Arki
19.12.2014

Uudesta kodista

Isot tapahtumat vaikuttavat aina elämään ja arkeen – ainakin, kun puhun itsestäni. Lamaannun tavallaan hetkeksi ja se näkyy esimerkiksi blogissa. Tuntuu, että pää tökkii eikä mistään tule mitään. Sitä suoriutuu päivästä toiseen ja hakee takaisin vanhaan elämään. Paitsi, ettei se ole tällä hetkellä täysin mahdollista. Uusi polku on korkattu.

Tuoreen kodin laittaminen on auttanut paljon ja yksinkertainen tavaroiden läpikäyminen. Tiedätte varmasti sen, että kahden ihmisen erotessa kamat kuuluu jakaa puoliksi. Ahdistava ajatus, että joutuu luopumaan tutuista asioista.

Meillä jako oli kuitenkin aika selkeä ja sopuisa. Pesukone exälle, kuivausrumpu meille. Sänky hänelle, sohvan sain minä. Astiat 50/50 ja sama koski muita pienempiä esineitä sekä kodintarvikkeita.
Aika vähän joudun alkuun mitään uutta hankkimaan, koska uusi asunto on niin pieni. Sinne tuli mukana sohva, pöytä, dvd-hylly, lipasto ja iso televisio. Sain pojan huoneeseen sängyn, mustan hyllykön sekä leluja. Eipä tuonne paljon muuta mahtuisikaan.



Pesukoneen kävin hankkimassa ensimmäisenä ja ostin oikein hienon tapauksen Samsungilta. Se on samaa sarjaa kuivausrummun kanssa, johon olen ollut äärettömän tyytyväinen. Sen lisäksi on tullut hommattua kukkia, mattoja ja pieniä asioita. Koti alkaa näyttää oikeasti kodilta pikkuhiljaa.





Moni ehkä miettii huonekalu-listaa lukiessa, että missä sitten nukun. No, yksinkertaista – sohvalla. Olen aina rakastanut sohvalla nukkumista ja varsinkin, kun alla on tempur-patja. En edes kaipaa omaa sänkyä tällä hetkellä yhtään! Sängyn lisäksi tiskikonettakaan ei tarvitse hankkia, koska muutettiin laatukotiin, jossa se on perusvarusteena jo valmiiksi.

Koti on koti.  Osa tavaroista makaa edelleen vanhalla asunnolla ja se ahdistaa mielettömästi. Sitä haluaisi koko omaisuutensa jo lähelle itseään, mutta aina ei voi kiirehtiä.

Pääasia on, että tuolla uudessa paikassa jo pystyy olemaan, elämään ja viihtymään. Jokainen meistä. Tärkeintä on, että poika ja koira ovat lähellä. Ihmiset ja läheiset ovat lopulta ne, jotka tekevät kodin. Eikö?

Olen pitänyt taukoa kirjoittelusta. En omista nettiä vielä ja sellainenkin pitäisi muka käydä hommaamassa. En myöskään omista aikaa, kun kaikki menee uuden opetteluun. Olen erilailla vastuussa nyt, teen töitä ja opettelen uuteen suhteeseen. En kuitenkaan halua unohtaa blogia, se on todella tärkeä. Nyt alankin palailemaan takaisin ja panostamaan postauksiin. En jaksa edes itse lukea näitä välisepustuksia loputtomiin.

To do -lista:
Step 1: Hanki netti!

Nauttikaa ”talvesta” ! 😉

Kommentit

mitä mieltä oot, jos joku outo ihminen ottaa suhun yhteyttä fbn kautta ja haluaa tutustua?

Ihanan näköinen koti ja ihan teidän tyylinen. 🙂 Topi ja pupu kuva on niiiiiin sulonen <3 Onnea vielä uuteen kotiin ja ihanaa joulua teille 🙂

Onnea uuteen kotiin! 🙂 Ja voi miten söpö Topi pupun kanssa!♥ Oletteko muuten saaneet jo Topin magneettikuvaus-tulokset? Toivottavasti kesäinen kohtaus oli vain ”väärä hälytys”. Ei ole tarkoitus udella, mutta kiinnostaa vaan kaikki siihen liittyvä, kun saattaa olla meilläkin edessä, vaikka EEG oli normaali.

Miten Topi on sopeutunut siihen, että äiti ja isi asuu eri paikoissa?

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.