Esittely
23.10.2014

Herra kaks wee

Herra kaks wee

Topi on nyt kaksi vuotias – oppimaan innokas. Pienen taaperon elämä koostuu lähinnä tutkimisesta, ihmettelystä ja tapojen matkimisesta. Opetellaan mikä on väärin ja miten autetaan kaveria parhaiten. Kaikki kiinnostaa ja joskus ei sitten taas mikään. Jokainen päivä on uusi seikkailu; täynnä kokemuksia ja uusia asioita. Lapset ovat persoonia, joten erot ovat suuret. Siinä missä toisen poika roikkuu lampussa, toisen tyttö taas istuu nätisti sohvalla lukemassa. Minkälainen Topi sitten on?
Yleensä tässä iässä kävellään, harjoitellaan ensimmäisiä sanoja ja ainakin yritetään oppia arjen pieniä tehtäviä. Topi on kävellyt nyt puolisen vuotta ja kehittynyt siinä mielettömän nopeasti. Koordinaatio on yllättävän hyvä ja kamalasti tuo poika yrittää hyppiäkin jo. Pallonkäsittely on ihan uskomatonta ja pienikin esine pysyy jaloissa sekä käsissä aika näppärästi. Puheen suhteen kehitys on ollut aina keskimääräistä nopeampaa. Ensimmäiset sanat tulivat jo ennen vuoden ikää ja ensimmäiset lauseet  taas vähän puolentoista vuoden rajapyykin jälkeen. 
Poika tuntee lähes kaikki sanat ja ei kyllä ole montakaan asiaa, jota Topi ei osaisi nimetä. Lauseitakin tulee, mutta usein ne ovat kahden sanan mittaisia. Joskus mukaan karkaa se kolmaskin ja keskustelu muuttuu heti astetta rakentavammaksi. ”Missä isi on?” ”Turpa kiinni hauva!” ”Te on loppu.” Yksinkertaisia lauseita, mutta tarkoittavat selkeästi jotakin. Puhe on välillä selkeää, mutta joskus ihmeellistä möngerrystä. Kirjaimet saattavat vielä vaihtaa paikkaa tai muuttua toisiksi. ”Nähhään aamuvva äiti!” Eniten ongelmia tuottaa luonnollisesti r- sekä s-kirjaimet.
Arjessa poika on todella avulias. Jokaisessa asiassa pitää saada auttaa ja se tehdään myös kunnolla. Poika laittaa mielellään astiat koneeseen, purkaa kauppakassit ja vie roskat roskikseen. On hauska huomata, että edes joku huolehtii kaapinovien sulkemisesta tässä taloudessa, jos ne tuppaavat jäämään auki. Auttaminen on mielestäni sympaattista ja siitä tulee itsellekin hyvä mieli. Toivon, että tämä piirre tulee pysymään vahvasti kiinni pojan luonteessa!
Olen monesti kuullut kysymyksen, että missä näin helppoja lapsia muka tehdään. En osaa vastata siihen, mutta helppohan tuo poika edelleen on. Ruokailut sujuvat keskimäärin siististi, maidot eivät lentele pöydille ja nukkumaan mennään hymy huulilla. Topi tulee kivasti toimeen ihmisten kanssa, mutta rakastaa yksinoloakin ja välillä leikkii rauhallisesti itsekseen sivussa.
Keskittymiskyky pojalla on ihmeen hyvä! Meillä katsotaan jo kokonainen lastenleffa putkeen ihan helposti ja joskus esimerkiksi piirretään tunnin verran ilman taukoja. Tarkkaavaisuus ja keskittyminen ovat varmaan piirteitä, joista saa kiittää nopeaa oppimista joissakin asioissa. Topille on helppo selittää sekä kertoa juttuja, koska pojalla on malttia kuunnella.
Ihmisenä Topi on erittäin sosiaalinen, mutta tahtoo ensin varmistua asioista. Haluaa seurata sivussa eleitä, puheita ja tapaa toimia. Hetken seurattuaan voi sitten tehdä päätöksen luottaako henkilöön vai ei. Tästä piirteestä voi toivottavasti olla tulevaisuudessa hyötyä. Välttyy nimittäin paljolta, kun ei harrasta ennakkoluuloja tai tee hätiköityjä johtopäätöksiä. En siis missään nimessä sanoisi, että poika olisi ujo – ehkä enemmän hitaasti lämpenevä.
Edelleen odottelen myös sitä kuuluisaa uhmaa tulevaksi. Mielenkiinnolla seuraan muiden keskusteluja lentävistä tavaroista, itkupotku-raivareista ja hankalista päivistä. Sellaistako se tulee meilläkin olemaan sitten jossakin vaiheessa? Tähän mennessä Topi on tehnyt lähempää tuttavuutta kaupan lattian kanssa tasan kerran ja siitäkin on aikaa jo useampi kuukausi.
Olen ylpeä pojan käyttäytymisestä etenkin muita ihmisiä kohtaan. Meillä osataan sanoa kiitos, anteeksi ja tervehtia vastaantulevaa. Olen opettanut, että kassaneidin kanssa höpistään, bussikuskia kiitetään matkasta ja ikinä ei tungeksita missään. Hyvin on Topi näihin tapoihin oppinut ja pyytää aina anteeksi ohittaessaan ihmisiä ahtaassa tilassa, tervehtii myyjiä ja muistaa kiittää pienimmissäkin asioissa.
Hyväntuulisuudesta huolimatta kukaan tuskin hymyilee koko ajan kuin hangon keksi. Sama pätee myös Topiin! Joskus väsyttää, on nälkä tai aamu alkaa väärällä jalalla. Sitä ei huvita mikään, ruoka ei maistu tai kaikki on tyhmää. Tylsistynyt ärtynyt taapero osaa olla aika voimia syövä tapaus! Onneksi näitä päiviä on harvassa..
Yleensä päivät koostuvat autoilla leikkimisestä, kivien keräilystä ja touhuamisesta. Ehdoton suosikki kuitenkin on pitkät kävelyt hauvan kanssa tai elokuvien tuijottaminen. En ole nähnyt syytä kieltää television katsomista, koska se on kehittänyt esimerkiksi taitoja huimaa vauhtia! Arki on aika tasaista meidän perheessä, mutta sen takia otamme harvoin yhteen toistemme kanssa. ONNEKSI – vihaan nimittäin riitelyä mielettömän paljon! Noh, kukapa siitä tykkäisi?

Topi on myös oma persoonansa. Pieni poika, joka söisi ikuisesti jäätelöä, paijaisi jokaista maailman hauvaa ja haalisi huoneensa täyteen luonnon tarjoamia virikkeitä; risuja sekä kiviä. Välittävä. Avulias. Omaa loistavat unenlahjat. Puhelias. Rauhallinen. Keskittymiskyky huipussaan. Sopusuhtainen. Oppii esimerkin kautta. Sosiaalinen. Kohtelias. Rakastaa ruokaa sekä kauramaitoa. Sellainen on Topi parhaimmillaan. 

Kommentit

Topi kuulostaa aivan mun esikoiselta. Oli tosi rauhallinen ja sopeutuvainen vauva sekä taapero. Kaupassa ei koskaan huutanut tai maannut lattialla karjumassa 🙂 Uhmaakaan ei oikein koskaan ollut sellaista pientä hassua suuttumusta lukuun ottamatta. Näitäkin persoonallisuuksia on <3 Nyt 7-vuotiaana on kuvaan tullut vähän sellaista ”äiti on tyhmä”-juttua sekä omaan huoneeseensa menee mököttämään.. joskus myös veljeään vähän huitoo, mutta se kai kuuluu asiaan 😀

Hänen vuotta nuorempi veljensä onkin sitten kouluttanut mut oikein kunnolla 😉 Siinä sitten on pippurinen ja tempperamenttinen tapaus 😀

No juu, semmonen vuodatus. Ehkä yritän sanoa, ettei Topille välttämättä koskaan sen suurempaa uhmaa tulekaan 🙂 (ja ehkä me molemmat ”kärsitään” sitten teini-ikäisten äiteinä 😉 )

Onnea vielä Topille! Suloinen pikkuherra <3

Suloinen 2-vuotias! Ihana lukea tällaista tekstiä, josta oikein huokuu äidin rakkaus ja ymmärrys lastaan kohtaan. Topi voi hyvin, kun hänestä välitetään niin paljon ♡

Anonyymi vei ihan sanat suustani, onnea Topi 2w♥

Onnea Topille! 🙂 Meidän kuukauden nuorempi on hyvin samanlainen, ei pahemmin uhmaa ja puhua pulputtaa minkä kerkeää. 😀

Kiitos!! Kuulostaa siis paljolti Topilta! Toiset ei uhmaa tai sitten uhmaacat myöhemmällä iällä 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.