Ero
30.7.2016

Viikko erossa omasta lapsesta

Tänä kesänä tuli eteen se, että jouduin ensimmäistä kertaa kunnolla eroon tuosta vanhemmasta lapsesta. Jaettiin viralliset lomat puoliksi pojan isän kanssa ja se tarkoittaa kahta viikkoa ilman Topia.

Mini rodini pingviini poika

Ensimmäinen viikko on jo lusittu ja välissä pieni mies käväisi täällä kotona. Tänään se reippaana asteli taas puput kainalossa kohti isin syliä. Tuntuu ihan hassulta olla kotona vajaalla porukalla.

Yleensä arjessa ollaan erossa vain pari yötä joka toinen viikko. Ne on olleet aina sujuvia eikä koskaan ole tarvinnut jännittää. Tällä kertaa kuitenkin tuo viikko sai niskakarvat nousemaan pystyyn. Kelläpä äitillä ei? Pahin pelko oli, että miten tuo kaveri jaksaa olla niin kauan erossa meistä.

Turhaan jännitin, koska onhan isi kuitenkin toinen vanhemmista. Tämä järjestely tuntui olevan pojalle iso sekä tärkeä juttu ja kuulemma vähän oli vain ollut ikävä äitiä + muita. Uskon vakaasti, että toinenkin viikko tulee sujumaan hyvin.

Tuntuu, että lapsi kasvaa viikossa ihan mielettömästi. Tosi hankala selittää asiaa näin sanallisesti, mutta ihan eri poika sieltä kotiin palasi. ”Mä olen jo iso poika, en mä tarvi enää kättä.” Pojan kotiinpaluun myötä rantautui myös minäitse -vaihe. Kaikkeen todetaan, että iso poika osaa kyllä ilman apua.  Jollain tasolla herttaista ja joskus ehkä vähän ärsyttävää, kun yrität selittää miksi tienylityksessä kuuluu pitää äitiä kädestä. Jos viikossa tuli itsenäisyys, mitähän tulee seuraavan viikon aikana?

IMG_20160727_193351

Itse täytyy todeta, että on mielettömän rentoa olla kotona Elsan kanssa. Ekaa kertaa on oikeasti aikaa keskittyä, touhuta ja antaa spessua aikaa pikkusiskolle. Tuntuu, että Elsakin nauttii erilailla tästä ajasta. Samalla pystyy siivoamaan, käymään läpi kaappeja ja vähän sisustamaan kotia uudelleen. Rästijutut vaan lentelee kaaressa pois listalta. Tulee ihan mieleen se aika, kun lapsia oli vain yksi kappale.

On kuitenkin ihan huippua se hetki, kun pojan saa takaisin kotiin. Olkoon se elämä millaista kaaosta tahansa.. on elämä parhaimmillaan, kun kaikki on paikalla. Silti myönnän, että teki jokaiselle osapuolelle hyvää tämä pieni arjen rauhoittuminen. Poika sai roppakaupalla isin kanssa aikaa ja vaativa Elsa taas sai tarpeisiinsa kaksinkertaisen vastauksen.

Parhaiten jäi mieleen se tilanne, kun Topi ja Elsa kohtasi viikon jälkeen. Topi ryntäsi siskonsa luokse lukemaan kirjoja sekä antamaan hellyyttä. Elsa tärisi, vapisi ja kiljahteli onnesta nähdessään veljensä taas. Mun rakkaat!

Lapset syysvaatteet 2016

Avainsanat

Kommentit

tiedän ton tunteen, että eri lapsi tulee kotiin. miten se voi muuttua, puhua niin eri tavalla viikon jälkeen! <3

Anette - Operaatio Äiti.

Niinpä ♡

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.