Äitifantasia
13.10.2016

Äitifantasia

JL Studios Lehti Maassa

Tuntuu, että sitä on laiskistunut ihmisenä. On niin helppoa kuluttaa vapaat aikansa sohvalla, telkkarin ääressä tai kotosalla lepäillessä. Ennen joskus muinoin teki lenkkejä, kuntopiirejä tai kirjaimellisesti eli elämäänsä. Nyt ajatuskin lenkistä kylmässä säässä päivän hiekkalaatikkonotkumisien päälle ahdistaa. Kuntopiiri koko päivän vauvan kävelyttämisen jälkeen on muka liikaa. Sitä ei jaksaisi hakea edes limua jääkaapista, kun on koko päivän palvellut muita.

Elämä ei ole enää mitenkään rankkaa. Molemmat lapset ovat nukkuneet jo pitkään yönsä putkeen. Elsa ei koskaan edes ollut yöhuutaja. Päivät ovat kiireisiä ja hulinaa täynnä, mutta muuten leppoisia. Aamulla hikoillaan kerholle, jonka aikana vedetään pikkuneidin kanssa pikatirsat. Kerhon jälkeen syödään lounas ja sitten lähdetään puuhaamaan jotakin. Oleskellaan paljon ulkona, käydään joskus sisäleikkipaikoissa ja 1-2 kertaa viikossa uimassa. Illalla rauhotutaan ja mennään nukkumaan jo kasin jälkeen.

On hassua kuvitella, että vielä ennen kesää neitonen huusi keuhkojaan pihalle. Nyt kaikki autoitkuja myöten on loppunut. Uhman esiaste on näkyvissä, mutta lähinnä tyttö on aurinkoinen pikku irvistelijä. Kyllä elämään kuuluu pahoja päiviä ja joskus kiukkuja puhisee isoveli ja joskus pikkusisko. Omakin pinna saattaa joskus käydä kireenä. Perus arkea.

En ymmärrä siis tavallaan tätä vedottomuutta. Tuntuu joskus ihan mahdottomalta lähteä tekemään mitään aktiivista tai itseä rentouttavaa. Saatan syyttää asiasta syksyä. Tykkään kyllä vaihtuvista vuodenajoista ja pimeistä illoista sekä sateen ropinasta. Auringon puute on vain iso ongelma ja joka vuosi tähän aikaan iskee sama väsymys. Väsymys on edellisinä vuosina vaikuttanut aina vähän henkiseen jaksamiseen eli kutsun tätä aikaa syysmasennukseksi.

Tänä vuonna olo on pään sisällä ihan tosi hyvä, vaikka kroppa vähän huokaileekin. Silti joku kunnon rentouttava viikonloppu olisi tähän väliin ihan loistava arjen irroitus. Haaveilen omasta tyhjästä valtavan muhkeasta sängystä, jossa nukkua 24h putkeen. Haaveilen siihen ympärille rekkakaupalla herkkuja, ruokaa sekä limua ja telkkarin täyteen hyviä ohjelmia. Sängyn viereen sijoitan pääni sisällä pinon loistavia kirjoja. Mietin kaipauksella pitkää saunareissua ja pulahtamista veteen. Jalkahierontakin voisi tehdä hyvää tai miksei samantien kokovartalohieronta. Aamulla joisin lasikaupalla appelsiinimehua ja söisin hitaan perinteisen aamiaisin puurolla, leivällä ja hedelmillä. En edes muista, koska viimeksi keitin teetä! Ooh.. siinäpä teille varsinainen äitifantasia.

Joskus pelkkä haaveilu on piristävää tässä arjen keskellä. Jokaisella on varmasti oma äitifantasiansa ja nyt olisikin hauska kuulla, että mistä te muut äidit oikein haaveilette? Herkuista, hieronnasta vai rauhallisesta vessareissusta?

Avainsanat

Kommentit

Haaveilen siitä että osaisin olla syyllistämättä itseäni.
Haaveilen myös kodista, jota saisin sisustaa nätisti ja siellä vietettäs perheen kans onnen hetkiä.

Anette - Operaatio Äiti.

Sama!

Heippa! Kirjoittelit silloin siinä merinovilla pipo postauksessa että voisit tehdä jossain vaiheessa postauksen erilaisista pipoista.. Kiinnostaisi kovasti lukea jos jaksat kirjoittaa 🙂

Anette - Operaatio Äiti.

Joo laitetaan listalle. Kameralle hommia 🙂

Täällä haaveillaan pitkään nukkumisesta edes joskus, arkena herään viideltä ja viikonloppuna lapset ajaa ylös seiskalta, sekä lehmänhermoista 😀 Ja niistä kiireettömistä hetkistä..

Anette - Operaatio Äiti.

Ah lehmänhermot ois aika bueno 😀

Työn, perheen ja päiväkotiarjen keskellä haaveilen vaan ajasta lapsien kanssa. Työ on jo omaa aikaa, mutta siinä on se työ tehtävä ja omille ajatuksille ei jää juuri aikaa, vaikka keskustelut aikuisten ihmisten kanssa on jo tavallaan terapeuttista, se arkinen smalltalk siinä samalla. Ihmisten kuulumisten kysyminen ja se, että pääsee myös kertomaan omia ajatuksia, mitkä ei aina vaan liity perheeseen tai lapsiin. Töissä ikävöin lapsia ja lapsien asiat pyörii siltikin päässä, väkisinkin, kenellä äidillä ei?
Tykkään silti viettää aikaa ystävien ja miehen kanssa ja nautin sosiaalisesta elämästä somen ulkopuolella, pyrin siis näkemään ihmisiä lapsien kanssa ja ilman, koska olen paljon enemmän äänessä oikeassa elämässä, kuin tuntemattomille keskusteluissa netin kautta. Tällä hetkellä haaveilen kunnon medium pihvistä ja lasista viiniä. Se on helposti toteutettavissa. Myös kunnon hotelli-irtiotto olisi ihanaa täysin palveluin, ilman että itse tarvitsisi muuta kuin nukkua hyvin, nauttia puolison seurasta, pukeutua ja kömpiä syömään ja rentoutumaan. Samalla kuitenkin ymmärrän, että tämä hetki mitä nyt eletään, on vain hetki elämässä, lapset kasvaa ja tilanteet muuttuu, kohta on aikaa nukkua ja rentoutua, myös lasten kanssa, tehdä asioita joista ennen vain haaveili. Lapset on vaan hetken pieniä. ”Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.” 🙂

Anette - Operaatio Äiti.

Totta. Sen takia mäkään en varmaan osaa vain lähteä sinne hotelliin makoilemaan. Takaraivossa heiluu se ajatus, että kohta sitä aikaa taas on, kun lapset katoaa omille teilleen.

Ei muuta kun ulos lenkille aamuisin niin piristyy!! Itselläni ihan veto pois jos en aamuisin käy tunnin vaunulenkillä..

Anette - Operaatio Äiti.

Ei kyllä saa itseään ylös 😀 Luulen, että oon aika laiska persoona..

Toi sun haave kuulosti hyvältä, mut lisäisin siihen vielä mielenrauhan. Tunnen aina syyllisyyttä kun lapset ovat hoidossa ja sen vuoksi usein kiirehdin kotiin ja se oma-aika ei sit olekaan kovin nautinnollista. Haaveilen siis että voisin hyvällä omallatunnolla viettää rauhallisen viikonlopun vaikka jossain mökillä ystävien seurassa ja keskittyä sen viikonlopun ajan tekemään vaan just sitä mikä tuntuu itsestä hyvältä ja tekisin sen ilman sitä ainaista tunnetta siitä, että on tuli hännän alla.

Anette - Operaatio Äiti.

Mielenrauha joo unohtu. Kyllä muuten varmaan lähtis hippulat vinkuen hotlaan rentoutumaan, mutta se syyllisyys ei jätä rauhaan..

Syksy on kyllä niin ärsyttävää aikaa! Koko ajan vaan odottaa, että aurinko taas paistaisi. Ei oo tämä pimeä kausi yhtään mun juttu yhdistettynä kylmyyteen :/

Hauskat haaveet sulla 🙂 Eiköhän ne vielä toteudu :)! Haha, en ees tiiä mistä haaveilen kun niitä haaveita on niin paljon 😀 Varmaan joku viikko et lapset tulis toimeen ja koko perhe olis kotona eikä olis kiire minnekään vois olla yks 🙂

Anette - Operaatio Äiti.

No toi just. Aurinko tuo sen elämän lämmön ja energian!

Ja voishan toi mun toive periaatteessa toteutua, mutta en sitten itse osaa olla poissa niin kauan 😀

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.