Imetys
26.11.2015

Kyllä mä onnistun!

Yllättävän moni on kysellyt, että imetänkö. Johtunee varmaan tuosta eräästä postauksesta, jonka kirjoitin jonkin aikaa sitten. Se mielipide imetyskiihkoilusta ja omasta ujoudesta asian suhteen. Mutta joo, imetän.. vauva menee 100% äidinmaidolla.

IMG_20151125_095829

Tein synnärillä jo päätöksen, että aion vähintään pumpata maidon tälle pienelle. Äidinmaito on kyllä tärkeää mielestäni, mutta sen antotavalla ei ole väliä. Alkuun otinkin ihan turhan ja mielettömän stressin siitä, ettei maito noussut. Sain sairaalan pumpulla surkeita pisaroita pulloon ja lähes vihasin itseäni. En ymmärrä miksi syyllistin kykyni niin pahasti, koska edelleen olen sitä mieltä,  että korvikkeellakin kasvaa. Kaipa tässä oli hormoneilla jotakin tekemistä…

Kotiuduin ja tuttu ympäristö käynnisti maitotehtaan. Toki siihen vaadittiin ne tärkeimmät asiat eli 3h välein pumppaaminen, rintojen hierominen, runsas veden juominen ja vauvan ihokontakti. Makasin sairaalassa vauvan naama kiinni tississä ja nuuskin tytön hiuksia. Kaikki tämä kannatti, koska maito todella lähti nousemaan.

Pikkuhiljaa oma maitoni alkoi korvaamaan luovutetun maidon. Pumppasin pää hiessä, jotta saisin kiinni vauvan maidontarpeen. Suurinosa maidosta meni nenämahaletkusta eli noin 95%, joka tarkoitti 3h välein 80ml pumpattavaa.

IMG_20151123_175051

Voin tähän väliin sanoa, että helppo tämä taival ei ole ollut. Kotiutuessa meinasin hajota siihen, että baby halusi vedellä sikeitä koko ajan enkä meinannut päästä itse imetykseen millään. Alkuun imetin aina hetken, annoin loput nenämahaletkusta ja lopuksi pumppasin. Tässä vaiheessa tuli ekaa kertaa mieleen, että luovutan. Vannoin jo mielessäni siirtyväni pulloon ja luovuttavani tissit vain pumpun käyttöön.

En kuitenkaan luovuttanut. Joku kiinnostus imetyksen kokeiluun ja vauvan vahva imuote pakotti jatkamaan. Ajattelin, että asia helpottuu vauvan kasvaessa. Sitkeästi tässä siis ollaan tissiä tarjottu ja imetys onnistuu aina tytön nukahtamiseen asti. Imun vähäisyys aiheutti lopulta niinkin ikävän asian, kun rintatulehdus. Kuume nousi neljäksi päiväksi yli 38 asteen ja kipu rinnassa on ollut valtava. Tämä oli toinen kerta, kun vannoin luovuttavani. Pullo houkutti ihan mielettömän paljon..

Antibiootti kuitenkin alkoi puremaan ja vihdoin ollaan voiton puolella. Kunnes ahkera rinnan tyhjentäminen rikkoi nännin pinnan ja itken verta sekä kyyneliä jokaisella imetyskerralla. Taas haluaisin luovuttaa. Miten voi sattua näin paljon?!

En kuitenkaan luovuta. Aion yrittää tällä kertaa viimeiseen asti. Olen kiinnostunut imetyksestä ja haluan sen edes käytännössä kokea, vaikka alkutaival onkin ollut tuskaa. Ymmärrän kuitenkin entistä paremmin sen, että moni luovuttaa. Järkihän tässä touhussa on välillä lähteä.

IMG_20151124_105200

Pikku E on nyt noin pariviikkoinen ja alan häntä vieroittamaan nenämahaletkusta. (Vauva on saanut maidon helpon kautta eikä välttämättä kiinnostu näkemään vaivaa imemiseen..) Eilisestä lähtien olen lyhentänyt ruokavälit pariin tuntiin ja antanut maitoa rinnalta noin 50ml kerralla. Vihdoin tuntuu, että tämä alkaa sujumaan. Vielä vaaditaan hieman luottoa itseen sen suhteen, että lapsi saa tarpeeksi maitoa ilman letkuakin. Pulloa tämä lapsi ei ainakaan enää huoli, joten toivottavasti kaveri hieman virkistyy ja alkaa kaiken rinnalta ottamaan.

Täytyy myöntää, etten uskonut kykeneväni tähän. Ja täytyy sanoa, että odotan tulevaisuutta mielenkiinnolla. Mihin tämäkin johtaa ja onko se täysimetys sitten maineensa arvoista?

IMG_20151126_024203

Täysimetys jatkuu varmaan 4 kuukauden ikään asti, jos suinkin pystyn. Saatiin sama jatkosuunnitelma, kun Topinkin kohdalla aikanaan. Soseet pitäisi aloittaa 4kk iässä. 3v sitten netissä ”paremmintietävät” haukkuivat tämän ohjeen lyttyyn ja väittivät lapsen suoliston menevän pilalle aikaisesta soseiden aloituksesta. Olisihan se kiva jatkaa maidolla pidempään, mutta keskosten kohdalla ohjeet ovat hieman erilaiset ja niitä sitten noudatetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti.

Imetyksen Tuki on lopulta ollut ihan tosi hyvä ryhmä, vaikka alkuun olinkin skeptinen. Nöyrryn sen verran, että pahoittelen tuomitsemista ja kiitän mielettömän paljon heitä avusta. Ei oltaisi tässä pisteessä Pikku E:n ravinnon kanssa ilman tuota ryhmää! Suosittelen!

IMG_20151126_132014

Avainsanat

Kommentit

Zemppiä! Hienosti oot pärjännyt.Noilla ”isoilla keskosilla’ on useinkin juuri tuollaisia ongelmia mitä teilläkin.Mutta useimmiten 37 rv mennessä ongelmat alkaa olla ohi ja syöminen rinnasta/ pullosta sujuu. Diabeetikkoäitien lapset tosin usein ’hitaammin’ kehittyviä keuhkojen ja kaiken muunkin suhteen.Tuo vauvan iso koko usein on hämäävää,mutta kaikki oppivat aikanaan.
Itsellä on kokemusta sekä pikkukeskosesta ( 30rv, 1600g) että isommasta (35rv, 2900g). Pienemmällä pitkä hengityskonehoito ja paljon muuta ongelmaa.Isompi oli sairaalassa vain reilun viikon eikä nuo valohoidot ja syöttökatetrit tuntuneet enää ollenkaan pahalta aikaisempiin kokemuksiin verrattuna. Kaikki on niin suhteellista.Älä stressaa!

Ihanaa vauvantuoksuista aikaa:) Kyllä pikkusuppusuutkin äidinmaidolle oppivat.Meillä esikoistyttö syntyi himpun alle kaksikiloisena rv 34+5.Hänen kohdallaan kaikki meni kivasti,muisti hengittää ja söi ensihetkistä lähtien tissistä tai pullosta.Kotiin hän pääsi puolitoistaviikkoisena.Meillä käytössä oli rautalisä ja öljylisä.Alkuun hän oli pelkällä rintamaidolla,painoa tuli kivasti lisää mutta pieni ihminen ei jaksanut pitää silmiään auki.Sen vuoksi meillä turvauduttiin myös pulloon ja osin korvikkeeseen.Kiinteät aloitettiin 4kk iässä.Nyt neitonen on jo melkein 5v.Ihanaa vauva-aikaa♡♡♡

Meillä neiti syntyi kuusi viikkoa etuajassa painaen reilusti alle 2kg ja nenämahaletku lähti pois n. 9 vrk ikäisenä. Ja alkuun imetys oli hankalaa, koska eihän tyttö kauan jaksanut imeä. Mutta sitkeällä pumppaamisella maitoa tuli ja neitikin jaksoi jo rueta syömään rinnasta kaiken. Täysimetin sinne 4 kk asti ja lopetin imetyksen tytön ollessa 1v 3kk 🙂

Paljon onnea koko perheelle ja tsemppiä imetykseen! Muista levätä tarpeeksi! Itse väsyin parissa viikossa imetys + pullo (+ nenämahaletku) + pumppaus -rupmaan rv 34 syntyneen esikoisen kanssa ja siirryttiin pelkkään pulloon.

Meillä kiinteät aloitettiin jo 3 kk ikäisenä, tosin myös kasvun hidastumisen/pysähtymisen vuoksi. Lastenlääkäri (ja yliopistosairaalan kirjalliset ohjeet) perusteli sillä, että varhainen kiinteiden aloitus nykytiedon mukaan paitsi varmistaa keskosen kasvun ja kehityksen, myös edistää suoliston normaalia kehitystä (eikä siis pilaa sitä).

Hei

Onnea ihanasta pienestä vauvasta! Imetys on omalla tavallaan todella helppoa ja silti se voi olla myös kovinkin haastavaa. Esikoisen kanssa imetys meni hiukan pyllylleen, valtavat rintaraivarit ja puutteellinen imetysohjaus johti lopulta 4 kk:n iässä kokonaan pulloruokintaan. Pumppasin vielä pari kuukautta ja sai korvikkeen lisäksi siis äidinmaitoa. Hiukan harmitti mutta ajattelin olevani asian kanssa sinut. Kunnes sain kuopukseni, oma tietomääräni oli jo kasvanut, tiesin mitä en halua ja mihin pystyn. Löysin myös fb:stä imetyksen tuen, jota lukemalla olen saanut hurjasti lisätietoa. Kuopuksen kanssa imetys on sujunut, kun olen luottanut siihen, että homma toimii kyllä kunhan yrittää. Välillä imetin hämärässä huoneessa maaten, kun hänelle tuli pöllöilyvaihe eikä kestänyt yhtään häiriöitä. Imetyspettymys esikoisen suhteen nosti päätään – surin sitä, että hän oli jäänyt vaille pitkää imetystä. Lapsi kasvoi hyvin eikä asiaa murehdi, minä äitinä edelleen hiukan suren sitä. Kuopukseni on kohta puolitoistavuotias ja imetän edelleen. Taaperon imettäminen on todella helppoa! Hän tulee itse luo kun haluaa maitoa, enää ei paikalla ja ajalla ole merkitystä. Olen tosi iloinen siitä, että tämän olen saanut itse kokea ja voinut hänelle antaa. Onnea kovasti teidän imetystaipaleelle, kyllä se kannattaa ja antaa hurjasti. Ihan pienen vauvan maratonimut ovat ohitse ennen kuin huomaatkaan. Nauti näistä hetkistä <3

Oih ja voi,vauvan imettämimen on niin ihanaa kunhan maito tasaantuu super täysien alkumelonien jälkeen!:-)

Meillä poika (rv35+6) repi itse nenämahaletkun pois 2vrk:n ikäisenä. Uutta eivät laittaneet ja hienosti lähti imetys käyntiin. Itselläni on kolme lasta ja kaikilla on ollut kova kiire maailmaan ja imetys on ollut haasteellista kun vauva on nukahtanut aina rinnalle. Mut sitten olen kutittanut jalkapohjista ja korvasta hellästi nykinyt niin sitten ovat yleensä jaksaneet syödä vähän lisää maitoa. Sitkeyttä vaatii kyllä keskosen imetys mutta hienolta kuulostaa kuinka olet jaksanut. Meillä oli suositus että soseet aloitetaan 3kk iässä kun on keskonen. Tuliko teille rautalisä? Meillä se aiheutti kovia vatsakipuja tytölle joka syntyi rv 32+1 mutta pojalle sitä ei ollenkaan tarjottu. Onneks.

Oikein paljon onnea koko perheelle pienestä tytöstä!

Tsemppiä imetystaipaleelle! Äläkä yhtään pelkää pyytää tulevaisuudessa Imetyksen tuesta apuja tiheänimunkausiin ja muihin vaiheisiin, joissa luottamus omiin tisseihin rakoilee. 🙂 Kyllä se palkitsee, usko pois!

Saat olla todella tyytyväinen itseesi! Meillä alkutaival oli suunnilleen samanlainen ja kovaa työtä se on, mutta myös tosi palkitsevaa kun nenämahaletkusta pääsee eroon. Hyvä sinä!

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.