Yleinen
21.8.2016

Näillä viidellä vinkillä saat pojan keskustelemaan

Pienen pojan kanssa on maailman helpointa jutella. Pienenä pojat kertovat kaiken äideilleen ja vähän enemmänkin. Kuten esimerkiksi sen onko Teräsmies isää voimakkaampi tai mikä koostumus oli pojan nenästä löytyvällä räällä. Monen äidin mielestä jutteleminen pojan kanssa muuttuu haasteellisemmaksi, kun pojalle tulee ikää lisää.

Minulla henkilökohtaisesti ei ole ollut tätä ongelmaa poikieni kanssa (ainakaan vielä). Ossiankin on jo esiteini, kohta 11 vuotias ja kertoo minulle aivan kaiken. Olemme mielestäni jopa lähentyneet lisää, kun poika on kasvanut. Saan toimia mielipidetuomarina ja minulle kerrotaan niin ilot kuin surutkin.  Mutta tilanne ei ole aina valitettavasti tämä. Tuttavani päivitteli minulle sitä, että tyttären kanssa keskustelut sujuvat, mutta poika ei puolestaan kerro äidilleen mitään.

Onko poikien kanssa keskusteluyhteyden luominen oikeasti haastavampaa äidille? Vai johtuuko poikien puhumattomuus siitä, että puhumme alusta asti tyttöille erilailla kuin pojille?

äiti ja poika pitää toisiaan kädestä

Tässä 5 vinkkiä avuksi keskusteluyhteyden luomiseen poikien kanssa

1. Varhainen tunnetaitojen opettelu

Tunnetaitojen opettaminen on osa jokapäivästä arkea. Lapsi saa palautetta perheeltään ja muulta yhteisöltä ja tuo palaute tukee lapsen tunne-elämän kehitystä. Kavereiden avulla lapsi saa myös tärkeää tietoa itsestään. Yhdessä leikkiessä kohdataan paljon tunteita ja opitaan tunnetaitoja. Aikuisen tehtäväksi jääkin sitten keskustella lapsen kanssa niin, että lapsi saa tunteillensa sanat. Empatiakykyä kehitetään taas siten, että aikuinen ohjaa lapsen ajatuksia siihen suuntaan, että lapsi oppii huomaamaan myös toisten lasten tunnekokemuksia.  Joskus tunnetaitojen opettelu vaatii joidenkin lasten kohdalla enemmän työtä, mutta niiden opettelu kyllä kannattaa. Hyviä vinkkejä tunnetaitojen opetteluun muunmuassa Opetushallituksen verkkopalvelusta.

2. Salli pojalle kaikki tunteet

Sen lisäksi, että tunteet tunnistetaan, niin ne pitää myös sallia. Nykypäivänä ei toivottavasti enää viljellä missään sitä ajatusta, että itkeminen on tyttöjen hommaa. Toivon ainakin syvästi niin. Pojan on pienestä asti tärkeää saada tuntea kaikenlaisia tunteita. Poika saa olla surullinen ja itkeä.  Poika saa ikävöidä äitiään ja olla arka. Poika saa olla kiukustunut ja poika saa joskus jopa huutaa kiukkuaan ulos. Ei ole olemassa tyttöjen tunteita tai poikien tunteita. Kaikki tunteet ovat yhteisiä ja ne pitää sallia molemmille sukupuolille yhtälailla.

3. Osoita kiinnostuneisuutesi

Jos alusta asti on oikeasti kiinostunut poikansa asioista, hän puhuu niistä enemmän äidilleen myös isompana. Ei kannata ulkoistaa itseään ”poikien juttuista”, vaan heittäytyä itse mukaan poikien maailmaan. Tällöin keskustelut myöhemmällä iällä eivät tunnu niin irrallisilta, kun keskusteluja on luonnollisesti käyty koko ajan ja äiti on osoittanut kiinnostuneisuutensa poikansa asioihin. Ole kiinnostunut koulun ja harrastusten tapahtumista, ole kiinnostunut jos poika sulkeutuu huoneeseensa ja ole kiinnostunut jos poika on selvästi iloinen.

4. Kysy suoraan

Pojat puhuvat suoraan, joten puhuaksesi ”poikien kieltä”, puhu myös itse suoraan. Kierrellä ja kaarrella ei tarvitse. Jos huomaat lapsen olevan allapäin, kysy ”onko jotain tapahtunut, kun näytät niin surulliselta?” Tai jos pohdit onko pojalla kavereita koulussa, yksinkertaisesti kysy. Poika kyllä vastaa, erityisesti jos olet noudattanut aikaisemmin kohtia 1,2 ja 3.

 5. Käytä esimerkkejä

Poikien kanssa toimii hyvin myös esimerkit. Käytä hyväksesi televisio-ohjelmia, elokuvia ja kirjoja. Niiden avulla voit aloittaa keskustelun tunteesta, mikä on juuri yhdessä nähty tai luettu. Voit myös palata myöhemmin ohjelman hetkeen, kun poika tuntee ohjelman henkilön kanssa samaa tunnetta.  ”Muistatko kuinka pahalta tuntui Pokemonista siinä ohjelmassa kun….”.

PUHUKAA, PUHUKAA JA PUHUKAA!

Lue myös: Suomalainen poika puhuu ja pussaa 

Tervehdi lapsi tervehdi

 

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.