Avioliitto
26.11.2014

Me ei olla enää me

Me ei olla enää me

Ehkä joku onkin päätellyt jo jotain, mutta nyt tosiaan eletään muutoksen aikoja. Etsin tällä hetkellä uutta asuntoa, koitan opetella ”yksineläjäksi” ja teen kovaa ajatustyötä vaikeiden asioiden äärellä.
Päätös oli yhteinen ja nähtävissä jo yli puolisen vuotta sitten. Joskus sitä vaan tullaan siihen pisteeseen, että on parempi jatkaa ystävinä. Kaikki on fine, mutta ihan helvetin rikki tässä on kaikki. Haikea hymy huulilla alkaa uusi ajanjakso tämän perheen elämässä.
Sillä perhe me ollaan asiasta huolimatta. Pidetään toisiamme pystyssä, eikä luovuta tästä mitä meillä on. Kukaan ei tule jäämään yksin, vaan pelataan tiiminä.
Muutos tulee kuitenkin vavisuttamaan jokaisen meidän jaksamista, joten pyydän ihan älyttömästi hienotunteisuutta asian suhteen. Mitkään jaxuhalit ei nyt auta. Sitä on vaan yritettävä päästä eteenpäin päivä kerrallaan.
”Näytät samalta

Mutta äänessäs on jotain uutta

Onpa kiva pitkästä aikaa jutella
Vaikka en tunne enää sinua

Koska me ei olla enää me

Ostetaan joululahjat jollekin toiselle

Sä et kuulu enää mulle
Kun lähdet, en perääsi enää kävele
Koska me ei olla enää me
Voit saattaa kotiin, mut et pääse enää sisälle
Ei haavat niitä repimällä parane
Joten käänny ja kävele
Koska me ei olla enää me

Marraskuun viima vasten puhaltaa

Helsingin kadut tulvii loskaa

Mulla on kylmä ja sen kyllä huomaat
Mutta et tarjoo sun takkia

Koska me ei olla enää me

Ostetaan joululahjat jollekin toiselle

Sä et kuulu enää mulle
Kun lähdet, en perääsi enää kävele
Koska me ei olla enää me
Voit saattaa kotiin, mut et pääse enää sisälle
Ei haavat niitä repimällä parane
Joten käänny ja kävele
Koska me ei olla enää me, ei enää me

Katselen sua, sä näytät samalta

Vaikka en tunne enää sinua

Koska me ei olla enää me

Ostetaan joululahjat jollekin toiselle

Sä et kuulu enää mulle
Kun lähdet, en perääsi enää kävele
Koska me ei olla enää me
Voit saattaa kotiin, mut et pääse enää sisälle
Ei haavat niitä repimällä parane
Joten käänny ja kävele
Koska me ei olla enää me, ei enää me”


Kommentit

Voimia ja pikkumiehelle terveisiä! Upeaa että osaatte laittaa lapsen etusijalle!

Joskus se raskas päätös saattaa olla loppujen lopuksi paras päätös. Itse erosin lasten isästä 2,5-vuotta sitten (lapset silloin 6kk ja 1,5v) ja oli muuten alkukankeuden jälkeen ihan paras juttu. Nykyään ollaan isän kanssa hyviä ystäviä ja välit paljon paremmat ihan jo lapsia ajatellen! 🙂 tsempit sinne!

🙁 Aiotko jossain vaiheessa kertoa tarkemmin mitä tapahtui? Voimia!

Ootteko ihan varmoja että on lopullinen päätös? Meillä oli kk sitten semmonen tilanne et mies ilmotti haluavansa erota. Koitin selvittää mitkä on ne ongelmat ja ehdottaa muita ratkasuja tilanteeseen.. kuitenkin pieniä lapsiakin meillä.. viikko oltiin erossa ja mies sai levättyä, selvis että sillä oli taustalla jotain pientä masennusta, loppuunpalamista ja univajetta. Muitakin kuormittavia tekijöitä ollut meidän perheessä. Nyt ollaan menossa perheneuvolaan puhumaan suhteen hiertävistä tekijöistä ja tosta erosta, että on parempi jatkaa puhtaalta pöydältä. Neuvona sulle, et jos vakuutukset ei oo kunnossa, niin nyt on aika ottaa kunnon henkivakuutus itelles. 🙂 paljon tsemppiä sulle, toivon että tekin voisitte jatkaa yhessä 🙂 ehkä se lapsettomuuskin on rasittanut teitä?

Mä oon niin pahoillani!! 🙁 Tosi koskettavat noi sanat!! <3
Voimia sinne kovasti! <3 T. P

Voi että! Valoa ja voimaa teidän kaikkien elämiin <3

Oi voi just satuin tänään miettiin, että onkohan kaikk ok kun on blogi hiljanen..

:/ ♥

Voi ei, ikävä kuulla! Sait ainakin mun silmät kostumaan tuolla tekstillä. Varmasti raskas päätös, mutta tiedätte itse mikä on teidän perheelle parasta. Ihanaa, että molemmat vanhemmat kuitenkin jäävät lapsenne elämään!

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.