä sellaista tein tai leikin pienenä, että sitä en olisi voinut poikien kanssa leikkiä? En keksinyt yhtäkään asiaa. Voisiko joku sellainen kertoa sen minulle, joka tietää tähän vastauksen?

Tottakai kaverukset voivat joskus haluta leikkiä omia leikkejään, se on ymmärrettävää. Vaikka porukalla leikkimiseen aina omia poikiani kannustankin. Mutta se, onko haaruksissa pimppi vai pippeli, ei pitäisi olla valintaperusteena sille kenen kanssa leikitään. Ei ole olemassa mitään tyttöjen juttuja! Monet tyttöjen suosimat jutut ja leikit voivat yhtä hyvin kiinnostaa poikiakin. Eikä ole olemassa mitään poikien juttuja, osa tytöistä on oikein kiinnostuneita samoista jutuista kuin suurin osa pojistakin.

Tässä olisi vanhemmilla vähän peiliin katsomisen paikka! 

tytöt

Lue myös: Tervehdi lapsi tervehdi

Avainsanat

Kommentit

Meillä ei ainakaan muistini mukaan ole näkynyt sukupuolijaottelua leikeissä lasten toimesta, mutta sitä sattuu silloin tällöin, että yksi jätetään leikin ulkopuolelle. Kaksi leikkii keskenään ja kolmas yrittää mukaan, niin hänelle sanotaan ettei leikkiin mahdu ja usein syynä on että kolmas on liian pieni ja ovi vedetään nenän edestä kiinni. Hassuintahan tässä aikuisen näkökulmasta on, että kaksi jo leikkivää ovat 5v ja 3v ja kolmas leikkiin yrittävä on kaksi kuukautta tuota nuorempaa nuorempi 😉

Puutun näihin aina sanomalla ettei ovia laiteta kiinni ja kolmas mahtuu varmasti mukaan leikkiin. Tähän mennessä lapset on aina jatkaneet leikkejä kolmistaan.

Jonna-Emilia

Meilläkin joskus kokeillaan kotona tuota, mutta kiellän. Neljän lapsen taloudessa on se hyvä puoli, että leikkiparit menee tasan. Nelisinkin saa hyviä leikkejä aikaiseksi. Ja sitten välillä kolme saattaa leikkiä keskenään ja yksi haluaa rauhouttua yksin.

Noi on kyllä tosi vaikeita tilanteita. Mä en ole havainnut sukupuolieroja tässä vaan sekä tytöt että pojat jäävät joskus leikistä ulos. Yleensä mun näkemissä tilanteissa on kyse siitä, että 2-3 lapsella on todella hyvin toimiva leikki meneillään, ja eivät halua muuttaa sitä yhtään koska ovat niin flowssa, minkä takia eivät ota ketään mukaan. Tämän huomaa siitä että toisella kertaa samat lapset leikkivät kaikki mielellään yhdessä. Jos kyse on yhden lapsen syrjimisestä niin siihen pitää tietenkin puuttua.
Mun pojan pk:ssa ja koulussa tytöt ja pojat ovat aina leikkineet luontevasti keskenään, eikä mitään tytöt sitä/pojat tätä juttua ole koskaan ollut (tosin täytyy myöntää että keskimäärin enemmän leikkivät pojat keskenään ja tytöt keskenään).
Toivottavasti poikasi ei pahoittanut mieltään kovasti, on kyllä todella kurjaa jäädä leikistä ulos, oli syy mikä tahansa! Ja todella tylsää tytöiltä sanoa syyksi tuo sukupuoli. Kuitenkin jos muuten yleensä leikkivät yhdessä, niin ehkä asian voi selittää niin, että tytöt sanoivat hölmön syyn, mutta oikeasti halusivat varmaan juuri nyt leikkiä kahdestaan jostain syystä.

Jonna-Emilia

Näinhän se on. Näitä sattuu lapsille, koska lapset vasta harjoittelevat. Meidän aikuisten tehtävä onkin sitten ohjeistaa toimimaan reilusti ja ehkä jopa jollain tavalla johdonmukaisesti. Olen huomannut tämän kyseisen poikani olevan hieman lannistunut tyttöjen suhteen, hän on menettänyt selvästi luottamuksen tyttöihin. Toivon kuitenkin, että kivat ja reilut tytöt saavat hänet vielä muuttamaan mielensä 😊

Aikalailla samaa mieltä E:n kanssa. Ja kyllä minä olen törmännyt siihen, ettei tyttömme ole päässyt omamme ja naapurin poikien leikkiin mukaan. Samoin toisin päin. Hernettä en ole ottanut tästä nenään, kunhan asia on sanottu nätisti; sitten lapset ovat vaan keksineet muuta tekemistä. Eivät hekään ole siitä olleet moksiskaan. Kaikesta ei niin kauheasti aina kannata ottaa nokkiinsa, tulee elämästä vaan aika raskasta.
Meidän poika tykkää leikkiä samanikäisen serkkutyttönsä kanssa ja muidenkin tyttöjen, myös pikkusiskojensa. Joskus harmittelee, että siskoja kiinnostaa toisenlaiset leikit välillä kuin mitä hän preferoisi, mutta sitten keksii jotain muuta.

Jonna-Emilia

Mutta eihän se ole yhtään sama asia jos harmittaa kun pikkusiskot leikkivät jotain muuta. Ajatus oli se, että poika olisi ihan valmis leikkimään samoja asioita kuin tytöt (kuten esimerkissäni askartelu) mutta ei pääsisi mukaan koska on poika.
Kukaan ei vedä hernettä nenään vaan asioista voidaan keskustella ja mielipiteitä jakaa muutenkin.

Ehkä sukupuolieroja, ehkä luonne-eroja, ehkä opittua…?

Itse tuskin olisin tuossa tilanteessa näpäyttänyt tyttöjä, vaan reippaasti ehdottanut että tulevat leikkimään, ja jos se ei olisi tytöille käynyt, niin mun mielestä heillä oli täysi oikeus jatkaa leikkejään kaksin. Sama, vaikka kyseessä olisi ollut kaksi poikaa. Eri juttu, jos normaalisti ovat kavereita pojallesi, mutta sitten välillä jätetään ilkeilymielessä porukasta pois.

Itselläni on tyttö, joka on tottunut leikkimään veljiensä sekä naapuruston poikien kanssa. Luonteeltaan on hyvin solidaarinen kaikkien kaveri. Tunnen muitakin samanlaisia tyttöjä. Toinen pojistani taas herkästi haluaisi olla kaksin kaverinsa kanssa ja leikkeihin tuppaava pikkuveli, sisko ja siskon kaveri välillä harmittaa.

En nyt lähtisi kaikkia tyttöjä tuomitsemaan samanlaisina. Ei kaikki pojatkaan ole villejä, soittaisi, rajuja rämäpäitä. 😉

Jonna-Emilia

Se on totta, että kaikki tytöt eivät ole samanlaisia. Tämä olikin vain poikien äitien huomaama ”ongelma” mihin on törmätty.

Tuossa esimerkissäni nimenomaan oli idea se, että tytöt leikivät pojan kanssa normaalisti (molemmat erikseen), mutta kun olivat yhdessä niin poika ei mahtunutkaan mukaan. Ja syy oli niin typerä, että en tykännyt. Itse en sallisi poikani tekevän noin, mutta meitähän on monenlaisia äitejä täällä.

Onhan nämä kyllä hankalia tilanteita, en vain saanut sun tekstistä kiinni että muulloin ovat kavereita. Itsekin kyllä kannustan lapsia yhteisiin leikkeihin, enkä salli yhden jatkuvaa ulkopuolelle jättämistä. Silti itse aikuisena puutun lasten ristiriitatilanteisiin ihan reilusti juttelemalla, sellaistenkin lasten joita en entuudesta tunne tai tunnen vain vähän, en sivusta näpäyttelemällä. Ehkä tytöt olisi tuolloinkin ottaneet pojan leikkiin, jos olisit reilusti kysynyt mitä tytöt aikoo tehdä ja miksi poika ei pääse mukaan.
Ihan toinen juttu on toki tuo jos kerhoissa ja päiväkodissa varhaiskasvatuksen ammattilaiset erottelee tytöt ja pojat eri toimiin, se taas kertoo ammattitaidon ja ehkä muidenkin taitojen puutteesta.

Jonna-Emilia

Totta. Erityisesti ammattilaisten pitäisi osata ohjata lapsia käyttäytymään niin, että ketään ei syrjitä sukupuolen takia.

No nyt on taas vedetty palkokasvit sieraimiin. Kyllä minusta on joskus tytöillä tyttöjen juttuja ja pojilla poikien juttuja. Tietenkään ketään ei saa kiusata tai syrjiä, mutta pitää hyväksyä, että joskus vain tytöt tarvitsevat niitä omia juttujaan. Se on biologista. Pojatkin tarvitsevat sitä painimista ja rymyämistä välillä. Sitten jos se on systemaattista ja usein toistuvaa, siihen täytyy puuttua. Antakaa lasten olla ja leikkiä ja valita leikkikaverinsa. Vain aikuiset loukkaantuu kaikesta.

Jonna-Emilia

Nämä ovat vain mielipide asioita. Ei oikein tai väärin. Minusta taas ei tarvitse olla mitään tyttöjen juttuja eikä poikien juttuja erikseen. Ne on vain lasten juttuja. Mutta tämä onkin vain minun mielipiteeni ja toki toisenlaiset mielipiteetkin on sallittuja.
On turha ihmetellä myöhemmin niitä eroja jos tällainen on ihan ok, että lapsi jätetään sukupuolen vuoksi ulkopuolelle leikeistä. Siitä se lähtee.

Olen huomannut saman ilmiön. Kun vietämme aikaa kahden poikamme serkkujen kanssa (5 tyttöä) jäävät pojat automaattisesti ulos leikistä. Sitten tytöt käyvät jatkuvasti raportoimassa kuinka ”pojat kiusaavat” vaikka he ovat leikkineet jotain omaa leikkiä. Lapset ovat 2-6-vuotiaita. Varsinkin perheen X tytöt jättävät poikamme ulkopuolelle ja laittavat jopa huoneen oven kiinni sanoen ettei se tulla. Kuitenkin perheen Y toinen tyttö 6v ja vanhempi poikani 4v ovat kuin paita ja peppu kunnes tulee nämä muut X-perheen serkut mukaan. Tuntuu, ettei ole kiva kyläillä perheellä X,(tai jossain mihin kaikki serkut tulevat) kun meininki on tämä.
En ole ikinä huomannut että poikamme tekisivät vastaavaa tytöille!

Jonna-Emilia

Ja hämmentävintä on, että vanhemmat eivät sano asiasta ilmeisemmin mitään tytöilleen? Jos olette vieraana heidän talossaan, niin eihän silloin lyödä mitään ovia kiinni nenän edestä ja leikitä ”tyttöjen juttuja”. Ihan käsittämätöntä.

Tytöt jättävät usein myös toisia tyttöjä ulos leikeistään. Näin on aina ollut ja valitettavasti asia ei ilmeisesti muutu.
Pojat kulkevat isoissa porukoissa, tytöt 2-3 paressa (joissa kolme kohdalla kolmatta syrjitään), eikä muita mukaan mahdu.

Itse en myöakään ole törmännyt siihen, että pojat jättäisi ulkopuolelle: en omana tarha-, ala-aste-, yläaste-, armeija-aikana tai omien lasten kanssa. Tyttöjen kohdalla joka välissä ja myös nyt omien kanssa.

Myös ainakin omassa ympäristössäni tyttöjen vanhemmat tiedostavat tämän ja asia kuitataan naureskellen ”tytöt nyt vain ovat sellaisia”.

Jonna-Emilia

Nimenomaan. Tuo on vähän samanlaista väliinpitämättömyyttä kun toisia satuttava ja riehuva poika kuitataan kommentilla ”pojat on poikia”. Eihän huonoa käytöstä pidä sallia keneltäkään lapselta, eikä ainakaan kuitata sillä, että tämä nyt on tyypillistä tytöille tai pojille. Jotenkin tosi ristiriitaista sen kanssa, että koitetaan tasa-arvoa saavuttaa, mutta sitten sitä ei olla valmiita kuitenkaan saavuttamaan ihan kaikissa asioissa.

Ihan yhtälailla niitä tyttöjäkin jätetään pois ”poikien leikeistä”, kun tytöt on niin ”ällöjä ja tyhmiä” tms.
Eikä siitä tule yhtään sen isompaa mellakkaa oli se ulos jätetty lapsi sitten tyttö tai poika, vaikka kuinka haluaisit uskoa että juuri se sinun lastesi sukupuoli on tässä nyt poljettavana taas.
Ilkeät tytöt aina sortavat poikaraukkoja, siltä nämä tekstisi aina kuulostavat.
Toivon ettet opeta tälläistä naisvihaa pojillesi.

Olisihan se kiva jos kaikki pääsisivät aina mukaan leikkeihin, mutta kutsutko itse miehiä vaikka ”tyttöjen iltaan” tai vietätkö aikaa ihmisten kanssa joista et pidä, vain siksi koska kaikki pitää ottaa mukaan?

Jonna-Emilia

En ole törmännyt omalla kohdallani tuohon, että pojat jättäisivät tytön ulos leikeistä sanomalla ”et voi tulla meidän leikkiin, koska meillä on poikien juttuja”. Toisinpäin olen törmäänyt tähän useastikin. Eikä omat poikani ainakaan ole ikinä kutsuneet tyttöjä ällöiksi tai tyhmiksi. Kuulostaa erikoiselta, toivottavasti noin rumasti ei puhu lapset toisistaan missään muuallakaan. Tietysti tämä on vain minun kokemukseni (ja erään keskusteluryhmän äitien kokemus) siitä, että tällaista tapahtuu, tytöt jättävät poikia pois leikeistä, koska nämä ovat poikia. Ikävää tottakai toisinkin päin tuollainen sukupuolen vuoksi syrjiminen.

Minä nyt satun olemaan neljän pojan äiti, joka kirjoittaa blogia poikien äidin näkövinkkelistä. Tästä syystä kirjoitain aiheista, jotka koskettavat nimenomaan poikien äitejä. Lukijani ovat pääsääntöisesti poikien äitejä (muutkin tervetulleita, jos poikiin liittyvät tekstit kiinnostavat). Olisi varmasti paljon asioita, joissa haluaisin pitää tyttöjenkin puolia (ja pidänkin), mutta ne jutut eivät liity tähän blogiin mitenkään. En todellakaan opeta naisvihaa pojilleni, ei huolta. Meillä kunnioitetaan tyttöjä ja naisia. MUTTA ihan yhtälailla myös poikia ja miehiä.

Tyttöjen ilta nimestä en pidä muutenkaan, minä vietän aikaa ystävieni kanssa. Olemme aikuisia, emmekä mitään tyttöjä enää ja jos kaveriporukassa on mies, niin yhtälailla hän on mukana. En myöskään puhu pojilleni mistään poikien jutuista tai tyttöjen jutuista. Annan heidän valita ”juttunsa” ja mielenkiinnonkohteensa ihan välittämättä siitä kumpaan sukupuoleen he ovat syntyneet.

Vaikka sinulla onkin pelkkiä poikalapsia, niin voisit silti kirjoittaa asioista syyttämättä heti tyttöjä ja esittämättä tytöt ilkeinä ja pahoina paholaisen kätyreinä ja nostamatta poikia johonkin jalustalle viattomina ja hyvinä poloisina.
Et osaa olla puolueeton, kaikki on aina naissukupuolen syytä.
Yhtäkään postausta en muista nähneeni jossa olisit pojista puhunut negatiivisesti, tytöistä kyllä useammankin.
Annat kuvan ettei sinusta sukupuolella ole mitään väliä missään asiassa ja kuitenkin sillä tuntuu olevan todella paljon merkitystä kun haluat päästä pistämään kaikki tytöt samaan lokeroon jotta voit uhriutua poikien puolesta.

Et muuten vastannut mitään siihen että kutsutko myös ne ihmiset viettämään iltaa joiden kanssa et halua viettää aikaa?
Annat lasten valita omat juttunsa, mutta et leikkikavereitaan?
On ihan OK että lapset (tai aikuiset) haluaa välillä olla vaan poikien/tyttöjen tai vain tiettyjen kavereiden kesken.

”Olemme aikuisia, emmekä mitään tyttöjä” Kertoo jo aika paljolti siitä missä arvossa pidät tyttöjä.

Jonna-Emilia

Ikävää, että koet tekstini noin, miten en niitä kuitenkaan missään nimessä tarkoita. En usko, että voin kirjoittaa sinulle mitään ”oikeaa vastausta” mikä muuttaisi ajatteluasi, olet selvästi halunnut luoda tekstistäni tuollaisen ikävän kuvan minusta ja tulet sen pitämäänkin. Minun on turha tuhlata energiaani kauheasti siihen, että yritän perustella sinulle asiaa. muuttaa en sitä ainakaan voi, eikä se kai ole tarkoituskaan.

Ymmärräthän, että olen nainen? Minusta tuntuu ettet oikein ymmärrä. Miksi ihmeessä pitäisin kaikkea naissukupuolen syynä tai pitäisin tyttöjä jotenkin kauheina? Silloinhan pitäisin myös itseäni, kummityttöjäni, äitiäni, siskojani ja ystäviäni. Eikö kuulosta ihan järjettömältä?
Tämä kirjoittamani aihe nyt oli vain sellainen aihe josta poikien äitien kesken puhutaan, mutta sitä ei ole uskallettu tuoda päivänvaloon… ehkä juuri sinun tyyppisten ihmisten vuoksi. Ei tämä ollut yksin minun ajatukseni tai huoleni.

Tyttöjen ilta sanonnasta en vain pidä, koska minusta aikuiset naiset on naisia eikä mitään tyttöjä. Sekin on vain mielipide, ei mikään jumalan sana 😊 mehän voimme olla näistä onneksi eri mieltä. sinä voit toki pitää ystävinesi tyttöjen iltaa jos haluat.

Vastauksena tuohon kaveri asiaan. Kyllä, esim työyhteisössä ollaan kaikkien kanssa tekemisissä ja väleissä vaikka ei niin kovasti tykättäisikään. Tuskin kukaan lapsi tai aikuinen vapaa-ajalla edes hakee seurakseen ihmistä jonka kanssa ei ole kaveri tai ystävä muutoin. En minä ainakaan vihamieheni ovikelloa ole mennyt soittelemaan. Joten sellainen porukasta ulos jätyäminen sattuu aina kaverille/ystävälle. Koska sinuahan lähestyy kaverit ja ystävät.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.