Yleinen
8.12.2016

Hyvin nukkuvien lasten salaisuus

Hyvin nukkuvien lasten salaisuus

Olen todella aamu-uninen ihminen ja arvostan hyvin nukuttuja yöunia. Varmaankin tästä syystä olen nähnyt erityistä vaivaa saadakseni hyvin nukutut yöt. En ole mikään kasvatusalan ammattilainen, mutta uskon, että jotain olen tehnyt oikein tällä saralla neljän poikani kohdalla, sillä jokainen heistä nukkuu mahtavat yöunet ja nukkuminen on aina meillä toiminut hyvin.

Rytmitetty arki

Ossian syntyi keskosena ja hänen kohdallaan pääsimme tietysti erittäin helpolla vauva-aikana. Poika oli rytmitetty sairaalassa niin, että hän heräsi säännöllisesti neljän tunnin välein syömään. Pian poika jo nukkuikin 8 tunnin yöunet, joten Ossianin kohdalla emme tienneet vielä mitään vauva-ajan tuomasta väsymyksestä.

Oliver olikin jo normaalimpi vauva, joka myös valvotti. Hänen kohdallaan jouduin miettimään, että lähdetäänkö vauvantahtiseen rytmiin, vai yritämmekö saada pojan sulautumaan perheen muuhun rytmiin. Siihen rytmiin jossa esimerkiksi isoveli jo oli. Onneksi valitsimme perheen rytmin, sillä myös Oliverin vauva-aika muotoitui kovin helpoksi.

Samalla tyylillä mentiin myös Oscarin kanssa. Ollien kohdalla hieman lipsuimme (Lue: minä lipsuin) joissain asioissa ja Ollie on esimerkiksi nukkunut meidän vanhempien vieressä enemmän (Lue: joka yö). Mutta rytmityksen toteutimme hänenkin kanssaan samanlailla ja se kannatti. Pojat nukkuvat nykyään 12-14 tunnin yöunet ja nukkumaan meneminen sujuu mutkattomasti.

Päiväkodin päiväunet lasten painajainen

poika nukkuu

Ollie unilla Mimmi lehmän kanssa

Näin sen teimme

1. Rutiinit

Kun pojat olivat vauvoja, niin iltatoimet tehtiin samalla kaavalla ja samaan aikaan joka ilta. Iltapesu, yöpuku, iltapala, iltasatu ja nukkumaan. Aina tämä sama järjestys ja samaan aikaan. Oltiin sitten kotona tai kylässä. Jos olimme lähdössä kylästä kotiin, niin vauva laitettiin nukkumaan koppaan tai kaukaloon, jossa kuljetettimme hänet sitten omaan sänkyyn myöhemmin.

2. Vuorovaikutus minimiin yöllä

Kaikki poikamme ovat jossain vaiheessa kokeilleet äidin kanssa seurustelua yöllä. Silloin se ei valitettavasti ole onnistunut. Yöllä hoidettiin vain pakolliset vaipanvaihdot ja ruokinnat, mutta millekään seurustelulle ei ole silloin ollut aikaa. Näin olemme viestittäneet vauvalle sitä ajatusta, että yö on nukkumista varten. Mitä hämärämmässä hoidon voi tehdä, sen parempi.

3. Nukkumaan ajoissa

Sehän on selvää, että lapsen pitää nukkua tarpeeksi. Jotta hän saa pitkät yöunet, on nukkumaan mentävä ajoissa. Lapsia on myös helpompi käsitellä, kun illalla ei villiinnytä liikaa. Pientä vauvaa on helppoa valvottaa pitkään, mutta jos haluaa saada taaperot ja leikki-ikäiset nukkumaan ajoissa, on rytmi aloitettava jo vauvan kanssa.

4. Aamu alkaa kasilta

Meidän perheessä aamu on alkanut aina aikaisintaan kahdeksalta. Nyt kun pojat ovat koululaisia, niin tietysti tämä ei enää ole niin yksinkertaista, eikä edes mahdollista. Mutta alle kouluikäisten kanssa olemme toimineet niin, että ennen kahdeksaa ei nousta. Jos vauva herää kuudelta, niin hänet peitellään takaisin nukkumaan. Se voi tuntua aluksi hassulta, kun toinen on virkeänä heräämässä aamuun. Mutta ei se muutamaa aamua enempää vaatinut, niin lapsi hyväksyi sen, että kuudelta ei tässä perheessä aamulla nousta. Poikien kasvettua sama sääntö on pysynyt. Ennen kahdeksaa ei sängystä nousta, jos poika herää pissalle 7.30 hän menee vessasssakäynnin jälkeen takaisin nukkumaan ja nukahtaa kyllä melkein aina. Ennen kahdeksaa kouluun lähtevät liikkuvat hiljaa, jotta muut saavat jatkaa vähintään kahdeksaan uniaan.

Myönnän, olen natsimutsi

Olen kutsunut itseäni natsimutsiksi näiden aamujen osalta, mutta se on kannattanut. Meillä on mukavan helpot illat ja hyvin nukkuneet lapset. Nyt tosin isommat ovat alkaneet kävelemään unissaan. On siinäkin naurussa pitelemistä kun haahuilevat ympäri asuntoa ja puhuvat ihan kummallisia. Käveleekö teillä muilla pojat unissaan? Moni tuttuni on ihmetellyt, että miten saan lapsen takaisin sänkyyn vaikkapa klo 7:45. Mutta samanlailla lapset siihen tottuvat kuin vaikkapa siihen, että ruoka syödään ruokapöydässä. Sitäpaitsi äidin ja isin kainaloon voi aina kömpiä, jos oma sänky ei enää houkuttele.

Hyvin nukkuneet lapset ovat jokatapauksessa koko perheen hyvinvoinnille äärimmäisen tärkeitä. Miten teillä muilla on yöt saatu toimimaan?

pojat nukkuu

…ja sitten välillä aamulla meidän sänky näyttää tältä. Kolme pienintä on tuoneet tyynyt ja peitotkin mukanaan.

Lue myös: Kommentit joita ei poikien äiti lastensa suusta kuule

Nämä 8 asiaa kaikkien äitien pitäisi oppia pojilta

Kommentit

Heippa! Hyvä kirjoitus ja aion ehdottomasti testata tuota sängyssä pitämistä. Meillä kotona 4kk poika ja olemme alusta asti pitäneet hänellä samaa iltarytmiä ja hän on hyvin oppinut myös nukahtamaan yksin sänkyynsä. Aluksi tietenkin unta haittasi yösyömiset, mutta nekin ovat vähentyneet yhteen kertaan yössä. Vauvamme herää kuitenkin usein 6-7 aikaan ja jaksaa olla hereillä tunnin pari, kun on jo ihan puhki ja tarvitsee useamman tunnin unet. Muutamana päivänä kun on nukkunut 8-9 on hän ollut paljon paremmalla tuulella ja syönytkin paremmin. Mielenkiinnosta katson miten hän reagoi jos ei nostetakaan häntä sängystä pois aamulla.

Jonna-Emilia

Tsemppiä kokeiluun. Tekisin niin, että kävisin pimeässä peittelemässä hänet uudestaan ja sanoisin ”nukutaan vielä”. Tavallaan ”hämäisit” lasta, että on vielä yö. Pidetään peukkuja ja tule kertomaan miten kävi.

Muuten melkein kuin meillä mutta isommat lapset pomppaa aina melkein 6-7 aikaa ylös. Eikä olla onnistuttu pidentää aamusta unia yritetty kyllä on, mutta käskystä pysyvät omas huonees leikkimäs niin pystyy ite hiema torkkumaa jos siltä tuntuu. Ollaa kyl aamuvirkkuja, mut välil ois iha kiva nukkua pidempää. Isommat ovat 8 illal pedis nuorin, viikkoa vajaa puolvuotias aloittaa yönsä 7. Nuorinkin nukkuu pääsääntöisesti aamuu asti heräämättä.
Meiltä löytyy erityislapsi jolla on puheenymmärtämisen vaikeus, syyseuraus suhde käsittee uupuminen vielä ainaki. Olen kyl niin kiitolline et koko kööri nukkuu niin hyvin. Päivät on välil yhtä tuskaa esikoisen kanssa kun kiellot ei pysy päässä ja toiseksee niit ei aina ymmärräkkä niin vaikka olen aika usein hajoamis pisteessä päiväl, mua helpottaa tieto siit et kun kello lyö 8 illalla talo on hiljainen ja nukkumaanmeno on yks niistä harvoista asioista(lue ainoa) mistä ei erityislapsen kanssa väännetä. Yleensä se vääntö alkaa jo aamulla esim:väärän värisistä sukista. Sori jos joku tästä pahoittaa mielensä.Meille voi millo vaa tulla kokeilee kuinka kivaa on muille niin itsestäänselvistä asioista ja jotka normi lapsi ymmärtää kun sanotaa kerra tai pari. Vääntää rautalangasta jokaikinen päivä ja monta kertaa päivässä. Et olen myös onnellinen ja ylpeä hyvin nukutuista öistä. Muuten emme varmasti jaksaisi erityisen kanssa.

Hyvin kirjoitettu! 🙂

Jonna-Emilia

Tuo vääntäminen on meilläkin kovin tuttua. ADHD poika koettelee kyllä kovasti kärsivällisyyttä, eikä ole hänen ikävaiheellaan paljoakaan merkitystä ollut, uhmakas on olut aina. Hän on muuten meillä myös se aamuvirkuin ja selvästi haluaisi nousta jo seitsemältä. Mutta hänelle tekee ehdottomasti hyvää nukkua mahdollisimman pitkään, päivä on sitten koko perheelle helpompi.

Siis nyt en ymmärrä miksi syntyy kauhea haloo kun YKSI äiti kirjoittaa miten heillä on onnistuttu nukkumisten kanssa. Miksi sätitte häntä omien kokemusten julki tuomisesta? Onko sitten niin,että ette olekaan itse olleet tarpeeksi sinnikkäitä kokeillaksenne erilaisia keinoja paremman nukkumisen eteen? Ei kai sitä tarvi syyllistyä tai pahoittaa mieltä jos teillä vaan asia ei toimi, tai olette asiasta eri mieltä. Minua alkoi asia niin tosissaan huvittamaan, että pakko oli tulla kommentoimaan:-) Meillä on seitsemän pientä nukkujaa. Ja täytyy sanoa että tosi hyvin ovat omaksuneet nukkumisen jalon taidon. Tai sitten vaan ovat äitiinsä tulleet kovia nukkumaan:-) Meilläkin kyllä on melko samanlainen rytmi joka ilta, mutta en ikinä ole pyrkinyt tekemään mitään tietynlaisesti sen vuoksi että nukkuisivat paremmin. Sitä vaan suurperheessä on pakko olla johdonmukainen, pitää tietyistä asioista kiinni ja olla tiukka. Muuten pakka leviää käsistä. Lapsille olen jo hyvin pienestä asti yrittänyt sievästi selittää, että kun herätään niin ollaan hiljaa että muut saavat nukkua. Siinäkään en ole ollut mitenkään ehdottoman tiukka, ja välillä sekään ei ole toiminut mutta suurimmaksi osaksi kyllä. Nyt kolmen kk:n ikäinen vauvakin mennyt yhdellä syötöllä muutaman yön. Täällä peukut pystyssä odotetaan jatkuisiko se eteenkin päin..

Minä olen herkkä kaikille viittauksille siihen, että on vanhempien oma vika* jos lapsi ei nuku. Tämä siksi, että teimme aivan kaikkemme, ja silti esikoinen ei vain nukkunut, ja tuosta ajasta jäi traumat ja toiselle pysyvä unihäiriö. Kun toka sitten nukkuikin kuin itsestään, sain suunnattoman vapauttavan kokemuksen siitä, että se ei tosiaan ole vanhempien ”vika”. Se oli minulle niin suuri helpotus että haluan tuoda sen esiin tällaisessa yhteydessä siltä varalta että joku muu on juuri nyt siinä pimeässä paikassa missä minä elin pari vuotta.
*Jonna ei todellakaan syyllistänyt ketään, mutta tietyt kokemukset läpikäyneelle jo tällainen teksti toimii triggerinä.

Jonna-Emilia

Huomasin saman, ei ollut todellakaan tekstin tarkoitus ketään ärsyttää. Ja kuten aijemminkin kirjoitin, tiedän kyllä sen tunteen, kun joku luulee, että jokainen lapsi toimii samasta napista.

Jonna-Emilia

Kiitos kirjoituksestasi. Välillä ihmiset lukee tekstejä ehkä hieman ”vääristynein lasein” jos aihe on kovin tuneita herättävä, kuten tässäkin tapauksessa valvoneille äideille oli. Tarkoitus tosiaan oli vain kirjoittaa yhden perheen esimerkki siitä miten homma on saatu toimimaan ja aamut nukutaan hyvin. Kuten sinäkin sanoit. On muten totta, että suurperheissä (jollaiseksi meidätkin kai luokitellaan) on pakkokin rytmitellä lapsia samoihin rytmeihin, eihän sitä muuten mitää tulisi. Yhden tai kahden lapsen kanssa voi varmaankin sooloilla enemmän, ilman, että se veisi vanhemmista aivan kaikki mehut. Meille on ainakin nuo yöt todella tärkeitä ihan jaksamisen kannalta, kun päivällä vilinää ja menoa riittää aivan todella paljon.
Ja VAU seitsemän lasta! Vähän ehkä olen kade….kuusi olisi minunun täydellinen settini. Mutta enpä ole enempää tekemässä kun ikäkin tulee vastaan..ja kiva nukkua nämä yöt. Nyt on mukavan helppoa 🙂

Hienoa, että teillä on onnistunut, mutta voin nyt lohdutukseksi ehkä joillekin huomauttaa, että me olemme kohdelleet lapsia täsmälleen samoin vauvoina ja taaperoina nukkumisen suhteen, ja toinen heräsi *kirkuen* joka ikinen yö 3-kuisesta 3-vuotiaaksi, ja siitäkin eteenpäin satunnaisesti vielä 6-vuotiaaksi, nyt 8-vuotiaana riehuu ja sekoilee vieläkin unissaan. Toinen sen sijaan on samalla kohtelulla nukkunut 6-kuukautisesta täydet yöt, eikä ole 10kk täytettyään kertaakaan herännyt yöllä. Eli ei se pelkästään vanhempien toiminnasta ole kiinni. Uni on kyllä ehkä tärkein asia arjessa, joten kaikki vinkit ovat tervetulleita, mutta on hyvä muistaa että joskus lapset eivät vain nuku ja se ei suinkaan aina ole vanhempien syytä.

Jonna-Emilia

Totta! Enkä minäkään ole vielä keksinyt keinoa sille, etteikö lapset yöllä heräilisi, meillä ravaavat vessassa ja kävelevät unissaan tuon tuosta. Mutta siihen aamun pidentämiseen tässä koitin antaa mahdollisesti ehkä joissain perheissä toimivia vinkkejä 🙂

Ehkä hieman tuli juuri sellainen olo tekstistä, että nuo ”säännöt” pitäisi päteä kaikkiin lapsiin ja sitten jokainen varmasti nukkuu hyvin… vaikka meillä ollut ja on aina rutiinit niin yöheräämisiä on paljon. Ei se homma todellakaan kaikilla noin toimi.

Jonna-Emilia

Ei tietenkään. Pahoittelut, jos tekstistä sai sen kuvan.

Ei saanut. Kiva kirjoitus teidän perheen näkökulmasta. Meillä myös onnistuttu venyttämään aamuheräämisiä klo 8-9 välille samalla tavalla.

Jonna-Emilia

Joku voisi vielä vinkata meille, miten pojilta saisi pois iltavillin 😊 siihen en ole keksinyt muita keinoja kuin erotella pojat eri huoneisiin.

Kiva juttu. Meillä on viisivuotias, erittäin villi ja omapäinen poika, jolla on vauvasta asti ollut huonon nukkumisen kausia. Lopulta kyllä saan pojan aina rauhoittumaan, mutta vaikka mitä tekisi, ei hän nuku pisimmillään kuin 10 – 11 h. Itse uskon siihen, että myös lasten unimäärät vaihtelee. Nyt vajaa kuukausi sitten poika alkoi pelkäämään hirviöitä ja muita kummituksia, ja heräili monta kertaa yössä. Jos näitä hirviöitä olisin alkanut pojan kanssa yöllä jahtaamaan, sitä olisi saanut tehdä monta kuukautta. Mitä vähemmän öisin heräilemään lapseen kiinnittää huomiota, sitä helpommin huonon nukkumisen kausi menee ohi. Itse en noussut edes sängystä, vaan kehotin lasta menemään omaan sänkyyn nukkumaan, ja kerroin, ettei mitään hätää ole. Nyt meillä herätään viiden sijaan seitsemältä !

Jonna-Emilia

Vau! Kaksi tuntia myöhemminkin herääminen on varmasti tosi ihana juttu.

Voi kun se olisikin niin yksinkertaista. Erityisemme oppi nukkumaan noin kuuden vuoden iässä, taviksen kanssa ei olla koskaan mitään erityisjärjestelyjä tehty ja hän on aina nukkunut hyvin, rutiinit samat kuin erityisellä. Tsemppiä kaikille joita lapset valvottavat, ei se valitettavasti ole aina omasta tekemisestä kiinni. Joskus joku on ihmetellyt miten olemme hengissä kaiken tuon vuosien yösäätämisen jälkeen. Ihminen on sopeutuva, siihen väsymykseenkin vaan tottuu.

Jonna-Emilia

Valvominen on kyllä yksi raskaummista asioista ihmisen elimistölle. Hatunnosto myös kaikille yötyötä tekeville ihmisille, itsesäni ei olisi.

Täällä toinen natsiäiti hei 😉 meillä on toimittu prikulleen samalla lailla. Paitsi nuo aamut ei ihan. Isommat saa toki nousta kun siltä tuntuu mutta vauva on nostettu viereen jos ei enää uni ole maistunut. Iltatoimet aina samaan aikaan ja samalla lailla ja piste. Kaikki kolme nukkuneet aina hyvin ja läpi yön tosi pienestä. Lapsentahtisesti aina kuitenkin imettänyt. Ihmisiä me äiditkin ollaan ja vaikka aika aikaansa kutakin niin enemmän arjesta nauttii kun on yönsä nukkunut hyvin.

Jonna-Emilia

Mitäs me natsiäidit 🙂 Minä olen kyllä NIIN aamu-uninen, että edelleenkin on vaikeuksia herätä aikaisin, vaikka olisi nukkunut yönkin ihan kivasti.

1,5 vuoden valvomisrumban läpikäyneenä voin kertoa, että kaikki lapset eivät mene tuohon muottiin muutamassa päivässä tai edes viikoissa. Ne vanhemmat, joiden lapset ovat lähes tulkoon aina nukkuneet hyvin (tai nukkuminen ja nukahtaminen on saatu kuntoon hyvin vähällä vaivalla), eivät voi tietää kuinka tuskaista elämä rättiväsyneenä vanhempana on. Tarkka päivärytmi, sama nukkumaanmenoaika yms ”perusjutut” eivät vain kaikilla lapsille riitä, vaan niistä huolimatta oss vauvoista/lapsista nukkuu huonommin. Tätä juttua lukiessa tulee sellainen olo, että sormia napsauttamalla muutamalla pikku jutuilla saat lapsesi nukkumaan aamu kasiin ilman yöheräilyjä. Näin se ei vain mene kaikille!

Ymmärsinkö oikein ettet ole imettänyt lapsentahtisesti poikien ollessa vauvoja? Meillä lapset ovat olleet viikkoihin nähden pienikokoisia (SGA-vauvoja), ja heitä on pitänyt syöttää vähintään kolmen tunnin välein. Piti siis aluksi herättää, jos ei itse herännyt. Vähän kun kasvoivat siirryin lapsentahtiseen imetykseen.

Jonna-Emilia

Keskosta piti syöttää 4h välein. Omalla maidollani syötin mutta nenä/maha letkulla. En oikein ole varma olenko imettänyt lapsentahtisesti, enköhän. En siis ole kellottanut syömisiä ja pojat ovat aikamoisia tissitakiaisia olleetkin. Tokihan jokainen vauva kai näin syötetään, ellei ole mitään syytä miksi niin ei voisi syöttää. Mitään seurustelua en kuitenkaan yösyöttöjen aikana ole harrastanut ja vaippakin on vaihdettu yöllä vasta jos on ollut pakko.

Joopa joo. Erittäin harvinaista on että muksut ns.opetetaan milloin noustaan, valvotaan, nukutaan jne. Tarkoitan siis että kyllähän sitä joka perheessä yritetään mutta se ei vaan tosiaan ole kaikkien muksujen kanssa yhtä helppoa eikä edes mahdollista. Olen aivan varma että paljon tavallisempaa on että valvomista ja huonosti nukuttuja öitä on monessa huushollissa, sehän on enempi sääntö kuin poikkeus! Tässä tapauksessa on aika ihmeellistä ja suorastaan erikoista että neljän pojan kanssa mennään joka lähtöön niin helposti ja he käyttäytyvät hyvin jne ja nyt jopa nukkuvat kaikki 4 oikea oppisesti 😀 Mitähän vielä kuulemme kun nämä pojat kasvavat, todella mielenkiintoista on. En ole tippaakaan kateellinen vaan realisti koska tiedän todellakin mitä elämä tenavien kanssa on ”normi” perheissä ja kaikki ei tod.mene aina käsikirjoituksen eikä varsinkaan oppikirjojen mukaan!!

Jonna-Emilia

Meidän pojat eivät todellakaan käyttäydy aina hyvin 😊 kaikkea muuta ja ovat äänekkäämpiä ja villimpiä kuin 99% muista lapsista joita tunnen. Joten en olisi minäkään kateellinen itselleni.
Mutta en minä silti valehtelemaankaan ala, meillä nyt vaan sattuu olemaan kevyet arkiaamut ja pitkään nukkuvat lapset. Ehkä sattumaa, mutta kyllä se kummalta tuntuisi kun meilläkin on pojissa ollut niin kovasti eroja. Pienimmän kanssa tätä aamulla pitkään nukkumista harjoiteltiin pisimpään.

Olen pahoillani, mutta kohta kaksi vuotta joka yö vähintään kolme kertaa heränneenä ja kaikki mahdolliset keinot kokeilleena totean tämän tekstin kirjoittajalle lyhyesti vain näin: KUKAAN äiti ei voi sanoa TOISELLE äidille, että näillä konsteilla saat lapsesi nukkumaan. Ei kukaan. Tämä hulluuden partaalla keikuttava univelkainen aikakausi on opettanut minulle paljon. Ensimmäisenä sen, etten minä voi koskaan olla niin pätevä äiti, että voisin toisia neuvoa, miten asiat kannattaa tehdä. Lapset ovat kaikki yksilöitä ja hyvin erilaisia.

Jonna-Emilia

Tsemppiä sinne! Otsikko on ehkä hieman harhaanjohtava, sillä tarkoitan nimenomaan aamulla pitkään nukkumista. Eikä se sitä tarkoita, että vaikka haluan antaa vinkkejä miten homma meillä lähti helposti toimimaan, ettäkö se kaikilla muillakin niin menisi. Ajattelin vain, että jollekin neuvot voivat olla myös arvokkaita. En tarkoittanut näitä kiusaksi niille, joiden lapset valvovat tai heräilevät aikaisin. Eihän kaikki äidit edes kaipaa unta aamulla niin kamalasti, kuin esimerkiksi minä.

Hei kuulosti hassulta kun Kerroit että keskisen kanssa pääsitte helpoimmalla. Meillä esikoinen keskonen ja todella vaikeaa oli.joo sairaalassa rytmitettiin mutta tyyppi itse Kiri syönnit 2h väleihin ja syöminen kesti huonokuntoisena aina tunnin. Mahavaivoja oli kovasti. Eikä päikkäreitä tahtoneet myöskään onnistua… väsymys oli rajua… mutta pikkuhiljaa yöt rauhoittuivat ja n 1 v nukkui Eka täyden yön… nyt 2 v yöt nukkuu hyvin ja päikkäritkin.tosin niitten kanssa käytiin tosi kova työ… nyt pikkuveli 9kk syntyi täysi aikaisena ja paljon helpompaa…. rytmitettiin hänet isoveljen rytmiin. Aina molemmat nukkuneet omassa sängyssä joka ikinen yö.

Jonna-Emilia

Ei tokiaan keskosen kanssa kaikki asiat helpompia ollet, meillä tuo rytmitys oli hänen kanssaan todella helppo ja teki arjestamme sujuvan. Tietysti jokaisella voi ola erilaisa kokemuksia, mutta näin meillä. Keskosen kanssa on meillä ollut kaikista helpoin vauva-aika, juurikin tuon rytmin takia. Mutta meillä olikin hyvän kokoinen keskonen, syntyi vasta viikoilla 33+, pikkukeskosilla on varmasti ihan eri juttu.

Meillä on hyvin temperamenttinen ja menevä lapsi, jonka kanssa on aina täytynyt olla selvät rutiinit, muuten menee aivan hulinaksi. Olemme vanhempina yrittäneet tehdä parhaamme; nukuttaa ajoissa selkein ja aina samassa järjestyksessä toistuvin iltatoimin. Öisin on vuorovaikutus ollut minimissä jne. Poika täyttää pian kaksi ja herää edelleen joka yö 3-5 kertaa. Öisin ei kelpaa kukaan muu kuin äiti. Jos isä tarjoutuu lohduttajaksi, poika raivostuu ja herää aivan hereille, lähtee leikkimään tms. Voin kertoa, että tämä äiti alkaa olla aivan kuoleman väsynyt ja on erittäin tiukassa harkinnassa, tuleeko meille enää koskaan lisää lapsia. Miksi edes luin tämän kirjoituksesi, arvasin, että pahan mielen siitä saan, vaikka tarkoituksesi on hyvä. Haluan vain sanoa, ettei kukaan toinen voi sanoa toiselle, että näillä keinoilla saat lapsesi nukkumaan. Yleispäteviä keinoja ei ole, koska jokainen lapsi vaan nyt on erilainen.

Väsy – meillä kans ihan samanlainen tapaus. Sympatiat sinne. Oma on jo 3 v ja olen jo alkanut kallistumaan siihen että yksi lapsi riittää. Parisen kuukautta sitten lopetti päiväunet kokonaan ja sen jälkeen luotettavammin nukkunut yöt läpi aamuun asti (tosin äskettäisestä matkailusta johtuvat rutiinien rikkomiset aiheuttavat taas yölevottomuutta ja äitiriippuvuutta). Olen rauhallisesti ja kärsivällisesti kokeillut myös tässä artikkelissa olevat neuvot. Vedämme mieheni kanssa samaa köyttä. Mutta jos poika ei yksinkertaisesti ole yhteistyökykyinen, ei auta mikään. Ei ole oikein asettaa odotus, että vanhempana on täysin hallinnassa siitä miten arki rullaa. Että onnistuminen riippuu vain vanhemman kyvystä sitoutua asiaan. Kommunikoida tarpeeksi hyvin. Olla tarpeeksi johdonmukainen. Asettaa selkeät rajat. Tämän odotuksen asettaminen on väärin monella tasolla – se tuomitsee epäonnistujat kyvyttömiksi ja oikeuttaa onnistujat tuomitsemaan heidät myös. Lapset ovat mitä ovat aikuisistaan huolimatta, ei niiden ansiosta. Jotkut ovat vastaanottavaisempia vanhempiensa vaikutteille, toiset eivät. Mikään näistä keinoista ei auta, jos lasta ei yksinkertaisesti kiinnosta koko juttu.

Jonna-Emilia

Eihän sellaista odotusta ole kukaan tässä blogissa ainakaan esittänyt. Nämä olivat vain vinkkejä niille jotka ehkä miettivät miten lapset voisi saada nukkumaan pitkään. Ei tässä arvosteltu ketään yhdelläkään sanalla tai väitetty, että ne joiden lapset eivät nuku ovat epäonnistuneet. Nuo paineet kehititte nyt ihan omassa päässänne.

Kirjoittamalla ”olen nähnyt erityistä vaivaa saadakseni hyvin nukutut yöt” antaa ymmärtää että ne joiden lapset eivät nuku eivät ole nähneet erityisestä vaivaa. Kirjoittamalla ”uskon, että jotain olen tehnyt oikein tällä saralla” antaa ymmärtää että ne joiden lapset eivät nuku ovat tehneet jotain väärin. Olen iloinen puolestasi ja siitä että lapsesi nukkuvat. On kuitenkin syytä kyseenalaistaa, että mikä on oikeasti johtanut siihen ja voiko menetelmiä yleistää. Jos lapsesi ovat hyviä nukkumaan ja olet syöttänyt heille kaalia joka ilta, niin voidaanko silloin päätellä että kaalia syöttämällä parannat heidän yöunet. Hirveästi vaivaa on kaalin tekemiseen mennyt joka ilta, mutta selvästi sen arvoista. Muita olisi hyvä neuvoa, jos vaikka sattuisi heille toimimaan. Vai voiko kenties olla niin, että lapsesi nukkuvat hyvin kaalista huolimatta ja johdatat muita harhaan tarpeettomasti?

Jonna-Emilia

En usko johtavani ketään harhaan. Meidänkin jokainen poika on koittanut aloittaa jossain vaiheessa aamunsa viideltä, kuudelta tai seitsemältä. Ja näillä keinoilla oikeasti sain heidät nukkumaan aina siihen kahdeksaan aamulla (vähintään). Jos olisin vain aloittanut aamut siitä kun pojat heräsivät, alkanut keittämään aamukahvia ja leikkimään lasten kanssa, niin meillä herättäisiin edelleen viideltä, kuudelta ja seitsemältä. Ei ole siis mitenkään väärin kirjoitettu, että jotain olen tehnyt lasteni kanssa oikein. Olenhan minä, tämä systeemi toimi heille ja meillä. En kuitenkaan missään enkä ikinä väitä, että samat systeemit toimisi joka perheessä. Minä jos jokin vastustan sellaista tyyliä. Voit kuvitella kuinka paljon olen normaalilasten äideiltä kuullut ohjeita edhd lapseni kasvatukseen, jotka ei tietenkään hänen kohdalla auta mihinkään suuntaan. En missään nimessä halua itse väittää kenellekään, että minun tapani on ainoa oikea tapa tai että minun tavallani kaikki maailman lapset nukkuvat pitkään. Nämä oli vain meillä toimivia juttuja, mitkä saattaisi ehkä toimia jonkun toisenkin kotona.

Jonna-Emilia

Yöheräilyyn en sinäänsä pysty ottamaan edes kantaa, sitä meillä on kaikilla pojilla edelleen, ravaavat vessassa ja kävelevät unissaan ja muuta mielenkiintoista. Mutta tämä oli oma mokani kun en otsikoinut osuvammin. Neuvoja olin lähinnä ehkä jakelemassa siihen, että miten unirytmi saadaan toimimaan niin, ettei aamut ala kuudelta tai viideltä. Tähän uskon vaikuttaneeni, sillä meilläkin on kyllä yritetty nousta noin aikaisin, ihan jokaisen pojan toimesta jossain vaiheessa. Mutta ei se tietenkään sitä tarkoita, että se mikä toimi meillä, toimisi myös teillä.

Tämähän oli kuin itseni kirjoittama. Täällä myös erittäin aamu-uninen äiti ja hyvin pojat tottuneet meidän rytmiin. Nukkumaan mennään klo 8 ja herätään aikaisintaan klo 9 aamulla, täydellistä. Siinä saa itsekin loistavat yöunet. Ja täytyy myöntää, että yhdellä kädellä laskettavissa äidin väsyneet aamut viimeisen 1,5v aikana jonka pojat ovat meidän asustaneet 🙂

Jonna-Emilia

Minä olen ollut kyllä väsynyt. Mutta johtuu ihan omasta uniongelmastani. Olen todella herkkäuninen ja herään ihan joka ikiseen rasahdukseen meidän kotona. Pojat kun kävelee unissaan tai käyvät juomassa/vessassa niin herään melkein aina. Onneksi edes aamulla saan nukkua.

Kuulostaa täydelliseltä ja helpolta!? Meillä kaksi melko huonosti nukkuvaa lasta, tai isompi nukkuu jo hyvin on kolmevuotias. Pienempi 8kk, on vähän rauhallisempi nukkuja kuin veljensä vauvana mutta 2-3krt yössä herää eikä nukahda kuin tutin Laitolla.. Meillä on erittäin tarkat rutiinit ja aikataulut.. Odotan taas kokonaisia öitä!

Jonna-Emilia

Kyllä ne sieltä tulee, malta vaan odottaa. Vitsi tutista vierottaminen oli yksi valvomisjakso aikanaan, muuta ei siinäkään montaa yötä mennyt kun hommaan totuttiin. Voi niitä aikoja. Tsemppiä jaksamiseen.

Minkä luontoisia teidän pojat muutoin ovat? Tämä teksti kuulostaa ihan utopialta minulle. Ei vaan onnistuisi nämä niksit, etenkään tuo että parissa aamussa oppii ettei nousta ennen klo 8. 😀

Jonna-Emilia

No joo, nyt kun asiaa enemmän ajattelin, niin ehkä siinä meni pidempään kuin pari aamua 😊 aika kultaa muistot. Meillä aika tempperamenttisia poikia ja todella vauhdikkaita, ehkä siksi nuo yöunet ovat niin korostetun tärkeitä meille.

Heh, olipa hauska lukea, että muissakin perheissä aletaan jo vauvana opettaa lapselle sitä rytmiä, mikä perheelle sopii parhaiten. Ihan kuin olisin itse kirjoittanut! Meillä siis tismalleen sama juttu nyt kahden lapsen 4v ja 2v kanssa. Pikkukolmonen syntymässä hetkenä minä hyvänsä ja tarkoitus olisi, että hänkin oppii perheen rytmiin. Olen tosin valmis joustamaan jos ilmenee jotain erityisempää esim. sairautta, refluksia, koliikkia tms. Kaksi isompaa ovat melko varhain oppineet nukkumaan täysiä hyviä öitä. Jo alle vuoden ikäisenä on jätetty yömaito (lue: yöimetys) pois ja olen vain päättänyt kellosta ajan, että ennen sitä ja sitä ei ole palvelua. Toki rauhoitellaan ja peitellään takaisin nukkumaan, mutta muuta palvelua ei ole. Samalla tavalla on saatu myös pyrkimykset aikaisista aamuista loppumaan. Palvelua ei ole ennen klo 8. Meillä lapset ovat ihan viikossa oppineet, että ei kannata nähdä vaivaa herättää yöllä / aikaisin aamulla. Vessassa saa toki käydä, mutta nyt ei ole enää otettu meidän aikuisten sänkyynkään. Sohvalle on saanut sitten jäädä nukkumaan hieman lähemmäs vanhempia jos oma sänky ei ole ollut aamuyöstä enää hyvä. On se vaan sen arvoista, että imetyshormonitkin kun eivät enää tue valvomisia, niin koko perhe saa nukkua täydet yöunet.

Jonna-Emilia

Kiva kuulla, että tämä on toiminut muillakin. Ja eipä tuon kokeilu hukkaan mene, vaikka ei toimisikaan. Hyvällä tuurilla toimii ja elämä helpottuu kummasti. Jos on siis itse aamu-uninen. Ei kai se aamuvirkkuja äitejä haittaa aikaisin herätä.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.