Blogi
22.12.2015

Kun laitteet on apuna vauvanhoidossa

Nyt on ollut blogissa hiljaista. Aika pitkä ja rankka viikko takana. Laskettuaika tuli ja meni. Tällöin lopetettiin tytön kofeiinilääkitys. Lääke siis on ollut muistuttamassa hengityskeskusta, jotta vauva ei alkaisi apneoimaan. Sairaalassa hengityskatkoja tuli yhteensä 8 ja neiti muuttui siniseksi asti eikä hengittänyt ilman muistuttamista.

Lääke puretaan aina sillä ajatuksella, että tilannetta pitää seurailla. Meillä kävi kotisairaala tuomassa saturaatiomittarin, jota tulee pitää päällä pitkillä unilla. Se näyttää jatkuvasti happitason sekä pulssin ja hälyttää, jos jompikumpi laskee liikaa.

Screenshot_2015-12-22-18-03-01-1

Pikku E nukkuu yönsä mahani päällä, koska se helpottaa imettämistä. Nyt nukkuminen on ollut aika hankalaa, kun sotkeudutaan yöllä piuhoihin, laite hälyttää herkästi ja mittausosa kuumottaa vauvaa jalkapohjasta. Tyttö ei yhtään tykkää tuosta jalkaan tulevasta osasta ja itkeskelee sitä jonkin verran.

Voin sanoa, että olen väsynyt. Huonot yöunet rassaa ja myös se pieni stressi siitä, jos vauva lakkaakin hengittämisen… Kyllä on tukka takussa, pyykit laittamatta ja ärsytys korkealla. Vauva-arki on ihanaa edelleen, vaikka rankkaakin se osaa olla. Varsinkin näiden ylimääräisten laitteiden kanssa!  Uskon, että kaikki helpottaa vielä, kun tästäkin vaiheesta päästään eteenpäin.

Kaiken tämän päälle joulukiireet painavat päälle. Onneksi lahjat on hankittu, ruokapöytä odottaa äitillä valmiina ja koristeltiin pojan kanssa kotiakin. Tämä riittää. Elämästä ei kannata tehdä liian hankalaa, koska liika suorittaminen voi viedä voimat.

Kaikki on kuitenkin PÄÄOSIN hyvin. Topi tykkää siskostaan ja on toipumassa muutoksesta. Elsa taas kasvaa hienosti ja oli tänään 4165g sekä 54,3cm pitkä. Ikää syntymästä on jo kuusi viikkoa!

IMG_20151221_222851

Ainoa asia, joka harmittaa on, ettei omaa aikaa juuri ole. Se napsii pois harrastukset ihan lukemisesta tähän blogiin asti. Blogi on kulkenut mukana jo todella pitkään ja on edelleen itselleni lähellä sydäntä. Pyydän siis tähän väliin kärsivällisyyttä, jos lukijana ärsyttää vierailla täällä. Kirjoitan lähinnä itseni vuoksi sekä vertaistueksi. Nyt on se aika, kun blogi muistuttaa omaa henkilökohtaista päiväkirjaani. Vauvat ovat pieniä vain hetken ja koen paikkani olevan juuri nyt neidin sekä esikoisen kanssa. En aio lopettaa todellakaan kirjoittamista! Mutta ajan napsiminen blogilta pois näkyy lähinnä kuvissa ja viimeistelyssä sekä ajatusten sekavuudessa. Kiitos niille, jotka jaksavat kommentoida postauksia! Piristävää ja palkitsevaa! Ja nöyrästi anteeksi, että en ehdi jokaiseen kommenttiin vastata.

Avainsanat

Kommentit

Miten ihmeessä saat nukuttua vauva vatsan päällä 🙂 Meillä on nukkunut tyttö lähes aina kyllä perhepedissä, mutta jos nuin lähellä olis niin en varmaan nukkuis yhtään. On kyllä jo 2v, mutta muistan hyvin kun imetin öisin tunnin välein tyttöä. Jotenkin itselle on vähn vaikea nukkua kun joku on ihan kiinni. Hienoa jos ja kun pystyt, niin saat edes jonkun verran nukuttua.

Anette - Operaatio Äiti.

Tuntuu vaan hyvältä, kun toinen rötköttää masun/rinnan päällä 😀 Pää tissien välissä, takaraivo osuu mua leukaan ja jalat roikkuu sivulla. Kai tosiaan ihmiset on tottumuksilta erilaisia? 🙂

Juu selkeesti on ja hyvä niin. Mä myös vaihdan koko ajan asentoa ja ihan ihossa kiinni nukkuminen ei onnistu.

Jaksamista rankkaan ihanaan vauva-arkeen <3 Eläkä pahoittele, kaikki varmasti ymmärtävät (tai pitäisi ainakin ymmärtää), nyt on aika perheen 🙂

Anette - Operaatio Äiti.

Kiitos <3

Voimia kovasti! Hienoa, että kaikki pääosin hyvin ja neiti kasvaa hyvin. Ymmärrän , että postaustahti nyt rauhallisempi. Vauva vielä pieni ja tarvitsee eniten äitiä. Me lukijat kyllä pysymme mukana.

Anette - Operaatio Äiti.

Kiitos siitä! 🙂

Meidänkin vauva kotiutui saturaatiomittarin kanssa (ei ollut keskonen mutta eri syystä hengitysvaikeuksia). Oli ahdistavaa öisin tuijotella mittaria kun saturaatio laski hitaasti ja odotella koska mittari hälyyttää. Sitten vähän asennonvaihtoa tai herättelyä, jotta se korjaantui. Vauvaa häiritsi se jalkaan laitettava anturi ja se potkittiin aina irti. Odotettiin kauan ettei sitä tarvitse enää käyttää mutta kyllä oli outoa kun oltiin ilman! Vieläkin kuuntelen hengittääkö taapero. Kuinka kauan on tarkoitus käyttää mittaria?

Anette - Operaatio Äiti.

Onneksi vaan hetken, kun sitten meillä on lyhyt sairaalajakso. Pari viikkoa siis 🙂

Miksi Isä ei valvoisi vauvan kanssa välillä syöttövälejä, samoin isä
voi tarjota vapaa-aikaa ja lepoa myös muulloinkin. Kun perheessä on kaksi aikuista, luulisi ettei kaikkea tarvitse hoitaa itse.

Anette - Operaatio Äiti.

Isä käy töissä 🙂 Ja muuten auttaakin paljon, mutta silloin itse olen taas esikoisen kanssa. Niin ei jää oikein aikaa muuhun!

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.