Yleinen
9.6.2016

Veljesrakkaus

Mitä se on se veljesrakkaus? Ilman omaa kokemusta voisi väittää, että se on ihan samanlaista rakkautta kuin kaikki muukin rakkaus. Mutta kun sen pääse kokemaan ihan kunniapaikalta, veljesten äitinä, niin siinä näkee kyllä jotain aivan omaansa. Jotain mitä ei kukaan äiti ole tietenkään itse tyttönä tai myöhemmin naisena päässyt kokemaan.

Mikäli poikia perheeseen on siunaantunut kaksi tai useampia ja vielä hyvällä tuurilla pienillä ikäeroilla, on veljesrakkauden voima tunnettavissa ja silmin nähtävissä. Nyt minä kirjoitankin juuri tästä yhtälöstä: Veljekset, melkein samanikäiset.

neljä sinistä linnunmunaa pesässä

En tiedä teistä muista äideistä, mutta ainakin minä olen päässyt kokemaan siskosten suhteet omassa lapsuudenperheessäni. Hyvin spesiaalia ja ihanaa sekin, mutta silti niin kovin erilaista. Jos siskosten suhdetta voisi kuvailla serpentiiniksi, niin veljesten välit ovat kuin sahalaita. Serpentiini kiertyy ja kaartuu arvaamattomasti ja kulkee sellaisia kuvioita, joita on hyvin vaikea ennustaa tai hallita. Sahalaita taas on suora, tuttu ja selkeälinjainen kuvio.

Mitä se sitten on? Se veljesrakkaus, jonka kokemisen soisi kaikille äideille maailmassa. Se on painia, juoksua, pelejä, hyppyjä ja kuraa. Se on myös yhtälailla haleja, hellyyttä, iloa, sekä järkkymätöntä ryhmähenkeä. Se on paljon kaikkea, sopivissa määrin. Ensin voidaan keskittyä tuntitolkulla yhteiseen mielukuvitusleikkiin, jonka sisältöä voi äitinä vain arvailla ja silmänräpäyksessä leikki vaihtuu iloiseen painiin olohuoneen lattialla.

Ja se paini! Se on melkeinpä veljesten välinen rakkaudenosoistus. Se ei ole tappelua, eikä se ole ihan samanlaista vääntöä kuin kavereiden kanssa, vaan se on ikään kuin painin ja halailun sekoitusta. Sitä seuraamalla ei jää epäselväksi, että nämä painikaverit oikeasti rakastavat toisiaan. Tokihan tuo kuuluu veljesten leikki-ikään ja jää pois kun veljekset kasvavat (toivottavasti), mutta myöhemmin kuvioihin tulee mukaan muunlainen kisailu.

Ja se mikä veljesrakkaudesta tekee kaikista mahtavinta, on sen pysyvyys. Enpä ole vielä veljeksiä elämässäni tavannut, jotka olisivat pistäneet keskenään välit poikki. Veljesten yhteen hiileen puhaltaminen on järkkymätöntä vielä aikuisenakin. Mutkia voi tulla matkaan ja välejä voi mutkistaa muut henkilöt, mutta veljekset itsessään eivät toisiaan hylkää. Ja se jos joku on upeaa! Mikä olisikaan äitinä hienompaa, kuin päästä näkemään se, kuinka omat lapset ovat keskeenään parhaita ystäviä lapsuudesta aikuisuuteen.

veljekset kalassa

Veljekset, Photo: KK Photography

Lue myös: Jari Sinkkosen terveiset poikien äideille

Kommentit

Ihana teksti!! <3 Kiteytit hyvin asiat 🙂 meille tulossa pian myös toinen poika niin ihana nähdä millaista meillä tulee olemaan veljesten kesken! 🙂 <3

Kirjoituksistasi oikein huokuu katkeruus, ettet ole koskaan saanut omaa tytärtä. Sääli 😉

Jonna-Emilia

Jokainen on oikeutettu mielipiteeseensä, myös sinut 🙂 hyvää kesää

Oletko käynyt lukemassa But I Am A Human Not A Sandwich -blogin kirjoittajan viimeisimmän postauksen, johon tän tekstin linkkas?

Jonna-Emilia

No nyt kävin. Olin kyllä yllättynyt, että hän oli tarttunut nimenomaan ”veljesrakkaus” tekstiin. Mutta nämä nyt on näitä ikuisuus juttuja, toiset näkee blogini jotenkin hieman erilailla, kuin mitä sillä haluaisin ehkä ajaa takaa. Haluaisin kirjoittaa poikien äideille ja tuoda monenkin pojan äidille uutta näkökulmaa poikien äitiyteen. Vaihtelua siihen voivotteluun ja kauhisteluun. Jotenkin on tosi sääli, että toiset ihmiset (joita koko aihe ei edes kosketa) ottavat tekstini jonain sukupuolien taisteluna ja poikien nostamisena tyttöjen yläpuolelle. Sitä nämä tekstit eivät missään nimessä ole, eikä niistä sellaisia tule.
Toisaalta en halua kirjoittaa ihan tavallista blogia, vaan tällaista tietylle joukolle suunnattua hyvän mielen blogia.
Mietin, että olisiko kirjoitus ärsyttänyt ketään, jos siinä olisi kirjoitettu siskoksista? Tuskin! Ja se juuri on nyt ihan vinksallaan!

Ihana teksti. <3 Meillä on siskokset, joiden lempileikki on "halipaini." 😀

Jonna-Emilia

Hauska nimi painille <3 halipainia <3

No kyllä kuule aikuisena ne ”veljesrakkaudet” karisee, ole ihan huoleti !

Jonna-Emilia

Toivottavasti ei kuitenkaan.

Hyvin kirjoitettu. Meillä veljeksillä ikäeroa 3v 3kk. Nuorempi on vasta 1v 7kk, mutta tuon rakkauden näkee jo nyt ja on nähnyt alusta asti. Paljon on halailua ja suukottelua ja toisaalta kisailua. Yhteiset leikit on erittäin fyysisiä eikä ainakaan vielä mitään hiljaista puuhastelua 😀 Ihanaa seurattavaa tuo sisaruusrakkauden kehitys <3

Jonna-Emilia

Niin on! Jännä nähdä kuinka läheisiksi välit muodostuvat aikuisina. Nyt ainakin suunittelevat kovasti, mitä kaikkea tekevät sitten kun ovat aikuisia miehiä.

Ihanaa <3 Meillä vanhempi poika alkoi jo suunnitella, kun pikkuveli oli alle 1-v, että he muuttavat isoina samaan taloon 😀 ja huonekaluliikkeissä on jo listannut, mitä sinne sitten hankitaan 😀 saa nähdä kuinka sitten aikanaan käy 😉

Jonna-Emilia

Ihana veli 😍 meilläkin on jo jaettu kummisedän tehtäviä veljille 😂.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.