Ajatuksia
19.4.2015

Huhuilua väsymyksen valtakunnasta

Huhuilua väsymyksen valtakunnasta

Pää täynnä ideoita. Ihan mieletön inspis kirjoittaa! On suunnitelmia, raskauteen liittyviä postauksia ja uutta kotia. Tuon valtavan inspiraation kaverina on myös loputon väsymys ja huonovointisuus.

Väsyttää. Etoo. Nälkä. Voimat on lopussa. Nälkä. Vois nukkua tirsat. Nälkä. Taas vessaan. Huono olo. Nälkä. 
Raskausoireet ovat täällä. Olen jokaisesta todella iloinen, koska oireiden kehittyminen antaa tavallaan sitä toivoa vielä. En kuitenkaan muistanut, että se olisi ihan näin rankkaa ollut. Voisin nukkua 14 tuntia vuorokaudessa eikä sekään tunnu aina riittävän. Nukuttaa autossa, haukotuttaa jo lounaalla ja sänky huutaa kutsuvasti luokseen. Aina sopivissa väleissä onkin hyvä ummistaa silmät ja levätä hetken, jotta jaksaa. 

Ensin tekee mieli jotakin, sitten tuleekin kauhea ällötys sitä kohtaan. Sitten onkin jo nälkä, mutta mahaan ei toisaalta mahdu mitään sen edellisen aterian jäljiltä, joka oli noin tunti sitten.
Ensimmäisessä raskaudessa ei ollut pahoinvointia. Sitä sanotaan, että raskaudet ovat aina erilaisia ja sen olenkin jo huomannut. Jatkuva pohjaton nälkä aiheuttaa huonovointisuutta ja ruokaa kaipaavaa kipuilua mahassa. Yhtäkkiä saattaa iskeä iso mieliteko johonkin, mutta ruoan valmistuttua tulee kylään ällötys. Olen monta kertaa jo harkinnut ryntääväni vessaan, mutta toistaiseksi on vältytty pöntön halailulta. Huonosta olosta välittämättä on vain pakko tunkea ruokaa ääntä kohti ja nieleskellä se vaikka irvistellen alas. Noin vartissa olo kohenee aina ja taas jaksaa porheltaa tunnin tai pari.
Tuntuu, että kaikki on tosi hektistä nyt, vaikka oikeastaan ollaan paljon kotosalla. On paljon rästihommia ja tekemistä, jotka kasaantuvat toistensa päälle. Ajattelin elää nyt vain rauhallisesti ja olla välittämättä niistä. Pikkuhiljaa voinnin kohotessa sitten ryhdistäytyä normaaleihin rytmeihin.
Raskaana oleminen voi tosiaan olla rankkaa, mutta en todellakaan valita! Toivottavasti nämä oireet olisivatkin merkki oikein kehittyvästä alkiosta. Soitin kontrolliultran suoraan Naistenklinikalta, jotka ehdottomasti ottavat sinne tutkittavaksi tässä tilanteessa. Heidän mielestään asia on hyvä varmistaa jo viikon päästä eli ensi torstaina suuntaamme kohti ultraa. Silloin saamme tietää, että mihin tämä elämä meitä kuljettaa… kohti surua vai suurta ihmettä.
Niin kauan, kun on toivoa.. en aio ahdistua! Niin kauan olen onnistuneesti raskaana, kunnes toisin todistetaan!

Fruit power!
Kuinka moni teistä voi pahoin raskauden aikana? Minkälaista pahoinvointi oli? Koska se alkoi ja koska loppui?

Kommentit

Aloin oksentaa kun viikkoja oli kasassa 5+3. Siitä lähtien oksensin joka päivä viikoille 13+6 asti noin 5-10 kertaa. Pahoinvointi oli oksenteluakin paljon pahempi oire, siihen ei auttanut mikään. Ei oksentaminen, ei syöminen, ei raitis ilma, ei pahoinvointiranneke jne. Paino putosi 65 kg -> 58 kg 8 viikossa eli oli kuitenkin maltillisissa rajoissa. Pahoinvoinnin tunteen koin viimeiseksi rv 25. Sen jälkeen oli vain ihana ja hyvä olo. Juoksin intervalleja vielä päivä ennen synnytystä kun monen kuukauden kooman jälkeen oli niin kertakaikkisen ihana olo ilman pahoinvointia. Pahoinvointijaksojen aikana pystyin juuri ja juuri kiertämään pari korttelia ilma huimausta ja yökkäystä.

Milloin postaat niistä Topin magneetin ja käyrien tuloksista? Olisi mukava lukea mikä tilanne niiden suhteen 🙂

Sydämestäni toivon että kaikki on hyvin ja pieni on kunnossa! <3 Omassa raskaudessani pahoinvointi alkoi melkein heti positiivisen testituloksen jälkeen kaamealla oksentamisella. Oksensin aamulla päivällä illalla yöllä. Autossa töissä koulussa kotona. Söin tai olin syömättä. Viimeisen kerran oksensin synnytyssalissa tuntia ennen pojan syntymää 😀 Se ei 19 vuotiaalle opiskelevalle tulevalle äidille ehkä ollut mikään onnellisin raskaus, joten tästä syystä olen säästynyt uudelta vauvakuumeelta. (synnytyskin kesti vielä 28 tuntia…) Olenkin toisesta lapsesta kyseleville vastannut että synnyttäisin mieluummin kolmesti kuin oksentaisin viikolle 41+3 joten toinen lapsi saa odottaa 😀

Mulla oli ensimmäiset kuukaudet tosi etova olo, mutta en paljoa oksennellut kuitenkaan. Mulla oli enemmän ilta- kuin aamupahoinvointia.. Söin vaan vesimelonia koko ajan 😀 Pahoinvointi loppui kun kolme kuukautta oli kulunut.

Esikoisesta pahoinvointi alkoi kolme päivää ennen testiä ja jatkui johonkin rv 15 paikkeille. Sitten yhtenä kauniina päivänä ei ollut enää huono olo.

Nyt huono olo alkoi muutama päivä testin jälkeen jonkinlaisena, mutta paheni selvästi rv 5+5. Väsymys on jotain aivan valtavaa. Esikoisesta sain tietenkin nukkua niin paljon kuin halusin. Päikkärit joka päivä ja aikaisin nukkumaan ja sai nukkua yön keskeytyksettä. Mutta nyt pitää jaksaa sinnitellä hereillä ja esikoinen herää edelleen pari kertaa yössä. Monesti Pikku Kakkosen ajan torkun silmät puoliummessa ja joskus jopa nukahdankin hetkeksi. Kahvi ja makea ällöttää suunnattomasti. En voi sietää edes hajua tai ajatusta kummastakaan. Monesti olen alkanut tehdä ruokaa, jota en olekaan sitten pystynyt syömään, kun olen sen saanut valmiiksi. Nyt on menossa rv 8+2. Painoa on tullut jo 1,5 kg, kun on pakko syödä koko ajan, kun se helpottaa huonoon oloon hetkellisesti. =(

Mulla pahoinvointi alkoi hyvin pian plussauksen jälkeen.. Joka ikinen aamu oksensin kerran ja muutoin oli kuvottavaa oloa pitkin päivää.. Tänä kesti lähes rv20 asti, jonka jälkeen oli pahoinvoinnin osalta parempi vaihe, kunnes taas rv30+ pahoinvointi palasi ja jatkui synnytykseen asti :/ kaikinpuolin oli kyllä kaikkine oireineen äärimmäisen raskas raskausaika ja oonkin sanonut, että voisin mieluusti mennä uudelleen synnyttään, kunhan sen raskausajan vois hypätä yli 😀 tsemppiä!

Hyvin voin pahoin koko raskauden.. Tunnin välein sai syödä että se hirvein ällö olo meni pois ja pönttöä sai halailla lähes joka päivä! Viimesen kerran oksensin rv 40+2, samana iltana poika syntyi.

Oksentaminen alkoi tasan viikolla 6 ja loppuo vasta viikolla 18, eli 3kk jatkuvaa 24/7 oksentamista pahimpina päivinä oksensin jopa huimat 38 kertaa ja leudoimpina päivinä vaan joku 8 kertaa 😀 koko tuon 3 kk aikana oli ehkä 2 viikkoa vaan töissä.. Minulla ei mikään auttanut tuohon oloon, kaikki keinot koklattiin 😀 tsemppiä vaan sinne ja toivottavasti et joudu kärsimään samalla tavalla kun minä 😀

Kaikista kolmesta oon voinut huonosti ja joskus oksentanut, en päivittäin sentään. Mutta karseeta se on ollut, keskimmäisestä oli pahin pahoinvointi. Silloin oksentelin myös harjottelussa ja kotisairaanhoidon haavahoidot yms toki todella pahaa. Huh. Mutta mua auttoi pahoinvointirannekkeet, käytin läpi raskauden mutta öiksi otin yleensä pois. Tsemppiä! 🙂

Alussa 3kk ja loppuvaiheessa närästi. Synnytyksessä oksensin 8 kertaa :/

Esikoisesta oksensin useita kertoja päivässä 7+0 alkaen 37+4 asti elikkä synnytyssaliin asti. Tästä toisesta 7+0 alkaen ja vähän ennen puoltaväliä loppui oksentelu, nyt rv37.

Kuulostaa tutulle. Minulle oli molemmissa raskauksissa tosi paha pahoinvointi :/ Oksensin molempia odottaessa kolmisen kuukautta useamman kerran päivässä. Oli tosi raskasta! Ja muistan hyvin tuo pohjattoman nälän tunteen, mutta sitten ei oikein tehnytkään mitään mieli. Appelsiinit oli hyviä, niitä söin ihan superpaljon! 🙂 Tsemppiä!

Täällä voitiin pahoin molemmissa raskauksissa. Ekassa viikolta 6-7 viikolle 17 saakka, joka päivä ainakin 20-30 kertaa oksentelua, mitään ei voinut syödä, laihduin 15kg. HYI 😀 Toisessa alkoi viikolla 7 ja kesti johonkin viikoille 10-11 vaikka vauveli oli kuollut jo viikolla 8. Sama 20-30krt päivässä oksentelua ja mikään ei pysynyt sisällä eikä kyllä mikään maistunutkaan ja ehdin laihtua 10kg.

Mulla sillon kun odotin poikaa kesti ensimmäiset 3kk pahoinvointia ja sit loppu ja viimeinen Raskaus kuukausi kun oli jäljellä ni pahoinvointi tuli todella rajuna takaisin ja en pystynyt tekemään juuri mitään muuta kun halailemaan vessanpönttöö

Viikolle seitsemän asti ainoa oire oli väsymys, mutta kun seitsemän viikkoa tuli mittariin niin alkoi oksentaminen. Parhaina päivinä oksensin vain sen kymmenen kertaa, huonoimpina päivinä oksensin yli 20 kertaa. Söin aina (ja ihan mitä tahansa mikä suinkin alas meni) kun ei oksettanut vaikka lähes samantien oksensin kaiken ulos. Mulla oli töissä jatkuvasti eväitä saatavilla että sain syötyä heti kun tuntui että pystyy. 😀 Oksentaminen loppui sitten yhtä nopeasti kuin alkoikin kun 13 raskausviikkoa tuli täyteen. Sitten olinkin täysin oireeton aina sinne rv37 asti, kunnes aloin taas oksentaa ja sitähän jatkui aina synnytyssaliin (rv43) asti, ei onneksi niin rajuna kuin alussa. 😀

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.