Yleinen
5.8.2015

FIILIKSIÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUKSESTA

FIILIKSIÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUKSESTA

Viikon päästä tähän aikaan en osaa ennustaa yhtään millainen päivä meillä on takana. Silloin ollaan kuitenkin eletty meidän perheessä ensimmäinen päiväkotipäivä, ja tällä hetkellä se herättää todella ristiriitaisia ja jännityneitä fiiliksiä. Oon yrittänyt kovasti suhtautua siihen asenteella että hyvin se menee, ja Milallekin ollaan kovasti juteltu tulevasta uudesta ajanjaksosta. Mä en nyt oikein tiedä, että onko tää mun rennon letkeä asenne uuteen arkeen ollut kuitenkaan kovin toimiva, sillä nyt ihan viime päivinä mua on alkanut ahistaa, en selkeästi ole valmistautunut itse henkisesti lapsen hoitoon laittamiseen tarpeeksi hyvin. Nyt vasta mä oon nimittäin oikeasti tajunnut sen, että ensi viikosta asti joku toinen viettää mun lapsen kanssa enemmän aikaa kuin minä. Joku toinen kokee ne arkipäivän ilon hetket ja lohduttaa kun tulee paha mieli. Näkee ne hauskat vekkulimaiset temput, laittaa ruoan, nukuttaa päiväunille ja leikittää. Mun sydäntä puristaa.

päikkypäikky4päikky5

Kuitenkin tiedän että tää on meille hyvä hetki pistää arki uusiksi. Se lohduttaa. Mä kaipaan muutakin elämää reilun parin kotivuoden jälkeen ja ennen kaikkea Mila alkaa olla juuri siinä iässä että selkeästi tarve oman ikäisille kavereille alkaa näkyä. Näiden tunteiden tunteminen varmasti kuuluu asiaan, vaikka mitään hätää ei oikeasti ole ja tiedän että loppuen lopuksi mahdollisen alkukangertelun jälkeen meidänkin uusi arki asettuu uomiinsa. Se balanssin haku kaiken keskelle onkin sitten ihan oma lukunsa…

päikky3

Mikä mua sitten eniten jännittää? No ihan ekana se, että miten Milan pieni ujostelu vaihe ottaa vallan ensimmäisinä päivinä – vai yllättääkö neiti olemalla itse reippaus? Viime aikoina nimittäin meillä on alettu tarttumaan äidin helmoihin uusissa tilanteissa ja vähän jopa vierastettu. Meidän 2vee joka ei ole vauva-aikanaan vierastanut lainkaan, vaikka taaperoiällään ollutkin enemmän hieman sivustaseuraaja-tyyppiä. Toinen juttu on päiväunet, ja tää onkin se isoin jännitys! Miten ihmeessä tarhatädit saa ton tyypin nukutettua joka on tähän asti nukahtanut äidin ja isin sänkyyn toinen vanhempi vierellään. Joo ja mä tiiän, tää ois pitänyt meidän hoitaa aika päiviä sitten erilailla, mutta se on ollut meillä sellainen yhteinen iltapäivän rauhoittuminen mistä ollaan haluttu pitää kiinni, vaikka ei ehkä olisi pitänyt. Itseasiassa tajusin tän ongelman vasta tänään, kun stressailin muita juttuja. Kertokaa että siellä muidenkin lapset on oppineet päiväkotiin päikkäreille, vaikka kotona on nukuttu eri tavalla?

päikky2 päikky1

Huomenna ollaan varmaan jo monen asian suhteen viisaampia ja stressaavan äidin olo helpottuu kun päiväkodista tulee Milan ”lähihoitaja” meille kotiin käymään ja tutustumaan lapseen. Samalla käydään läpi sitten hoitoon ja sen aloitukseen liittyviä juttuja. Tosi mukava käytäntö mun mielestä tälläinen, ainakin että näiden pienien kohdalla tullaan tutustumaan ihan kotioloihin. Onko muiden päiväkodeissa muuten ollut samanlainen tapa? Varmasti varmempi fiilis mennä sitten ensi viikolla yhdessä tutustumaan päiväkotiin ennen ensimmäistä kokonaista hoitopäivää ja Milallakin syntyy turvallinen fiilis kun on edes yksi hieman tuttu tyyppi vastaanottamassa. Tosin en tiedä yhtään millaisia koulupäiviä mulla on luvassa ensimmäisillä viikoilla, joten voihan se olla että lasku päiväkotipäiviin on muutenkin alkuun kevyempi, mikä olisi kyllä aika jees!

Nyt mä kaipaisin teiltä vähän vertaistukea, miten teillä on sujunut päiväkodin aloitukset? Entä minkä ikäisinä teidän pienet ovat hoitoon menneet? Tällä viikolla pitäisi meillä vielä suorittaa shoppailukierros, jotta päiväkotitamineet olisivat heti kunnossa. Tossut, reppu, riittävästi helppoja sisävaatteita, vaipat – mitäs kaikkea tuosta vielä puuttuu, vai pärjääkö noin vähällä alkuun? Kiitos jo isosti avusta etukäteen ♥

SEURAA BLOGIANI, FACEBOOKISSA,BLOGLOVINISSATAI INSTAGRAMISSA.

Avainsanat

Kommentit

Meillä ei tullu kyllä ketään kotiin. Kerran käytiin tutustumassa yhdessä, juteltiin ohjaajan kanssa ja poika sai tutkia paikkoja. Sitten oli pari lyhyempää päivää ja sitten siitä lähtien mun koulupäivien mukaan.

Meillä oli ihan mahdotonta päiväunille nukahtaminen kun siirryttiin pinnasängystä pois n.2kk ennen hoidon alkua, mutta hoidossa kuulemma nukahtanut ja nukkunut tosi hyvin, alkuun oli kuulemma pelleillyt jotain ja olivat siirtäneet ns. syrjempään ettei muita häiritse, mutta sitten kun oli huomannut, ettei ne muutkaan pelleile niin loppui hänelkin nopeaa 🙂

Meillä on samat ajat edessä. Sain yllättäen töitä ja vähän Milaa nuorempi tyttö menee hoitoon. Itse olen lastentarhanopettaja ja sydäntäni kyllä puristaa laittaa tuo kaksivuotias hoitoon ja mennä toisten lasten kanssa toiseen päiväkotiin. 🙁

Meidän tyttö ei ole nukkunut päiväunia ollenkaan moneen kuukauteen, joten täälläkin ollaan huolissaan lepohetkestä. Toivottavasti uusi rytmi muotoutuu kivasti. Lisäksi huolettaa, sillä tyttö on viime aikoina vierastanut nimenomaan vieraita aikuisia, joten kamalaa jättää toinen sellaisten huomaan päiviksi. Ja päälle vielä se, että meillä aloitus tapahtuu todella nopealla tahdilla nopean työllistymiseni takia, eikä paljoa ehdi henkisesti valmistautua. M

Essi

Voi että, kuulostaa fiilikset niin tutuilta. <3 tsemppiä kovasti teidänkin uuteen arkeen! Toivottavasti vierastusjutut menee nopeasti pienellä ohi 🙂

Essi

Voi että, kuulostaa fiilikset niin tutuilta. <3 tsemppiä kovasti teidänkin uuteen arkeen! Toivottavasti vierastusjutut menee nopeasti pienellä ohi 🙂

En lukenut muiden kommentteja mutta päiväkodissa työskennelleenä voin sanoa että useimmat lapset nukahtaa siellä ihan eri tavalla kuin kotona, eri paikka ja erilainen tilanne sen tekee 🙂 ja ihanaa, että pieni saa nukkua vieressä, siinä on pienen paikka ja lisää turvallisuudentunnetta <3 sitä kannattaa ehdottomasti jatkaa vapaapäivinä 🙂

Essi

Näin ne tädit muakin lohdutteli, että tod.näk. nukkuminen lähtee sujumaan siellä ihan hyvin kun muutkin lapset nukkuu ja rutiineihin tottuu. Joo eiköhän meillä viekussa nukuta viikonloppu päikkärit jatkossakin <3

Meillä samat hommat edessä 🙂 päikkärit on ainoa mikä jännittää sillä poitsu on tottunut nukutaan ne vaunuissa. Meillä on kanssa tulossa omahoitaja kotiin, se on ihan ohjeistettu jyväskylässä ja suurimmassa osassa muissakin kunnissa. Tosi kiva varsinkin näille pienille! Tilasin tarramonsterilta nimikointitarrat koska ne pysyy hyvin ja on kivan näköisiä 🙂 jännityksellä odotan! 🙂 tsemppiä teillekin! <3 yleensä hoitoon jääminen on kausittain hankalaa mutta kuuluu asiaan 🙂

Essi

Jyväskylässä taitaa olla aika hyvin siis asiat kun harvoissa paikoissa tuo käytäntö taitaa olla. Tarramonsterille pitäisi pistää itsekin tilaus äkkiä menemään.

Kiitos Nella ja samoin sinne <3 ihanaa syksyäkin vielä!

Hei! työskentelin ennen äitiyslomaa päiväkodissa alle 3v ryhmässä. Tosiaan pienimmät jotka aloittivat olivat 9kk ikäisiä ja osa oli hoidossa iltaa/yötäkin ja jokainen sopeutu kyllä ajallaan, niin lapset kuin vanhemmatkin 🙂 Pienetkin oppivat tosi nopeasti pk:n päivärytmin ja tietty rytmi päivissä tuo myös turvaa lapsille. Hassua, lastenhoitajana voin muita rohkaista ja kertoa minkälaista on hoidon aloitus ja sanoa, että kaikki menee hyvin, vaikka alku voikin tuntua hankalalta.. mutta taas äitinä jännitän varmasti hirveästi sitten kun tuo oma lapsi pitää hoitoon viedä ja itkukin siinä varmasti pääsee! Tsemppiä paljon, päiväkodin aloitus on varmasti mukava juttu, kunhan paikka ja ihmiset tulevat tutummaksin:)

Essi

Ihana, kiitos tästä kommentista <3 Näitä lukiessa tulee itsellekin niin varmempi fiilis!

Meidän tyttö meni hoitoon 2,5 -vuotiaana ja samoja asioita pyörittelin silloin mielessäni. Meillä on kuitenkin kaikki sujunut tosi hienosti ja niin varmasti tulee menemään myös teillä etenkin alun jälkeen! Meidän tyttö ei myöskään suostu nukkumaan kotona ollenkaan enää päiväunia ja nykyään ei kotioloissa nukahda päikkäreille edes autoon, mutta hoidossa on aina nukahtanut. On se kuitenkin erilaista touhuta aamusta alkaen ryhmässä. Tsemppiä uuteen arkeen! 🙂

Essi

Voi vitsit, toivottavasti meilläkin menee yhtä hyvin 🙂 Kiitos Emilia!

Tsemppiä! meillä oli viime elokuussa aivan sama tilanne kun 2v tyttö aloitti päiväkodin. mua jännitti ja hirvitti tilanne tosi paljon. mutta loppujen lopuksi ihan turhaan. meillä oli kanssa koko kesä ennen päikyn aloitusta nukuttu yhdessä päiväunia ja stressasin tosi paljon miten hoitajat saavat meidän tytön nukkumaan. ekana päivänä oli ollut itkuinen nukkumaan mennessä ja uni ei meinannut tulla mutta siitä eteenpäin ei ongelmia. ainut mihin meillä päiväkodin aloitus vaikutti oli yöunet, jotka muuttuivat tosi huonoiksi-saatettiin huonoimpina öinä olla hereillä jopa 10 kertaa. aika silmät ristissä sai aamulla lähteä töihin ja tietysti myös lapsi päiväkotiin. joulukuussa alkoi taas unetkin normalisoitumaan mutta aika raskaat kuukaudet olivat sitä ennen, vaikka muutoin päikyssä kaikki sujuikin tosi hienosti ja tyttö viihtyi.

Essi

Kiitos Jaana 🙂 Nyt kun ollaan tutustuttu muutaman päivän ajan päiväkotiin, on fiilis kyllä koko ajan varmempi, mutta vasta huomennahan sitä viisaampia ollaan kun Mila pääsee olemaan kokonaisen päivän ekaa kertaa päikyssä. Vitsi miten jännittää! Oho aika jännä tuo, että yöuniin vaikutti tuolla tavoin!

Oh! No aika siistiä, ei meillä todellakaan ollut mitään puhetta, että joku olisi tullut käymään kotona tai muuten edes hirveesti kysellyt lapsen juttuja :/ Mutta silti ihan hyvin meni! Voi kurkkia blogista tägillä #päivähoito.

HUPS, ne aloituskuulumiset onkin vanhan blogin puolella, tässä suora linkki:
http://www.aurinkoisiaaamuja.blogspot.fi/search/label/päiväkoti

🙂

Essi

Joo tuo on ilmeisesti aika tuore juttu myös täällä meillä päin 🙂 Täytyy kurkkia sun blogi ihan pika puoliin!

Siis ettekö tutustu enemmän päiväkotiin yhdessä? Meillä ei ole kotikäyntiä, mutta tutustutaan yhdessä 2,5 vuotiaan kanssa päiväkotiin 2 viikkoa, kunnes jätän lapsen yksin. Meilllä päin suositellaan tätä 1-2 vkon tutustumista. Vai aloittaako Mila ihan parin tunnin sessioilla?

Kannattaa varautua myös hankaliin iltoihin kotona. Meillä esikoinen raivosi asiasta kuin asiasta. Esim.kynsiä ei saanut enää leikata ja tuli vähän taantumaa taidoissa. Lisäksi yöllä heräili ja valvoskeli, vaikka oli aina ollut hyvin nukkuva lapsi. Tästä viisastuneena olen varannut kuopukselle tämän 2viikon tutustumispätkän. Esikoinen tutustui aikoinaan vaan pari-kolme päivää. Pahinta oli ehkä noi yövalvomiset, parikin tuntia saattoi olla hereillä keskellä yötä. Ja oli kuitenkin miltei 3 vuotias kun hoidon aloitti!

Lapset on erilaisia, ehkä Mila sujahtaa hyvin hoitoon kun on mummolassakin ollut hoidossa… Mutta varatkaa perheaikaa ja kiireetöntä aikaa tuohon hoidon aloitukseen. Tsemppiä!

Ja kaikki mikä ei ole nimikoitu, häviää 😉 vaatteiden kanssa ei kannata myöskään hienostella, perusvaatetta joka saa likaantua.

Essi

Ollaan tutustuttu nyt kolmena päivän, perjantaina käytiin kiertämässä paikat, leikittiin hetki pihalla, eilen maanantaina mentiin aamun ulkoiluun mukaan ja tänään vein Milan pariksi tunniksi aamulla itsekseen tutustumaan kavereihin. Huomenna sitten eka päivä kun mennään vielä vähän myöhemmin, mutta Mila onkin sitten päiväkodissa välipalaan saakka. 🙂

Kiitos vinkeistä! Täytyykin tyhjentää iltaohjelmat tulevilta parilta viikolta ja keskitytään silloin vain Milaan <3

Täälläkin tossujen ja kurahanskojen jne ostot suunnitteilla, reppu meillä jo on 🙂 vielä jokunen viikko armonaikaa mutta IIkS!! Ja meille tarjottu myös sitä kotikäyntiä, ajateltiin siihen tarttua!

Essi

Kannattaa se kotikäynti hyödyntää 🙂 Se oli tosi kiva kun täti tuli leikkimään neidin kanssa kotioloihin ja tekemään tuttavuutta!

Meillä alku oli aika hankala vaikka Minea on musta tosi reipas. Päiväkotipäivän jälkeen väsytti niin paljon, että tyttö meni 7 nukkumaan. Ei siinä paljon sitä yhteistä aikaa jääny. Oltiin valehtelematta pari tuntia päivässä yhessä, mutta aika nopeesti se siitä tasottu ja arki lähti rullaamaan. Ne päivät on siellä hoidossa niin rankkoja, että uskon kyllä Milankin nukahtavan, vaikka tavat on vähän toisenlaiset. Kaikki menee varmasti hyvin <3

Essi

Joo kyllä täälläkin on varauduttu henkisesti jo vähän vaikeampiin iltoihin 🙂 Saa nähdä miten meillä menee, toivottavasti niinkuin sanoit, eli hyvin <3

Meillä meni ohi päiväkoti jännitys, kun vanhempi oli aluksi sen muutaman päivän lapsen mukana tutustumassa päiväkotiin ja rutiineihin siellä. ihan muutamakin tunti per päivä ja sitten taas muutamaksi tunniksi vain päiväkotiin. Näin meillä ainakin sujui hyvin päiväkodin aloitus 1,5 v poitsun kanssa!

Essi

Me ollaan nyt kolme päivää tai aamua pyöritty päiväkodilla ja tänään Mila jäi hetkeksi yksin sinne, hyvin meni ja toivotaan että huominen sujuu samanlailla 🙂

Päiväunet saattaa olla alkuun muutenkin se hankalin paikka, varsinkin jos kotonakaan ei ole yksin tottunut nukahtamaan. Ei siis kannata ihmetellä jos alkuun unet jää päikyssä lyhyiksi ja itkun sävytteisiksi. Siellä on kuitenkin alkuun kaikki hoitajat ”nukuttamassa” ja läsnä jos pienellä on huoli. Yllättävän äkkiä lapset siihen rytmiin tottuu ja ryhmän paine on semmonen että siellä otetaan muista mallia.

Ja vaikka sua jännittäis milaa sinne jättää ja vaikka mila itkemäänkin jäis niin mahdollisimman tyynesti ja reippaasti vaan lähdet ja meet vaikka autoon itse itkemään 😀 pitkä viivyttely ja voivottelu vaan viestii lapselle että säkin oot epävarma etkä haluasi häntä sinne jättää. Tosi monissa paikoissa, varmasti kaikissa, on sulla sit mahdollisuus vaikka soitella tai laittaa viestiä päivän aikana että miten siellä menee. Usein se itku loppuukin kun vanhempi poistuu paikalta.

Vaipoista monesti toivotaan teippivaippoja kun ne on paljon helpompia vaihtaa. Mahdollisimman paljon kannattaa nimikoida vaatteet niin pysyy omat paremmin tallessa, varsinkin pienillä niitä hukkuu/vaihtuu paljon kun lapset ei vielä omiaan tunnista. Ja kuravaatteita suositaan päikyssä joten ne on hyvä olla.

Mulla ei siis omaa kokemusta oo äidin roolista mutta siinä muutamia juttuja päikkytädin näkökulmasta. Tässähän tulee äitiyslomalaisena melkein ikävä töihin kun näitä miettii 😀

Tsemppiä ! Kyllä se siitä ihan varmasti pyörähtää uusikin arki raiteilleen!

Tiia

Essi

Tää oli niin mahtava tsemppausviesti, tuli tarpeeseen, kiitos Tiia <3 Ihana että siellä on päikkytätejä noin monta antamassa meikälle rohkeutta ja neuvoja tulevaan arkeen 🙂 Ihan mahtavaa!

Moi! Meillä mentiin ryhmäperhepäiväkotiin kun tyttö oli 1,3kk. Alku oli aika raastava. Hänellä kesti sopeutuminen todella kauan ja itse ajattelin sen johtuneen siitä, että tyttö oli aika varautunut pikkuinen silloin (ja on kyllä edelleen 2vuotiaana) ja toisaalta oli ollut mun kanssa tosi tiiviisti aina kotona kun meillä ei kotikaupungissa juuri tukiverkostoa ole. Alkuunhan se oli sitä itkin autossa sen vartin ennenkuin pystyin jatkamaan matkaa – kuulin nimittäin autoon asti sen huudon joka sisältä kantautui ja se huuto jatkui edelleen kun tyttöä menin hakemaan. Ne kuukaudet oli rankkoja ja söi kyllä mua äitinä todella paljon. Hoito aloitettiin siis elokuussa ja joulukuussa ensimmäisen kerran mulle vilkutettiin. Eli matka oli pitkä, mutta nyt päivähoitoon lähteminen aamulla on jo ihan mukavaa. Meillä oltiin toki vuoden nuorempia kuin Mila on nyt eli en usko näin takkuista alkua teille tulevan. Näin jälkeenpäin ajatellen tyttäreni oli liian nuori aloittamaan hoidon ja olemaan musta erossa, mutta aina ei tietysti pysty valitsemaan. Mutta uskon, että teillä menee hienosti vaikka ikävä vähän olisikin – molemmin puolin! Varavaatteiden lisäksi suosittelen laittamaan Milalle mukaan kuvan teistä perheenä, eli voi vaikka koko päivän kulkea kuva kädessä ja katsella isiä ja äitiä tai sitten käydä välillä repulla vilkaisemassa. Joku voi sanoa, että se vaan lisää ikävää, mutta tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa. Lisää lapsen turvallisuutta ja tunnetta, että olette edelleen jossain, vaikkette näköpiirissä. Tsemppiä!

Essi

Kiitos Minna kommentistasi ja kokemuksista. Näitä on lohduttava ja hyvä lukea tässä meidän hoidon aloituksen kynnyksellä. Tutustuminen on nyt mennyt tosi kivasti, katsotaan miten sitten huomenna kun koittaa eka kunnon päivä 🙂

Jeps, tuon kuva on jo valkattu reppuun valmiiksi 😉

Meillä ihan samanikäinen tyttö kuin Mila ja aloittaa kanssa elokuun viimeinen päivä päiväkodin. Meillä on pari tutustumiskäyntiä sitä ennen ja lapsen kanssa saa käydä vapaasti yhdessä vanhemman kanssa vaikka joka päivä ennen aloitusta pari tuntia päivässä tutustumassa päiväkodin arkeen. Tämäkin on minusta hyvä systeemi! Minua pelottaa kanssa ihan hirveästi :/ melkein jo menee yöunet…päiväunet jännittää kanssa kun kotona ei ole nukkunut niitä tutin pois jättämisen jälkeen. Tsemppiä teille uuteen arkeen! Mila vaikuttaa blogib perusteella niin reippaalta neidiltä että menee varmasti hienosti 🙂 !

Essi

Me ollaan tosiaan nyt ton tarhatädin käynnin jälkeen käyty joka päivä päiväkodilla ja tänään Mila jo jäi pariksi tunniksi sinne tutustumaan itsekseen kavereihin. Hyvin oli mennyt ja neiti oli ollut reipas. Huomenna sitten onkin jo kokonainen hoitopäivä edessä jännää! Kiitos tsempeistä ja samoin sinne <3 Ihanaa syksyä myös!

Samassa veneessä ollaan! Typy on 1v 10kk ja tiistaina pitäisi aloittaa hoito, ryhmiksessä kyläkoulun yhteydessä. Kaikki hoitoon liittyvät hommat on vielä puolitiessään! Vaatteet nimikoimatta, reppu ja vaipat hankkimatta, enkä ole edes saanut tehtyä pientä valokuvakirjaa jonka ajattelin ikävää helpottamaan askarrella. Meillä ei päiväunia ole nukuttu tämän vuoden puolella kuin satunnaisesti, tosin lepohetki on onneksi pidetty… Saas nähdä kuinka tässä käy!

Essi

No nyt vaan hommat hoitoon niin kyllä se siitä 🙂 Tsemppä teillekin uuteen tulevaan arkeen! Hyvin se menee!

Älä stressaa turhia lapset kun matkivat toisiaan niin mila ”oppii” nukkuun tavallises pedis kun muutkin lapset tekee niin. Meillä typy oppi syömään itse noin vuoden ikäisenä kun näki että muutkin tekee niin ja nukkuu heti kans… samanlaisia stressinaiheita on täälläki koettu molempien kohdalla! Mutta yleensä(aina) lapset on reippaampia kuin äiti. Turha huoli pois , kyllä sealkaa sujumaan vaikka totuttelu vie noin kuukauden ainakin.

Essi

Näin siinä varmasti käy 🙂 Ja meillä todellakin on niin että Mila on reippaampi kuin tää äiti, surettaa jo nyt toisaalta että meidän yhteiset päivät kotona on ohi..

Mä koin ihan samoja fiiliksiä muutama kuukausi sitten. Mulle oli tosi kova paikka viedä poika hoitoon ja ensimmäisinä hoitoaamuina se olin minä joka jäi itkemään, tosin vasta autossa ettei poika näe ja hämmenny. Mutta lohduttavaa oli kun pojan hoitotädit ja hoitokaverit ovat niin ihania ja poika selkeästi viihtyy siellä. Ensimmäiset päivät on hankalia mutta lapset pärjää kyllä, niin myös me äidit! 🙂 Tsemppiä teille uuteen arkeen totutteluun!

Essi

Voi Jonna <3 kyllä meikälläkin tuo itku huomenna tulee varmasti! Kiitos!

Kylläpä palasi mieleen ne omat ajatukset ja ahdistuksen hetket kun poikani päivähoito oli alkamassa, vielä melko yllättäen kun minulle tarjoutui mahdollisuus vakityöhön jonka päätin ottaa vastaan. Tottakai olin jo hetken miettinyt töihin paluuta, vaikka poikani ei ollut kuin 1v4kk hoidon aloittaessaan, mutta jotenkin alkoi tuntumaan siltä että seinät kaatuu päälle ja kun vakipaikka tuli niin hommat lähtikin rullaamaan tosi nopeasti. Saatiin pojalle hoitopaikka kuitenkin ihanasta lähipäikystä ja yllätyksekseni poitsu sopeutui niin hienosti. Muistan kyllä sen lohduttoman itkun kun ensimmäisinä päivinä hän jäi hoitoon ja kuinka itse viimeistään autossa aloin itkemään. Mutta sitten hakiessa oli ihana kuulla hoitajilta kuinka päivä oli sujunut hyvin ja vastassa oli iloinen ja tyytyväinen poika. Yllätyin vielä siitäkin kuinka pian hän oppi uusia asioita hoidossa. Esim kahden hoitopäivän jälkeen hän söi itse kun aikasemmin tarvitsi apua. Ja potalla käyminen alkoi sujumaan super hienosti ja myöhemmin pukemiset ja puhuminen ym. Mutta niin se vaan taitaa mennä kun on ryhmässä muita lapsia joilta saa mallia. En oo kyllä hetkeäkään katunut pöiväkodin aloitusta, meidän kohdalla kaikki sujui paremmin kuin hyvin, vaikka se hoitoon jättäminen alkuun tuntuikin sydäntä raastavalta. Tsemppiä teille uuteen arkeen! 🙂

Essi

Kiitos Iida tsempeistä, tulevat tarpeen 🙂 Voi vitsi, kuulostaa kyllä niin jännältä nää teidän muiden kokemukset ja herättävät toivoa että meilläkin menee hyvin tuleva syksy!

Tsemppiä, hyvin se varmasti sujuu, pieni jännitys kuuluukin aina asiaan. 🙂
Meillä Pinja aloitti aika tarkalleen 2-vuotiaana päiväkodissa juurikin samojen syiden takia mitä teilläkin on nyt. Kaikki sujui enemmän kuin hyvin, vasta myöhemmin tuli niitä äidin perään itkemisiä mutta niitä ei tullut lähes ekaan puoleen vuoteen, meillä myöskin päiväunet jännitti tuolloin kun Pinja oli tottunut nukkumaan rattaissa päiväunet ja päiväkodissa se ei onnistunut mutta turhaan jännitin, tosi hyvin Pinja nukahti päiväunille myös sänkyyn sisälle, alussa tietysti nukahtamiseen meni hiukan pidempään mutta päiväkodissa kun on niin paljon touhua, että päikkäriaikaan jo väsymys vei voiton unitaisteluilta.
Minulla on nyt hiukan haaveita töihin menosta ja en yhtään epäilisi etteikö Isla pärjäisi hoidossa mutta tällä kertaa töihin lähtöä jarruttaa Pinjan koulun aloitus, pakko olla ainankin nyt syyslukukausi kotona ottamassa pientä ekaluokkalaista koulusta vastaan.

Essi

Kiitos Meeri 🙂 Teilläkin siellä on ilmeisen jännä syksy, onnea Pinjalle koulutielle <3

Toivoisin postausta shoppailukierroksen jälkeen, että minkälaisia päiväkotitamineita tarttui matkaan 🙂 meilläkin todennäköisesti hoidon aloitus lähellä ja vinkit ja viisaudet olisi myös varustesaralla tervetulleita.

Essi

Siellä tuo postaus nyt on 🙂

Noilla pärjää hyvin, meillä ei oo ees tossuja. Vilmalla jarrusukat ja Alinalla tukisandaalit 🙂 Pihalle kannattaa varata jotku gollarit/verkkarit, jos aamulla on puettu ”hienommat” vaatteet päälle 🙂 Näin on meitä päikyssä ohjeistettu 🙂 Ja kyllä se varmasti hyvin menee, meillä tytöt on olleet jo pian puoli vuotta päiväkodissa ja hyvin on mennyt 🙂 Nyt loman jälkeen vähän itkettiin, kun piti jäädä päiväkotiin, mutta itku loppuu välittömästi, kun äiti katoaa näkyvistä. Joten sitäkään ei kannata ressata, vaikka Mila jäisi itkemään, kun hänet sinne jättää. 🙂 Varmasti rauhoittuu heti, kun iskää tai äitiä ei enää näy 🙂

Essi

Kiitos vinkeistä, otetaan niistä oppia 🙂 Kyllä tää tästä meilläkin lähtee varmasti, hyvin on mennyt nyt tutustumisetkin tarhassa!

Esikoinen aloitti päiväkodissa 1,5veenä aikoinaan, nyt hän on kolme. Hän on myös oikeastaan aina ollut sellainen sivusta seuraajaa isommassa tai vieraammassa porukassa. Oli huonoja ja hyviä päiviä mutta ehdottomasti hyviä enemmän! 🙂 Huonoilla päivillä tarkoitan pikemminkin aamuja, kun saattoi itkeä ettei halua jäädä hoitoon. Mutta sekin harmitus meni lähes aina heti ohi kun vanhempi poistui näköpiiristä. Poju kuitenkin reipastui ihan silmissä ekan puolen vuoden aikana ja hänestä tuli sosiaalisempi, oppi tosi paljon uusia asioita. Mun mielestä päiväkodista on ollut vain hyötyä, vaikka eihän sitä käy kieltäminen – rankkaa se on ainakin aluksi ja äidin rooli tässä taitaa olla se vaikein..
Tsemppiä tosi paljon! <3

Essi

Kiitos Maria kokemuksista, toivotaan että meilläkin menisi hyvin tää alku vaikka niitä huonojakin päiviä varmasti tulee. 🙂 Rankkaa tää tosiaan on etenkin äidille, toi pieni vaan osaa olla niin reipas <3

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *