Ajatukset
6.7.2015

2012 vs. 2015

2012 vs. 2015

Tähän mennessä olen todennut, että nämä kaksi raskautta ovat olleet melkeinpä kuin yö ja päivä. On huvittavaa jopa, miten toinen voi olla niin helppo ja toinen mennään sitten vähän kaikkien vaivojen kautta. Kirjoitan tämän postauksen niin, että vertailen esikoisen raskautta tähän nykyiseen. Esikoisen raskauden kirjoitan kursivoiden  ja  nykyisen taas tummennettuna. Tajusiko kaikki? Sitten mennään!

Raskautta ei meinannut millään huomata ja tein plussan erityisen myöhään vasta lähemmäs rv9. //  Sain positiivisen tuloksen jo ennen rv4 ja koko raskautta ei olisi voinut olla millään huomaamatta.

Koko raskauden aikana ei ollut yhtään pahoinvointia tai oksentelua.  //  Yökin, kierin tuskissani ja tärisin pahasta olosta useamman viikon. 

Ruokaa upposi varmaan neljän ihmisen edestä ja kaikki maistui taivaalliselta.  //  Mikään ei maistu, kaikki inhottaa ja jatkuvasta nälästä huolimatta ruoka ei meinaa mennä alas sitten millään.

Vatsa kasvoi hitaasti, mutta rauhallisesti eikä ollut oikein missään vaiheessa liian suuri.  //  Vatsa pullahti esille jo heti alussa eikä siitä sitten kadonnut mihinkään ja se on ISO.

Kiloja tuli paljon alusta alkaen ja niitä kertyi yhteensä 18.  //  Alkuraskauden paino putosi useamman kilon ja nyt rv17 olen lihonnut aloituspainoon nähden vasta yhden kilon verran. 

Jomotukset ja kivut olivat aika vähäisiä eikä tarvinnut paljoa pelätä keskenmenon puolesta.  //  Jatkuva menkkajomotus alussa, polttava kipu useamman viikon vatsassa ja erinäiset pistokset ovat tuttuja tässä raskaudessa.

Vuotoja ei ollut.  //  Olen muutamaan otteeseen vuotanut jo vertakin.

Istukka oli takana, joten liikkeet tuntuivat selvästi kädelle jo rv16 aikoihin.  //  Istukka on edessä ja tunnen liikkeet ainoastaan hennosti ja kevyesti.

Aika mateli enkä osannut yhtään ajatella tulevaa; olin vain ja odottelin.  //  En millään meinaa pysyä housuissani, kun odotan vauvan tapaamista ja aikakin menee kuin siivillä.

Iho pysyi hyvässä kunnossa eikä sen kanssa ollut ongelmia.  //  Naama kukkii jatkuvasti eikä pysy millään hyvänä; tervetuloa teini-ikä.

Rinnoissa ei ollut missään vaiheessa tuntemuksia.  //  Polttelee, pistelee, aristaa ja turvottaa kumpaakin.

Olin itse rauhallisuus; ystävällinen, hymyileväinen, seesteinen ja auttavainen.  //  Kaikki pännii, haastan riitaa ja kiukuttaa ihan turhatkin asiat. Toisaalta saatan itkeä koko yön tai nauraa sydämeni kyllyydestä. Hormonit.

En omannut minkäänlaisia tuntemuksia tulevan vauvan sukupuolen suhteen.  //  Fiiliksenä olisi tyttö ja näen jatkuvasti tyttövauva -unia. 

Ei närästänyt kertaakaan.  //  Närästää välillä niin, että järki lähtee. 

Sain nukkua niin paljon, kun halusin ilman isompia velvotteita.  //  Jaloissa pyörii seuraa kaipaava pikkumies, joka ei suo äidille kovin pitkiä lepohetkiä.

Seuraavaksi ajattelin kirjoittaa samankaltaisuuksia näissä raskauksissa, koska niitäkin löytyy muutama.

-Tunsin liikkeet jo todella aikaisin noin rv13-14 tienoilla.

-Nukahtelin iltaisin ihan älyttömiin paikkoihin hölmöillä hetkillä.

-Himot kohdistuvat suolaiseen ja terveelliseen ruokaan.

-Kärsin vaikeasta jaksosta, jolloin migreeni jyskytti päässä koko ajan.

-Verensokeri korjaantui itsestään raskauden alkaessa.

-Aloin raskauduttuani näkemään mitä ihmeellisempiä ja mielenkiintoisempia unia. 

-Raskauksien ajankohta ajottautuu hyvin lähelle samaa vuodenaikaa. 

Sellainen vertailu teille luettavaksi. Olo on nyt ihan hyvä vihdoinkin ja saan nauttia näistä kesäpäivistä, jotka tosin välillä saavat kropan turpoilemaan. Hetkittäin tunnen oloni isoksi valaaksi ja hetkittäin taas katson rakastavasti ihanaa vatsakumpuani. Tuntuu hassulta selata omia kuviaan sekä huomata näyttävänsä joissakin kuvissa hehkuvalta ja joissakin taas ihan kamalan rasittuneelta. En oikein osaa tälläkään kertaa asennoitua muuttuvaan kroppaani, joka tuntuu isolta sekä kömpelöltä. Toisaalta taas RAKASTAN kasvavaa mahaani, jonka sisällä köllii noin 17cm pitkä ja 200g painava rakas vauvan alku. Lopulta kuitenkin olen aika onnellinen tällä hetkellä, jos ei lasketa niitä hormonipeikon iskuja, jolloin vihaan kaikkea liikkuvaa ihmisistä omaan elämääni.

1

2012

 

2

2015

Ne lukijat, joilla on takanaan useampi raskaus; Oliko niissä suuria eroavaisuuksia?

Avainsanat

Kommentit

Hei minullakin toisessa raskaudessa vatsa tuli esiin tosi nopeasti ja lopussa olikin aika muhkea vaikka painoa tuli lisää normaalit 10kg, tyttö olikin syntyessään yli 4kg. Vointi oli kummassakin raskadessa hyvä loppuun asti,tosin närästys oli toisessa raskaudessä voimakkaampaa. Mullakin on raskaudet ollut vuosia 2012 ja 2015, tytöt syntynyt syyskuu2012 ja toukokuu 2015 =)

Itselläkin tälläistä ja sitä vähän vakavampaa itsetuhoisuutta elämässä ollut. Isoin syy niihin oli yksinkertaisesti, että mua ei lapsena ole opetettu käsittelemään tunteita. Ja koulukiusaaminen, koska jos lapsi pienestä pitäen saadaan uskomaan omaan huonouteen niin sieltä on oikeasti h”lvetin pitkä matka siihen että oma käsitys itsestä muuttuu.

Mulle tulee niin paha mieli näistä muutamista täysin empatiakyvyttömien ihmisten kommenteista. Miksi toisen tunteiden ymmärtäminen on vaikeeta toisille. Mutta toisaalta ehkä se joka ei ole vihannut itseään ei voi tietää kuinka vahva se tunne on. (Anteeksi sekavuus lukihäiriökin vielä)

Kolme raskautta ja kaikki erilaisia! Ekassa ei juuri mitään oireita. Oli poika. Tokassa pahoinvointia kuukauden ajan ja raskausdiabetes. Tyttö. Kolmannessa todella huono vointi. Valtava maha jo alusta asti. Selkä petti ennen aikojaan. Ei diabetesta. Myöskin tyttö.
Mun teoria: oireet pahenee sitä mukaan monesko on tulossa! Neljännestä uskalla edes haaveilla…..

Samalla kaavalla mennään tälläkin kertaa. Huono olo 24/7 ekat pari kuukautta. Kahvia en ole pystynyt juomaan. Makea huononsi oloa, eikä sitä tehnyt ekaan pariin kuukauteen yhtään mieli. Iho on hyvässä kunnossa. Poikaa taas uskon odottavani. Ehkä viikon päästä rakenneultrassa saan tietää osuinko oikeaan fiilisten suhteen. 🙂 Vatsa on kasvanut nyt toisella kerralla hurjaa vauhtia. Ekaa pystyi piilottelemaan melkein äitiyslomaan asti, mutta nyt töissä kyseltiin jo rv 15 paikkeilla.

Kaksi poikaa meillä. Eka raskaus täysin oireeton ja super helppo synnytystä myöten. Toisessa välillä painatti tosi pahasti ja sain järkyt suonikohjut seurakseni 🙁 närästi ihan hirveesti ja sain synnärillä kuulla et se saattaa johtua siitä että vauvalla on paljon hiuksia 🙂

Synnytystä toisessa uumoilin pitkään, kun aina välillä kolotti ja jomotti. Syntyi kuitenkin saman verran yli ajalla kuin esikoinenkin. Meillä oli ipanoiden syntymäpainossa vain 5g eroa 😀

Esikoista odottaessa paino nousi alkuun nopeasti, toisessa raskaudessa paino laski hiukan ja jäi muutenkin kokonaisuudessaan seitsemään kiloon. Toista odottaessa maha tuli esiin nopeasti ja liikkeetkin tuntuivat paljon aikaisemmin (takaistukka kylläkin ja ekassa etuistukka). Vaikka maha kasvoi tosiaan toisessa raskaudessa nopeampaa, jäi se kuitenkin loppupeleissä pienemmäksi kuin ensimmäinen. Ekassa raskaudessa tisseihin sattui kovasti, toisessa ei lainkaan. Toisessa raskaudessa oli myös sitä epämääräistä verenvuotoa.

Päänsärkyä ja yövalvomista esiintyi molemmissa raskauksissa.

Niin ja esikoinen on poika ja kuopus tyttö 🙂

Herrajumala :O Tuohan on ihan valtavan kokonen massu jo 😀 Ootko ihan varma et siel on vaa yks? ;D

Anette - Operaatio Äiti.

On se niin monesti ultrattu ja yksi siellä vaan on. Enpä tiedä vaikuttaako siihen sitten sekin, että on etuistukka 🙂 Ja mua naurattaa tän mahan koko välillä ihan hulluna… Vielä voi syyttää joskus turvotusta 😀

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.