Yleinen
19.10.2016

Tasa-arvo lähtee kotoa! Oletko sinä sukupuolitietoinen kasvattaja?

Tasa-arvo lähtee kotoa! Oletko sinä sukupuolitietoinen kasvattaja?

Eräs lapseton tuttavani pohti; miksi pojat pitää kasvattaa huomioimaan tyttöjä (availemaan heille ovia, kantamaan ostoksia, suojelemaan, kohtelemaan kunnioittavasti, puhumaan kauniisti, ”ole kiltti tytöille” jne), kun tyttöjä ei kasvateta huomioimaan poikia. Miksi molempia sukupuolia ei voida kasvattaa olemaan kilttejä toisilleen?

Tasa-arvosta puhuttaessa unohdetaan monesti, että tasa-arvo ei toteudu meillä Suomessa aina poikien/miestenkään kohdalla.

Koululaki uudistuu

Mahdollisesti ensi vuoden alusta lähtien Suomen kouluissa ei enää puhuta tytöistä ja pojista. Voimaan astuu uusi koululaki. Opetushallitus on laatinut käytännön oppaan, mistä löytyy ehdotuksia siihen, miten tasa-arvoa pitäisi lisätä opetuksessa. Käytäntö otettaisiin käyttöön jo esikoulussa. Oppaan löydät täältä.

Suomi on kansainvälisesti tunnettu tasa-arvoisena maana, mutta yhä meilläkin on olemassa monia asioita, joissa tasa-arvo ei toteudu. Kuten muunmuassa työelämässä ja palkkauksessa, vanhemmuus sekä huoltajuus asioissa, mediassa ja mainonnassa sekä tähän koululakiin liittyen varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa. Tasa-arvo ei siis toteudu aina miestenkään kohdalla, vaikka usein keskusteluissa tunnutaan vouhkaavan ainoastaan naisten tasa-arvosta.

Esiopetukseen ja kouluun liittyen tasa-arvopohdintoja käydään muunmuassa aiheista: Suosiiko peruskoulu tyttöjä? Ymmärretäänkö peruskoulussa poikien ja tyttöjen kypsymisen eritahtisuutta? Miten pojat voisivat olla sekä hyväksyttyjä poikaporukassa että ahkeria ja menestyviä oppilaita? (nämä nyt tälläisia poikien äitiä kiinnostavia aiheita, aiheita toki paljon muitakin).

Kodin vaikutus

Minusta uusi koululaki olisi hieno juttu. Vaikkakin esikouluikäisten kohdalla tilanne on jo voinut lipsahtaa pahasti väärille raiteille. Jos kotona on vahvistettu jatkuvasti poikien ja tyttöjen rooleja on lapsen päähän pesiytynyt valmiiksi ajatus siitä, mitä naisen ja miehen pitäisi olla. Vanhempien esimerkin voimasta puhumattakaan.

Koen olevani tasa-arvoa kunnioittava vanhempi. Poikani tekevät kotitöitä, minä ja mieheni teemme myös molemmat tasaisesti kotitöitä. Mieheni on kanssani tasa-arvoinen vanhempi lapsillemme, eikä meillä lasten isä ole mikään äidin pikku apuri. Meillä ei korosteta mitään isä-poika aikaa, tai muitakaan ihme hömpötyksiä. Lapsillemme me olemme kaksi tasa-arvoista vanhempaa. Poikamme ovat saaneet vapaasti valita omat mielenkiinnonkohteensa, lelunsa, leikkinsä, harrastuksensa, vaatteensa, hiuksensa jne. Olemme antaneet heille tilaa olla sitä mitä itse kokevat olevansa.

perhe kävelee auringonlaskuun

Sukupuolitietoinen

Opetushallituksen oppaan käsitteeksi valittiin sukupuolitietoinen opetus. Sukupuolitietoinen lähestymistapa tunnistaa sukupuolten erot, mutta ei pidä niitä ainoastaan biologisina, vaan myös kulttuurin, yhteisön ja ympäristön muokkaamana. Eroja on kuitenkin olemassa tytöillä ja pojilla jo ihan synnynnäisestikin.

Sukupuolitietoisuus on siis juuri sitä lähestymistä, mitä minäkin olen peräänkuuluttanut. Sukupuolien eroja ei pidä kieltää, mutta niitä ei ole syytä vahvistaakaan. Toisaalta synnynnäiset erot on hyvä myös hyväksyä, eikä yrittää tunkea lasta omaan suunnitelmalliseen laatikkoonsa. Itse toivoisin, että sen sijaan, että yritetään kieltää poikien ja tyttöjen erojen olemassaoloa, voitaisiin yrittää kasvattaa molemmat tekemään rohkeasti niitä asioita mitkä itselle on tärkeitä, välittämättä valtavirrasta. Opettaa molempia sukupuolia arvostamaan omaa sukupuoltaan ja myös yhtälailla toista sukupuolta. Ajattelemaan avarakatseisesti myös muita vaihtoehtoja, kuin kahta sukupuolta. Sillä vaihtoehtoja on paljon siltä väliltäkin.

Oletko sinä sukupuolitietoinen kasvattaja?

 Lue myös: Isät statisteina

 

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.