Kirppikset
6.3.2017

Viikon ostot 9/2017

Viikon ostot 9/2017

Tässä postaussarjassa esitellään viikon mittaan saapuneita posteja, kirpparilta tehtyjä löytöjä ja kaupasta uutena ostettuja vaatteita. Postaussarjan idea on toimia inspiraationa, vinkkinä ja verhon raottajana meidän lasten arkityyliin. Joskus blogissa tulee kirjoitettua vaatteista liikaa markkinallisessa mielessä, joten tämän postauksen on tarkoitus olla arkinen. Sovituskuvat vaihtelevat hyvistä järkkärikuvista ihan arjen keskeltä otettuihin tärähtäneisiinkin otoksiin. Saa kysyä!

Rusetilla

Ensimmäisenä ylistän meidän uutta herkkua. Rusetilla-Anna taikoi kirpparilta löytämästäni paidasta Elsalle sopivan zipin. Täydellinen!

Tällä viikolla tuli Gugguun collari-droppi ja Mini Rodinilta vissiin vikat kevään uutuudet. Olisin skipannut jumppiksen oston kokonaan, mutta isi halusi ostaa. Rodineistakin hankin ainostaan kesälle asun, mutta rotat kotiutui vielä miehen takia. Olisin kyllä useamman voinut ostaa, mutta yritän pyrkiä siihen järkevyyteen ja ostella sitten käytettynä joskus ennemmin.

Bobo Choses on tosiaan alkanut kiinnostamaan ja siitä dropista nappasin kesälle parit jutut. Uikkarit on muuten tosi naftia mitoitusta!

Elsalla on iso papukaija-fanitus meneillään, joten näillä yritettiin ilahduttaa itse lasta. Luulen, että ulkomaanmatkalla nähdyt papukaijat on tämän fanituksen syynä.

Tällä viikolla tuli myös yhteistyön vaatteet, joista teen ihan oman postauksensa myöhemmin. Topille saapui välikausihaalari, joka tulee olemaan tosi hyvä kerhoon. Racoonin takki taas tulee meillä kotikäyttöön. Legginsit on Elsalle ja niistäkin myöhemmin lisää.

Uutuuksia tuli hommattua myös muilta merkeiltä. MoloKidsin ihana cactus-kuosi on tosi hempeä ja sitoo kivasti erilaisia sävyjä yhteen. Vaatteen materiaali on kevyt, viileä ja joustava. Myös Po.p pääsi yllättämään tosi positiivisesti. Yleensä käydään kyseisessä liikkeessä nykyään vain leikkimässä junilla, jos kuljetaan kauppakeskuksessa ohi, mutta tällä kertaa poistuttiin kassan kautta. Löysin bomber-tyylisen takin Elsalle. Pienin koko oli 98, joka on vähän reilu, mutta tällainen takki onkin parempi vasta kesällä tai syksyllä.

Ulkovaatteita tulee haalittua, jos sattuu osumaan hyvällä hinnalla tarpeellinen kohdalle. Mihin me tarvitaan näin monta haalaria? No, eri käyttötarkoituksiin tietenkin esimerkiksi. Tämä haalari ei sisällä minkäänlaista fleecevuorta, joten on todella hyvä sitten lämpimiin aurinkoisiin kevätpäiviin tai kesän kylmiin päiviin. Takki taas oli vain hienostelua varten hommattu. Laitoin vaihtelun vuoksi throwback-kuvan perhoshaalarista.

Muutama Mini Rodini löysi takaisin lipastoon, vaikka hetki sitten myin melkein kaikki pois. Legginsit valitettavasti taitaa lähteä uuteen kotiin heti, kun ne eivät sopineet enää Elsalle. Ostin kiraffit siis settinä. Nuotti-paita oli ihan villi kokeilu kuosinsa ja värinsä kanssa, mutta toteutus oli kyllä ihan tosi suloinen.

Topi tykkää aina lähteä kirppareille mukaan, koska saa sieltä etsiä mieleisiä leluja. En toki osta aina kaikkea, mutta joskus löytyy jotain kivaa halvalla.

Isommille pojille tarjonta kirppareilla on oikeasti huonompi. Tuntuu, että niitä vaatteita on vähän tai sitten ne on tosi huonossa kunnossa. Silloin tällöin löytyy joku vaatekappale, mutta harvemmin. Tällä viikolla löytyi jopa kaksi.

Miten niin äiti tykkää vaaleanpunaisesta?

Mainiolta tuli myös droppi ja jäin legginsien hankkimisen jälkeen pohtimaan vielä, että hommaisinko Topillekin paidan. Ruutu kuviona on yksinkertaista, simppeliä ja toimivaa.

Kaikista vaatteista ei ole aina sovituskuvaa, koska kokonaisuuden toinen osa on hankkimatta. Tässäkin nuo Po.p:n housut tulee ihan yökkäriksi, mutta ensin pitää löytää kirpparilta joku sopiva euron paita.

Kierrän tosi usein LIDL:n tavarapuolen ja meillä esimerkiksi sukat on yleensä hankittu kyseisestä kaupasta. Joskus ostan sieltä vaatteita, koska olen kokenut ne ihan kestäviksi.

Saatiin vihdoin kotiin toiset Parikan alekengät. Näissä on korkea varsi ja vetoketju sivussa eli varmaan aika helpot käyttää pienellä tyypillä. Elsahan lähti nyt sitten kävelemään, kuten kuvista varmaan huomaa. Tässäkin tilanteessa ehdin sekunniksi kääntää selkäni ja tyyppi oli jo rientänyt ulos omin nokkineen.

Tämä postaus tuli vähän myöhässä, koska kädet oli ihan täynnä eilen. Päätin, että pitää ostaa tällä viikolla vähemmän vaatteita, jotta sunnuntaina postauksen tekeminen ei olisi näin työlästä!

 

Avainsanat

Kommentit

Olisi kiva lukea postaus juurikin näistä vaatemääristä..vähän pohdintaa miyen paljon vaatetta lapsinoikeasti tarvitsee ja saako äiti olla hullu ja ostaa vähän liikaakin..sinun ajatuksia tästä😊Varmasti töstäkin saa hyvän sodan ja keskustelun aikaan kyllä.Itsekkin kuulun luokkaan,lapsilla on vähän vaatteita kovassa käytössä ja ostan vaan tarpeeseen,mutta mielenkiinnolla lukisin tämmöistä postausta tuomitsematta ketään.

Anette - Operaatio Äiti.

Voin laittaa listalle. Toiveita tulee kyllä ihan hirveästi! 🙂

Plääh, mitä kommentteja taas.. 🙁 Mä voin myös kertoa että meidän nyt reilu 1,5 vee ei viihtynyt myöskään ulkona juuri ollenkaan ennen kun lähti kunnolla kävelemään joskus 1 vuos ja reilu 3 kuukautisena.. ei se oo niin yks oikoista että kaikki lapset viihtys tunti tolkulla lumihangessa istumassa niinkun joidenkin kommenteista vois päätellä… 😀

Ja ihania löytöjä oot tehny:)

Anette - Operaatio Äiti.

Noh näitä tulee 🙂 Jokaisen lapset on vaan erilaisia ja on rikkautta ymmärtää se

Onpas harmillista, että sulle tulee välillä niin ikäviä kommentteja. Mistä lie johtuu moinen toisen lyttyyn painaminen.
Äiti-ihmisillä kun on pikkulapsiaikoina vähemmän aikaa harrastaa niin lastenvaatteet on mielestäni mukava harrastus, jota voi hoitaa sohvanpohjalta. Eikä se sitä tarkoita, että lapsi saisi vähemmän olla ulkona tai söisi epäterveellistä ruokaa kun äitillä ei aikaa kokata.
Älä turhaan toisille selvitä päiviänne, ei tarvitse puolustautua. Pitäisivät huolen omasta arjestaan ja ruokaostoksistaan ja muualle lukemaan jos ei miellytä.
Mukavaa viikkoa teille!

Anette - Operaatio Äiti.

Oot kyllä ihan oikeessa 🙂 Ja näitä kommentteja nyt tulee, eipä niille mitään voi

Tosi kivoja hankintoja! 🙂 Ihme nipoja kommentteja 😀 Minkä kokoinen Topin Racoonin takki on?

Anette - Operaatio Äiti.

Joo, noita kommentteja tulee aina.. Ootas se on kokoa 104cm ja Topi viimeks ollu 104cm 🙂

Yrittäkää ihmeessä silti nyt ulkoilla enemmän! Vaikka kiukuttaisikin.Ei kai se lapsi opi siellä ulkona viihtymäänkään jos heti saa kiukuttelemalla tahtonsa läpi.Pidennätte aikaa pikku hiljaa ja keksitte uutta tekemistä ja uusia paikkoja minne mennä. Me ollaan 3.5 ja 1.5 – vuotiaitten kanssa aamupäivisin vähintäin tunti ulkona ja iltapäivällä päikkäreitten jälkeen parikin tuntia. Ja usein kiukuttaa kun pitää lähteä sisälle syömään tai nukkumaan.Nyt kun illat on valoisampia niin usein vielä kolmaskin ulkoilukerta koko perheen kanssa illalla tai sitten isä menee lasten kanssa. Molemmat viihtyy puistossa, isompi hiihtää jo isän kanssa illalla ja opettelee luistelemaan.Pienempi laskee mäkeä,lapioi lunta ja matkii isomman touhuja. Ei tule aika pitkäksi ja illalla nukahtavat samantien.. Ja itelläkin virkeämpi olo kuin sisällä nyhjätessä.

Anette - Operaatio Äiti.

No höh, ihmeen tuomitseva sävy tässä kommentissa. Enhän mä missään maininnut kuinka paljon me ulkoillaan? Topi kuitenkin ulkoilee aina kerhossa aamuisin ja me kävellään kerholle sekä takaisin Elsan kanssa. Ei tän ikäsen kanssa ulkoilu vielä välttämättä oo muuta, kun rattaissa menoa ja hetken hiekkiksella nyhjäämistä. Eikä meidän ulkoilu kertaan päivässä jää, koska onhan meillä tuo koirulikin, jota pitää viedä 😉 Toiset päivät on enemmän ulkoilmaa ja toiset vähemmän. Ei se ulkoilun määrä vanhemman hyvyyttä määritä. Eikä kyse ole siitä, että ”lapsi” saa tahtonsa läpi. Mä vaan kasvatan aika lapsen tahtiin enkä pakota sellasiin hommiin, jotka vaan ei iske. Meillä ei tarvi itku kurkussa siis ulkoilla 😀 Jotkut lapset kiinnostuu ulkoilusta vasta sitten, kun kävely sujuu paremmin ja pääsee itsekin tekemään niitä asioita. Sellasia ajatuksia ulkoilusta 🙂 Tästäkin sais hyvän postauksen.

Nyt kun olen tätä uutta postaussarjaa seurannut niin olen kovasti hämmästellyt, että miten sulla on noin paljon aikaa rampata kirppiksiä läpi. Mä olen jotenkin saanut sellaisen kuvan, että tiedän arki koostuu enimmäkseen kirppareilla ja kauppakeskuksissa raivaamisesta ja sitten vaatteiden sovittamisesta ja niiden kuvaamisesta. Meillä on välillä jo vähän vanhempien lasten kanssa ongelma jopa nopea ruokakaupassa käyminen, shoppailua lasten kanssa ei tulisi mieleenkään harkita, etenkään useaan kertaan viikossa. Ehdotan että skippaat joku viikko kaikki ylimääräiset shoppailut ja katsot jos vaikka lapsikin olisi rauhallisempi. Jatkuva meneminen kaupoissa ei tee lapselle hyvää. mitä muuta te päivisin teette? Voisiko viikon ostoissa kertoa mm ruokaostoksista ja jääkaapin sisällöstä, tavallisimmista ja arkisempaa asioista kun pelkästään vaatteista?

Anette - Operaatio Äiti.

Ainiin ja piti mainita, että meillä lapset rakastaa käydä ruokakaupassa. En tiiä miks, mut tykkään siitä itsekin 😀 Oon ehkä vähän huono puhumaan ruoasta, kun se ei oo mun aluetta. En tiiä siitä paljon mitään. Mä tiiän vaatteista ja ne inspiroi mua, joten siks oon kirjotellu niistä 🙂

Anette - Operaatio Äiti.

Yritän vastata kaikkeen. Suurinosa kirppisvaatteista tulee kotiin kannettuna suoraan postilaatikkoon eli teen kaupat rennosti kotisohvalta käsin 😀 Toinen osa tulee lähialueelta noutoina. Käydään kirppareilla lasten kanssa ehkä kerran viikossa, jos sitäkään ja tämän yleensä yritän ajoittaa Elsan uniaikaan. Elsa nukkuu liikenteessä tosi hyvin, joten kiva saada hetki äidin omaa aikaa siellä kirpparillakin. Sen lisäksi käyn joskus ihan yksin kirppareilla, kun oon pyörimässä ilman lapsia. Se jotenki rauhottaa ja tuo sitä rentoutumista itselle.

Mitä me päivisin tehdään? Leikitään koko aamu yleensä, tehdään ruokaa ja käydään ulkona. Joskus sisäleikkipaikassa (molemmat rakastaa) ja kyläillään usein. Hirveen vähän me kyllä roikutaan itse kaupoissa. Eikä siinä mitään, mutta Elsa arvostaa enemmän lelukaupassa käymistä, kun leikkipuistossa olemista tällä hetkellä. Jostain syystä toppavaatteet ja kylmä ei yhtään inspiroi Elsaa, jollon 10min sisällä alkaa kiukku. Tänään mentiin viemään Topia mummilaan ja pysähdyttiin ihan vaan lelukauppaan, jossa Elsa viihtyi 1,5 tuntia putkeen kitisemättä kertaakaan. Ei se oo niin yksiselitteistä, että mistä ne kiukut johtuis tai mitenkään liittyis meidän arjen tekemisiin. Niitä vaan tulee ajasta ja paikasta riippumatta. Eikä me soviteta vaatteita, jos lapsia ei kiinnosta. Useimmat kuvat on otettu tuntien viiveellä, ettei mee pelkäks pukemiseks ja riisumiseks. Vastasinko nyt kaikkeen? Vai lähtikö rönsyilee 😀

Näin pohjoissuomalaisena keski-ikää lähestyvänä äitinä en voi kuin huokaista tätä vaatteiden määrää! Onko tämä paikkakunta- ja ikäkysymys myös? Täällä pärjätään vähemmällä 🙂
Mielestäni lapsillamme on kivoja ja kauniita vaatteita, mutta välillä voi mennä kuukausia, etten osta mitään. Saan lähinnä paniikkikohtauksen, jos menen suuriin kauppaliikkeisiin: toinen toistaan kauniimpia vaatteita vierekkäin ja vieressä toinen liike, jossa omat kauniit vaatteensa ja vieressä taas toinen…
Siksi ostankin paljon verkkokaupoista tai kirppareilta. Tekee pahaa se vaatemäärä, jota nykymaailma tuottaa. Onko kaikki tarpeellista? Joistakin vaatteista haluan pysyä tietoisesti erossa, koska en halua kuulua ”lettijengiin” tai ”Vimma-perheeseen”. Dropit lähinnä naurattaa; elelen aivan rauhallisesti dropeista tietämättä ja ostan sitten, kun on tarvetta. Viimeksi eskarilainen sai uudet toppahousut ja yhden paidan, koululaiset uudet t-paidat. Kaikki olivat tyytyväisiä.

Anette - Operaatio Äiti.

Aivan varmasti meilläkin pärjättäisiin vähemmällä. Mutta se on tää äitin hupsu harrastus ja toisaalta, kun pitää vaateblogia.. on hyvä myös omistaa niitä vaatteita 🙂 Pyrin kuitenkin kulutuksessa sinne kirpparin suuntaan ennemmin, koska joo onhan se nykymaailman kulutus kamala.

Ihania ostoksia,taas kerran. Ja teidän neiti on kyllä varsinainen söpöliini♡♡ lapset on kyllä nopeita kun he tuon kävelyn oppivat:)

Anette - Operaatio Äiti.

♡♡

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.