Yleinen
3.10.2016

Poika joka tykkää prinsessoista

Poika joka tykkää prinsessoista

Usein olen kirjoittanut siitä, että kaikenlaiset pojat ovat yhtä hyviä. Nyky trendi tuntuu olevan se, että ”poikamainen” poika on huono asia. Kapinoin ehdottomasti tätä ajatusta vastaan. Minusta pojilla on oikeus olla myös ”poikamaisia”. Se ei silti tarkoita sitä, että ”poikamaisuus” olisi toisten kiusaamista tai muuten huonoa käytöstä. ”Poikamaisuus” on vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ääntä ja paikattuja housuja. (Sana ”poikamainen” lainausmerkeissä, sillä ”poikamainen” voi yhtä hyvin olla tyttökin, enkä keksi mitään muuta sanaa, jolla tarkoittamani asia tulisi ymmärretyksi yhtä hyvin.)

Toisaalta myös herkät ja ujot pojat ovat aivan yhtä hyviä poikia. Meidän kaikki neljä poikaamme ovat täysin erilaisia. Vauhdikkaita lähes kaikki, mutta mukaan mahtuu myös yksi herkkä ja rauhallisempi poika. Ollie on aina ollut arka ja ujo, nyt 3-vuotiaana hän on saanut jo vähän vauhtia alleen isoveljien esimerkin voimin. On hauskaa huomata kuinka erilaisia poikia samassa perheessä voi kasvaa, vaikka kaikilla pojilla on samat biologiset tekijät ja kohtalaisen samanlainen kasvatuskin.

poika nauraa

Onnellinen Frozen paidan omistaja

Rakkaus Frozeniin

Ollie rakastaa Frozenia. Se on yksi hänen lempielokuvistaan. Ollie ei  vaan osaa päättää olisiko hän Anna, Elsa vai lumiukko-Olaf. Ehkä hän on vähän kaikkea sekaisin. Välillä äiti on Anna ja isä Elsa. Ollie tykkää myös perinteisemmistä ”poikien jutuista”. Hän on niin sanotusti kaikkiruokainen. Kuten varmasti monessa muussakin monen lapsen perheessä, myös Ollie on ohittanut pikkulasten lelut ja alkanut suoraan leikkimään isojen lasten leluilla. Se on aika huvittavaa.

Frozen satu ja sen kaikki oheistuotteet ovat olleet meidän perheellemme uusi tuttavuus. Olemme isompien poikiemme kanssa katsoneet leffan aikaisemminkin, mutta pojat eivät elokuvasta mitenkään kovasti innostuneet. Naapurin tyttöjen vouhotus Frozenista on ollut meidän perheelle kovin vierasta. Paitsi sitten nyt! Ollie innostui elokuvasta ensi näkemältä. Hän laulaa sadun lauluja, valitsi kaupasta Frozen paidan sekä lenkkarit ja aina nähdessään Disney On Ice- Frozen mainoskyltin tietyssä tutussa kadun risteyksessä hän huudahtaa ”mä haluan”.

disney-on-ice-frozen kuva

Jääshow kutsuu siis minua ja  pientä poikaani helmikuussa 2017. Oma rakas harrastukseni on taitoluistelu, joten jokainen lapseni ja melkein kaikki kummilapseni ovat käyneet ainakin kerran Disney On Icessa. Jokainen on showsta aina kovasti tykännyt. Aikaisemmin aiheet ovat tosin olleen hieman erilaisia, joten nyt vähän jännittää, että onko tuolla paikalla miljoona pientä tyttöä äiteineen ja seassa minä ja poikani. Mutta mikä voisikaan olla parempi satu esitettäväksi jäällä kuin jäähän ja musiikkiin liittyvä seikkailu? Tämän siis haluan nähdä ehdottomasti itsekin.

Onko teillä muilla poikien äideillä prisessoista tykkääviä poikia?

Oletteko menossa Disney On Iceen?

Jotta en olisi ainut äiti pojan kanssa jääshowssa, niin käykää muutkin hankkimassa liput.

Liput Disney On Iceen  täältä: Live Nation

 

Lue myös: Näin olet hyvä äiti pojalle

 Antakaa poikien olla ihan mitä itse haluavat

Avainsanat

Kommentit

Meillä poika 3 v. joka elää hyvinkin intensiivistä prinsessa ja Frozen vaihetta. Olemme menossa hänen ja isosiskon 5 v. kanssa Frozen on Ice näytökseen. Kotona poika pukeutuu hameisiin ja vaaleanpunaisiin tylliunelmiin ja tanssii balettia. Olemme hänen antaneet tehdä sen vapaasti, kun siitä nauttii niin selvästi. Ja on paljon siskoaan tanssillisempi ja liikunnallinen, niin nauttii pirueteista tai yleisesti vaan pyörimisestä kovasti! Ehkä on vaihe, tai sitten ei. Aika näyttää. Kunhan on onnellinen :-). Tietenkin äiti tuntee pienen pelon sisällään, että mitä jos ei olekaan vaihe, niin mitä tulee kohtaamaan vanhempana. No, ei se murehtimalla parane, kohdataan sitten jos tarvitsee.

Jonna-Emilia

Vie pirueteista tykkäävä poika taitoluisteluun 🙂 Usein tuo on kylläkin vain vaihe, meillä Ossiankin kävi Hello Kitty vaiheen läpi saman ikäisenä. Nyt on futista pelaava hurjapää, vaikka on aina saanut olla mitä haluaa. Ohi se vaihe meni. Ihanaa syksyä teille!

Siskonpoikani 4v ihastui toissa kesänä Frozeniin ja kyllähän tätinä hänet viime helmikuussa vein Disney on Ice esitykseen jossa oli myös Frozen esitys. Tästä esityksestä puhuttiin monta kuukautta (heti elokuusta kun mainokset alkoi pyöriä telkkarissa) ja oli hartaasti odotettu. Teille kaikille on siis varmasti tulossa ikimuistoinen päivä! Muistakaa varata ennen esityksen alkua hyvin aikaa kierrellä myyntikojuilla sillä sitä oheismateriaalia on myynnissä ja paljon! Meillä pop oli frozen taikasauva.

Siskonpoikani lempiväri on pinkki. Viime talvena hän halusi pinkin toppahaalarin. Sen hän sai. Halusi pinkin haalarin myös tulevalle talvelle. Kumisaappaatkin on pinkit, oman valinnan mukaan. Hän on selkeästi ylpeä lempiväristään sillä hoidossa oli joku toinen poika sanonut, ettö pinkki on tyttöjen väri johon hän oli tokaissut, että itse olet 😂

Jonna-Emilia

Hyvä vastaus pojalla! Meidän pojat olen opettanut sanomaan aina ”ei, kun se on kaikkien väri” tai ”ei, kun se on lasten lelu”. Näillä kommenteilla ovat pärjänneet. Mukavaa kyllä mennä Ollien kanssa kaksin tuonne tapahtumaan, niin harvoin tulee tehtyä mitään ihan kaksin kun pojat ovat meillä niin tiivis nelikko ja kaikilla hyvin pitkälle samanlaiset mielenkiinnon kohteet, niin yleinsä mennään yhdessä joka paikkaan. Tuonne Disney On Iceen ei kyllä muut nyt halunneet, eikä tullut siis edes itkua ”epistä, miks mä en pääse” 🙂 Olisi varmasti hyvä mennä kerrankin ajoissa tuonne, tapanani kun on olla aina viime tipassa jokapaikassa.

Meilläkin poika joka tuon ikäisenä oli prinsessa.Ja on kysynyt muutamaan otteeseen silloin iltajutteluissa,miksei hänestä ole tullut tyttöä.En oikein tiedä miten olisin reagoinut muuten kuin kertomalla että äiti ja isi olivat kumminkin niin onnellisia kun tuli pieni poika.Pojan mumma ja paappa olivat ihmeissään prinsessajutuista ja olivat koko ajan sanomassa etteivät pojat voi olla jne. Ja mumma lupasi kiusata poikaa sitten vanhempana näistä jutuista 😦
olemme mieheni kanssa olleet vähän ihmeissämme välillä mutta jokin vaihe se oli.Vieläkin,nyt 5vuotiaana, poikamme saattaa haluta laittaa kynsilakkaa ja meikkiä kun äitikin.
Hän rakastaa poikien ninjajuttuja ja painimista yms. mutta sitten taas löytyy se puoli joka tykkää kynsilakasta ja muista kimaltavista aarteista 😊 ja olkoonkin,välillä on tullut kyllä huolestuneita katseita ulkopuolisilta vaaleanpunaisesta kynsilakasta,mikä on minusta erittäin raivostuttavaa.

Jonna-Emilia

Meillä Oliver (nyt jo koululainen) tuli aikanaan tarhasta kotiin surullisena kun tarhakaverit oli haukkuneet kynsilakoista. Jatkossa hän halusi pitää niitä vain kotona. Nykyään on tokaluokkalainen, tykkää futiksesta ja autoista. Ei käytä enää kynsilakkaa.
Olliella on helppoa, hän voi huoletta pukea mitä vain päälleen kun isoveljet pitää puolia. Ei tule kukaan kiusaamaan. 😊

Meidän esikoisella (nyt 8v) oli prinsessavaihe 3-4 ikävuoden hujakoilla. Silloin hän ihaili kaikkea kaunista ja kimaltavaa, olisi halunnut pinkkejä prinsessareppuja tarhaan ja tykkäsi välillä pukeutua tarhan prinsessavaatteisiin tai kotona äidin koruihin ja hamosiin. Kaikki eivät tätä ihan ymmärtäneet, mutta minä (ja muut fiksut 😀 ) ajattelin, että kyseessä lienee jokin vaihe, joka kuuluu asiaan ja jonka avulla tyyppi hahmottaa omaa minuuttaan.

Viimeistään eskariin mennessä kaikki tyttöjutut olivat taas ihan YÖK ja prinsessat ”eivät todellakaan ole poikien juttuja” 😀

Jonna-Emilia

Minusta on mahtavaa kun vanhemmat antavat lapselle tilaa olla mitä haluaa. Kauhulla katselin kerran kaupassa kun poika hiplaili violettia kukkapaitaa ja kysyi äidiltään saisiko hän sen. Äiti vastasi ”no et todellakaan, toihan on tyttöjen paita”. Meinasin mennä sanomaan mielipiteeni, mutta jätin mölyt mahaani. Ehkä riittää, että kasvatan nämä omani suvaitsevaiseksi.

Meidän 7-vuotias poika silitteli tänään kaupassa Frozen-leggareita ja mutisi ”miksi kaikki prinsessa-jutut on aina tytöille?”. Hän tykkää myös My Little Ponysta, vaaleanpunaisesta ja sydämistä, mutta Frozen on aivan yli kaiken muun. Ja hänellä on aivan selvänä ihailun kohteena juuri Elsan hahmo. Toisaalta hän pitää myös ninjoista, kiroilusta ja kurasta ja rakentaa legoista aina taisteluvarustuksia. Olisi tosi harmillista, jos lapsella saisi olla vain yksi puoli. Kyllähän aikuisillakin hyväksytään se, että vauhdista ja vaarallisista tilanteista pitävällä ihmisellä on myös herkempi puoli. Itse olin poikamainen tyttö ja se taisi olla helpompaa kuin nyt pojalle olla prinsessoja fanittava poika.

Jääshowhun ei lähdetä, on vähän liian kaukana. Mutta fanitetaan Elsaa (salaa kotona, kouluun ei ole halunnut viedä mitään prinsessa-juttuja enää sen jälkeen kun toiset pilkkasivat Frozen-penaalista.)

Jonna-Emilia

Meidänkin Ollie on nyt selvästi kallistumassa tuohon Elsaan myös suosikkinaan. Jokin siinä lumoaa! Ja onhan se ihan hyvä naiskauneudesta tykätä pojankin. 🙂

Hei minäkin 5v kummipojan kanssa innoissamme menossa katsomaan Frozenia! Poika ei ehkä ihan niin innoissani kuin minä;)

Ei ole kyllä moista koettu. Vanhempi poika kyllä on ollut vähempi ”poikamainen” kuin nuorempi, joka on niin poika kuin poika vaan voi olla. Mutta meillä on myös tyttöjä, joten Frozen ainakin on tuttu. Kaikki leikkii kaikkien lasten kanssa, mutta esim.pojat tyttöjen kanssa leikkiessä aina ns.poikamainen hahmo ja toisin päin. Vaateostoksilla ns.”normaali” valinta, katsomme myös hintaa ja opetan sitäkin puolta lapsilleni. Vanhempi poika pitää oranssista hupparistaan yli kaiken, mutta mitään vaaleanpunaista, pinkkiä tai purppuraa eivät koskaan ole tahtoneet. Hyväksyn sen, tietenkin.

Jonna-Emilia

Poikien rooli on varmasti vähän erilainen jos heillä on myös siskoja? Meillä pojat ottavat leikeissä myös tyttöjen/naisten rooleja, jotta saavat leikeissä ”paikat täytettyä” 😊

Minulla on kohta viisivuotias tyttö ja 2,5-vuotias poika. Pikkuveli ihanasti seuraa isosiskoa ja meillä on kyllä tuttua, että molemmat tanssivat liehuvissa mekoissa. Isoltasiskolta niitä on hyvä lainata. Ja saa lainata, tietenkin :). Isoltasiskolta kun on peritty vaatteita muutenkin käyttöön, niin värit ovat mieleen eikä poika halua ns. perinteisiä pojille tarkoitettuja värejä, sinistä yms. vaan ottaa mieluummin keltaista, oranssia tai pinkkiä <3. Frozen on hyvinkin tuttu myös pienemmälle ja Elsa ihana. Minusta on tärkeää, että lapset saavat olla sellaisia kuin ovat, maailma antaa ihan tarpeeksi paineita, joten kotona on hyvä olla tukea ja rakkautta omalle persoonalle.

Kiitos tuosta Disney on Ice -vinkistä! Meillä on pitkä matka Helsinkiin, mutta taidan viisivuotislahjaksi ostaa sinne liput ja lähteä tytön kanssa reissuun. Tulee hauska juttu!

Jonna-Emilia

Se on kyllä upea show, tulette vielä yllättymään. Olen samaa mieltä, paineita maailma tarjoaa muutenkin, ei luoda niitä lapsillemme enää lisää 💜

Se on kyllä totta. Minua ärsyttää suunnattomasti se, että muiden ihmisten mukaan vika on meissä aikuisissa, kun emme pakota poikiamme tyllihameisiin ja barbie-leikkeihin. Pojat ovat saaneet itse valita, niinkuin tytötkin, mutta joidenkin mielestä valinnat ovat olleet väärät, koska prinsessa-jutut ovat pojilta pysyneet poissa jne. Näitä poikamaisia poikia on ihmisten nykymaailmassa vaikea hyväksyä. Minut haukuttiin kerran asian tähden rasistiksi, vaikka en ymmärrä miten sen tähänkin asiaan sai ujutettua. 😂 Noh, minun mielestä pakottaminen oman ideologiansa mukaisesti väkisin on enemmän rasistista, kun vapaa valinta.

Jonna-Emilia

Niinpä! Tärkeintä on antaa jokaisen tytön ja jokaisen pojan valita itse kiinnostuksen kohteensa.

Musta on ihana ku meillä pojat kaveeraa yhtä paljo tyttöjen kuin poikienki kans. Vanhemman 5v synttäreille sen paras (poika)kaveri oli pukeutunut vaaleanpunaiseen tyllihameeseen! 😀 oli halunnut laittaa itsensä todella hienoksi ö. Olin niin onnellinen kun vanhemmat soivat tämän hänelle <3

Jonna-Emilia

Meidän pojilla on myöskin paljon tyttökavereita (kaikilla). Musta se on myös kivaa!

Meillä myös kaksi Frozen-fania, pojat 2- ja 4. v. Ja ainakin isompi tulossa katsomaan luisteluesityksen!

Et ole ainoa äiti pojan kanssa. Minä ainakin tulen silloin jo 5 täyttäneen esikoisen kanssa, Frozen fani hänkin 🙂
Noita mainoksia on yllättävän paljon ympäri kaupunkia! En itse niitä huomaa, mutta takapenkiltä kuuluva hihkunta kertoo sijainnin täydellisen tarkasti.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.