odotus
3.1.2013

Meille tulee VAUVA !

Meille tulee VAUVA !

Vihdoin ja viimein mulla on aikaa kirjoittaa teille tarina, hetkistä joista koostuu tähän astinen
vauvan odotus. <3
Kaikki alkoi lokakuun 11.päivä, mä olin ollu pari päivää ihan satavarma että oon tulossa
kipeeksi ja oli tosi kuumeinen olo mutta torstaina siihen yhdistyi tosi kummallinen
huono vointisuus, etominen ja oksettava olo jollaista en ollut koskaan ennen tuntenu,
tiettyjä muitakin oireita mulla oli ollut kun asiaa pohdittiin jälkeen päin..
Sanoin sitten Nikolle illalla että huomenna haetaan testi apteekista, vaikka enhän mä raskaana
voi olla kun pillereitäkin popsin, mut ihan vaan mun oman mielenrauhan vuoksi..
Nukuin yön tosi rauhattomasti ja huonosti, ihan kun olisin aavistanu mitä perjantai tuo tullessaan..
Sitten koittikin tuo perjantai 12.10.12, the big day 😉
Niko lähti normaalisti töihin aamu 7 ja mä jäin vielä nukkumaan levottoman yön jälkeen..
Kun sitten heräilin, se levottomuus jatkui taas ja oli vaikea odotella että Niko pääsisi töistä ja
päästäis testin kimppuun varmistamaan ettei mitään oo ”hätänä”.
Niko pääsi töistä ja lähettiin apteekkiin, kyllä tuosta herrasta aisti myös aika suuren jännityksen kun apteekista valittiin testiä..
Mua jännitti aivan hillittömästi kun päästiin kotiin ja oli aika mennä pissimään tikkuun..
Mulla oli tunne että plussa siihen pärähtää.. en tosiaan tiiä mistä tuo tunne tuli koska eihän se voi olla mahdollista kun ehkäisykin on ollut käytössä jnejne..
Ajatukset vaan pyöri päässä kun ooteltiin että testin valmistumisaika kuluisi ja tulos olis luettavissa..
Mitä tehdään jos se on positiivinen ?
Niko on sanonu ettei se ehkä halua lapsia koskaan ?
Saati sitten nyt kun ollaan oltu yhdessä vasta 5 kuukautta ?
Haluanko minä vielä lapsia, suunnitelma oli vasta lähempänä 30 vuoden ikää ?
No.. elämä ei aina mee ihan sillä tavalla miten on suunnitellut..
Äkkiä aika oli kulunut ja hain testin vessasta..
Mua tärisytti ja jännitti niin paljon etten mä uskaltanu kattoo mitä se puikko näytti..
Istuttiin keittiön pöydässä vastakkain, ja sanoin Nikolle etten uskalla katsoa, nostin testin niin että
 vain Niko näki mikä oli tulos..
Samassa Nikon naama valahti valkoseks ja se nous seisomaan ja shokissa älähti että
 ”ihan selkee plussa, ton selkeempää plussaa ei voi olla !!”
Siinä tilanteessa mentiin molemmat ihan lukkoon, Niko paineli sohvalle ja laitto tyynyn naamalle ja
 oli tosi vaikeena, ei osannut odottaa tuota ollenkaan..
Mulla vaan oli sellanen vaisto, jotenkin tiesin että asia on nyt mennyt näin että pieni
nuppu on saanut alkunsa ja kasvaa jo kovaa vauhtia masussa..
Perjantai-ilta menikin tosi hiljasissa merkeissä, oltiin molemmat ihan omissa ajatuksissamme
ja molempien mielessä oli suuri kysymys, MITÄ NYT ?
Aamu on iltaa viisaampi, tää sanonta pitää kutinsa tässäkin asiassa.
Lauantai aamuna kun heräiltiin, kyselin varovasti Nikolta että mitä hän on asiasta mieltä..
Hyvin nopeasti molemmille oli täysin selvää että tuo vauva on toivottu ja haluttu tähän maailmaan. <3
Tottakai ensimmäiset pari kolme viikkoa meni asian tajuamiseen ja sisäistämiseen että mihin tässä
 ryhdytään ja kuinka iso elämän muutos meitä odottaa ensi kesänä..
Päivä päivältä tuo ajatus rupesi tuntumaan enemmän ja enemmän itsestäänselvyydeltä ja että
tää on tarkoitettu menemään näin..
Tästä shokkiuutisesta tulee pian kuluneeksi 3 kuukautta, ja emme voisi olla onnellisempia. <3
Oon ihan mielettömän otettu ja ylpeä Nikon tavasta ottaa tää uutinen ja miten sen ajatusmaailma on kehittyny siitä päivästä kun asiasta saatiin tietää..
Mies jolla oli ajatus päässään että ei ehkä halua koskaan lapsia, on muuttunut täysin ja se on jo nyt muuntautunut siitä miehestä tulevaksi maailman parhaaksi isäksi. <3
Se huolehtii ja hoivaa, varmistaa joka päivä että mulla ja ”Taidolla” on kaikki hyvin
 ja ennen kaikkea rakastaa meitä ja näyttää sen monilla eri tavoilla.
(Taito on siis tän hetkinen tekonimi, minkä Niko on lanseerannu.. 😀 lähti yllättäen siitä
 kun pohdittiin jo monta viikkoa sitten nimä ja luetteli ihan urpo-vaihtoehtoja.. ja tuo
 Taito oli sellanen mihin mä reagoin tosi kipakasti et ”ei todellakaan ikinä ei ! lopeta ! kauhee nimi” 😀 siitä lähtien se on kiusallaan kutsunu masuasukkia Taidoksi ja nyt se on jo
 tarttunu ikävä kyllä muhunkin.. Ikinä en olis
 uskonu että yks meiän babyn tekonimistä tulis olemaan TAITO.. )
Tätä tunnetta ei voi sanoin kuvailla, miltä tuntuu tietää että ensi kesänä meillä on pienen pieni
 elämän alku sylissämme ilahduttamassa jokaista päivää !
En voisi olla myöskään iloisempi siitä tavasta jolla meidän perheet, ystävät ja tutu
t ovat uutisen ottaneet vastaan ! Mieletön määrä aitoja ilahtuneita onnitteluja sekä onnen kyyneliä..
Mutta hyvin outoa on minun mielestä ollut se että ihmiset eivät ole olleet yhtään ihmeissään
 tästä, vaikka olemme Nikon kanssa hyvin tuore pari..
Lähinnä on sadellut kommentteja että ”tätä on arvuuteltu ja odotettu jo tapahtuvaksi”, ”kyllä se
 tiedettiin ettei teillä kauaa mene kun on pullat uunissa!”, ”eihän tuo mikään yllätys ole”.. 😀
Aika jännä, kai me sit ollaan tällänen nopeen toiminnan pariskunta.. haha..
Tänään tai periaatteessa eilen 2.1.2013 mä tunsin myös ensimmäistä kertaa ihan
oikeat selkeät pienen liikkeet masussa.
Oltiin Jypin pelissä Nikon kanssa illalla ja erätauolla vedin lätkäliigoja naamariin ja ykskaks
PUMPUM kunnon tupla-potku-muljahdus..
Kyllä tuo hetki herkisti. huh.
Niko rupes vähä ihmettelee ku mimmi vetää salmiakkii tippalinssissä…
Mutta miten ihanaa, hetkessä tuosta toukasta tuli 100 kertaa todellisempi ! <3
Tästä lähtien mun blogi tulee varmasti olemaan aika vauva keskeinen,
musta tuntuu et tuo pieni on jo täysin pehmittäny mun pään ja koko elämä pyörii tuon uuden pienen
elämän alun ympärillä joka jo kovaa vauhtia kasvattaa mamman massua. <3
Myös varmasti tuun pohtimaan paljon äitiyttä ja perheasioita mitkä tulee muuttamaan mun elämää entisestään..



2.1.2013 rv16+6



Masu on nyt ruvennu tosiaan elämään ja on myös jo ottanut ihan vauvamasun muotoa..
Seuraava etappi on rakenneultra 24.1 mitä jo kovin jännittyneenä odotellaan, jos pikku kaveri vaikka
suostuis näyttämään mitä sieltä haarovälistä löytyy.. 😉
Meille tulee siis pieni pallero joka tekee meistä kokonaisen perheen.
Voiko olla ihanampaa ajatusta.
Vauvan tuoksuista ensi kesää odotellessa !
Essi

Kommentit

Olipa kiva lukea tämä näin jälkikäteen kun Mila on jo iso tyttö. Aivan ihania elämän yllätyksiä. Mä oon kokenu ton plussa-hetken jo viis kertaa (joista yksi meni kesken). Eikä siihen totu, mutta siihen tunteeseen koukuttuu. Ehdottomasti vielä lisää!! Enkä voi kun suositella. Voit vaan kuvitella kuinka paljon seuraava tai siitä seuraavat lapset tuovat iloa ja rakkautta maailmaan tullessaan.. Kun ensimmäinenkin mullistaa maailman täysin. Aivan kaikki, siitä puolisosta alkaen näkyy uusin silmin.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *