Lapset
8.2.2017

Poika ja mysteerisairauden mutkia

Kuluneella viikolla olen mitannut kerran verensokerin 2.2, huolestunut monta kertaa korkeista ketoaineista, käynyt kaksi kertaa päivystyksessä ja kantanut romahtanutta poikaa huoneesta toiseen.

Meidän tilanne ei ole vielä selvinnyt mitenkään. Pitkään meni viime kohtauksen ja sairaalareissun jälkeen ilman mitään oireita. Ehdin jo toivoa, että kohtaus olisi ollut ainut laatuaan. Ei ollut ei.

Viime viikolla alkoi vatsakipu. Alkuun diagnosoin sen esimerkiksi ilmavaivoiksi, mutta perjantaina kipu paheni. Kyse ei ollut vatsataudista, vaan jylläävästä kivusta. Ketoaineet olivat ensimmäisen kerran koholla perjantaina ilman järkevää syytä. Lauantaina oltiin normaalisti liikenteessä, kun mitään virustauteja ei ollut näkyvissäkään. Kesken leikkien Topi halusi päästä makaamaan ja huomasin korkean kuumeen nousseen. Kuume pääsi nousemaan aina 39 asteeseen asti, joten lauantaina oli ensimmäinen päivystyskäynti.

Lääkärissä käynti oli yhtä tyhjän kanssa ja saatiin käskyä tulla uudelleen mahdollisesti tilanteen pahentuessa. Maanantaina verensokerit näytti taas 2.8 ja laski aina 2.2 asti. Siinä sitten tungettiin suu täyteen mehua, suklaata, lakua ja mehukeittoa. Kaikkea sellaista, jonka pitäisi nostaa sokerit vauhdilla ylös. Sokerin noustua mentiin viereiselle terveysasemalle ja sieltä jälleen päivystykseen.

Jostain syystä pojan yleiskunto romahteli vähän väliä ja hetkittäin tyyppi ei jaksanut tehdä muuta kuin maata lattialla. Sitä ei taaskaan tiedetä mitä viikonlopun aikana tapahtui ja ilmeisesti meidän jatkotutkimusten lähetekään ei ollut lähtenyt hoitajan saikun takia eteenpäin. Neljä kirjainta -> H-U-O-H.

Lääkärin selitys tälle kaikelle on se, että jostain syystä Topi on taipuvainen hypoglykemioihin eli mataliin verensokereihin. Siinä missä maksa vapauttaa verensokerin laskiessa rasvahappovarastoja ja hyödyntää ne, pojan elimistö ei jostain syystä toimi oikein, vaan muuttaa ne ketoaineiksi. Ketoaineista taas voi tulla vakava happomyrkytys. Pojalla on siis varmaan aineenvaihduntahäiriö, mutta mikä, missä, milloin? Se saadaan selville ainostaan tutkimuksilla ja ensimmäisenä vuorossa on sokerirasitus.

Kotihoitona meillä on säännöllinen ruokarytmi ja hiilihydraattien takaaminen. Illalla pitää antaa myös 2tl maizenaa viileän ruoan seassa ja mahdollisesti olon heikentyessä apteekista energialisää. Jos ei pärjätä, päivystys ottaa aina lastenklinikalla vastaan ja päästään suoraan sairaalan puolelle.

Aikamoista rumbaa siis täällä eletään. Tämä vaihe, jossa kaikki selvitetään on aina haastavin. Itse en ole kuitenkaan romahduksen partaalla, koska yllättävän hyvin ymmärrän näitä juttuja ja luotan lääkäreihin. Harmittaa toki tosi paljon pojan puolesta. Poika itse on reipas ja hymyilee jatkuvasti. Lapset on niin supertyyppejä!

Avainsanat

Kommentit

Tällä pojalla on ympärillään hyvä aura. Hänestä kehkeytyy vielä jotain suurta. Näen sen.

Anette - Operaatio Äiti.

🙂

tuntuu pahalta sun pojan puolesta. sulla on kaunis ja mahtavan luontonen poika. antaitsee niin paljon enemmän!!

Anette - Operaatio Äiti.

Totta :/

Hurjasti jaksamisia! Tässä tilanteessa voi kai sanoa, että ”onneksi” sulla on tietoa ja kokemusta näistä asioista, niin osaat reagoida. Itsellä voisi mennä sormi suuhun vastaavassa tilanteessa, joten hyvä te! 🙂

Anette - Operaatio Äiti.

Kiitos 🙂

Tsemppiä teille! <3

Anette - Operaatio Äiti.

Kannattaa käydä yksityisellä. Ottavat kaikki tarvittavat kokeet samalla. Kunnallisessa on aika osaamatonta porukkaa,ikävä kyllä..

Anette - Operaatio Äiti.

Me ollaan jo erikoissairaanhoidossa. Ei ne niitä rasituksia siellä yksityisellä tee :/

Hurjan kuuloista, onneksi teillä on kuitenkin ”pikalinja” sairaalaan. Toivottavasti tutkimukset lähtisivät äkkiä liikkeelle ja oikea hoito löytyisi.

Lapset on kyllä ihan parhaita energiapakkauksia ja tsemppareita! Topille paljon tsemppiä tutkimuksiin.

Anette - Operaatio Äiti.

Nyt saatu onneks jo asioita eteenpäin ”)

Oho, tsemppiä tutkimuksiin! Lapset onneksi ei osaa murehtia, vaan ovat just noita supertyyppejä 🙂

Anette - Operaatio Äiti.

Niin ne on, onneks 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.