Epäonni
4.9.2014

Kaikki vaan sairastaa..

Kaikki vaan sairastaa..

Niinpä. Tämän vuotinen syksy alkoikin sitten ihan surkeasti. Sairauksia, räkää, ambulanssia ja lastenklinikkaa. Miten yksi perhe voi olla näin epäonninen?!
Mies kävi siis viime kuun lopulla leikkauksessa ja on ollut siitä toipumassa kotona useamman viikon. Topilla todettiin yliherkkyys hyttysiin, joista poika sai isot tulehdukset niskaansa ja jalkaan. Sen lisäksi tuli vielä se poissaolo -kohtaus, joka ilmeisesti pääsi uusimaan lyhyempänä versiona.
Eihän tämän kaiken päälle voinut mitenkään välttyä kausiflunssalta. Alkuun pärski poika, sitten menin tukkoon minä. Pää pyörällä suuntasin kuitenkin viime sunnuntaina töihin Duactin voimalla ja töistä palatessa alkoi kummallinen vatsakipu. Kipu ei tuntunut suolistossa eikä vatsalaukussa, vaan jossakin oikealla. Ensimmäinen kipukohtaus tuntui samalta, kun olisin ollut synnyttämään lähdössä. Paineentunne, supistusmaiset kivut ja terävät vihlaisut. Kotona menin nukkumaan särkylääkkeiden avulla ja aamulla heräsin sitten kuolemaan. En muista toisesta kipukohtauksesta juuri mitään. Makasin kylpyhuoneen lattialla, koska lattialämmitys tuntui mukavalta. Pyörin puoliksi tajuttomana ja tuskissani hikoilin samalla. Muistan tämän kaiken pätkissä, kuten senkin, että oksensin kivusta. Lopulta nukahdin lattialle ja heräsin myöhemmin suhteellisen kivuttomana. 
Soitin samantien terveysasemalle ja työterveyteen. Kummassakaan ei ollut vapaita aikoja, joten sain luvan tulla käymään hoitajan luona. Jokainen askel ja tärähdys sattui, vatsaa vihloi koko ajan. Hoitaja mittasi tulehdusarvot, jotka olivat hieman koholla ja varasi seuraavalle aamulle ajan lääkärille. 
Kotiin. Kärsimistä. Uusi yö. Lääkäriin.


Lekuri teki kaikki tutkimukset ja paineli mahaa. Henki salpautui, kun käsi tuli oikealle alamahalle. Sain taas marssia mittauttamaan tulehdusarvoja, jotka olivat hieman nousseet. Eihän siinä sitten auttanut, kun lähteä Meilahteen kirurgisen päivystykseen. 
Päivystyksessä vierähti koko päivä. En saanut syödä enkä juoda mitään. Jouduin myös istumaan odotustilassa todella epämukavalla penkillä. Olin itse huolissani verensokeristani, mutta hoitaja ei uskonut sen kovin äkkiä laskevan. (Verensokeri oli tällöin 18.7!) Hetkeä myöhemmin tuttu tunne kuitenkin alkoi leviämään kroppaani ja kävin mittauttamassa sokerit. Tulos oli 2.6 ja meillä tulikin aika kiire siirtyä sänkypaikalle. Tippa käteen ja odottelu jatkui. 
Meilahdessa he epäilivät virtsakiviä, joten ultran sijasta menin TT-kuvaan. Kuvien lausumisessa meni yli 3 tuntia eikä niissä näkynyt mitään vikaa. Paitsi, että oikeassa munasarjassani näkyi kysta. Lääkäri kysyi, että haluaisinko jäädä kipujen takia heille tarkkailuun yön yli vai siirtyä heti Kätilöopistolle. Vaikea varmaan arvata mitä halusin.. Tilattiin sitten ambulanssi ja ehkä elämäni omituisin matka alkoi. En koskaan ole ollut hätäajoneuvon kyydissä ja jostakin syystä hävetti kamalasti olla siellä. Tippaa ei kuitenkaan voitu irroittaa, joten sillä oli mentävä.
Kättärillä tuli taas odoteltua tovi, mutta yllättävän nopeasti pääsin ultraan. Lääkäri oli mukava nainen, joka kyseli paljon muutenkin meidän lapsettomuus taustoista. Olen iloinen, että ultraääni tehtiin. Syy löytyi. Puhjennut kysta oikeassa munasarjassa. Munasarjan alla näkyi nestettä, josta diagnoosi pääteltiin. Kaikki sopivat myös oireisiin. Ei siis mitään vakavaa ja pahin oli jo takana. 
Täytyy sanoa, että surkean päivän päätteeksi sain myös aiheen hymyillä. Munasarjat tuli tarkistettua kunnolla eikä niissä näkynyt ulkoisesti mitään syytä lapsettomuudelle. Siistit, puhtaat ja toimivan oloiset. Oikealla näkyi myös keltarauhasen aiheuttama rakkula, joka saattaa tulla ovulaation jälkeen. Lääkäri selitti, että se joskus nousee sinne auttamaan raskauden alussa keltarauhashormonin ylläpitoa ja surkastuu pois, jos raskaus ei ala. Olen tikuttanut päälle viikko sitten ovulaation ja lekuri sanoi rakkulan tukevan sitä teoriaa, että ovis tosiaan olisi tapahtunut. Toki voi olla vielä hormonaalista vikaa tai munasolut huonoja, mutta edes joitakin syitä on nyt suljettu pois. Helpottavaa saada vihdoin edes joitakin vastauksia.
On nämä naisen kroppaan liittyvät asiat joskus hankalia ja ärsyttäviä. Tulee kystia, jotka puhkeaa tai esiintyy sekundääristä lapsettomuutta. Pääasia kuitenkin, että tällä kertaa selvisin ilman leikkausta ja pääsin kotiin.
Hiljaista on blogissa tosiaan ollut, mutta toivottavasti postaustahti taas kiihtyy parantumisen myötä. Olen kovasti kaivannut tänne kirjoittelemaan, mutta kipeänä ei jaksa. Luulin pikkuhiljaa parantuvani, mutta nyt sitten korva on tuhottoman kipeä. Korvatulehdus? Jippii.
Mitä teille kuuluu? Oletteko selvinneet sairastamatta syksyn aloituksesta?
Terkkuja Topilta!

Kommentit

Hehe aika huvittava sattuma!! 😀
Vauvanvaate shoppailu hulluuden lisäksi vielä samana vuonna ”saatu” dee :/
Niin ja poikavauva täälläkin 🙂 ♡

”Kiva” että sieltä löytyy kohtalotoveri! 🙂 Heh täällä myös 17 vuotta takana. Sairastuin -97. 🙂
Joo on tää dee on jokaisella niin omanlainen.. :/

Aaa okei hui 🙁 no onnex olit siellä niin pääsit mittauttaan sokerit.
Mä oon niin hysteerinen välillå tän taudin kanssa kun muutan kerran käynyt niin ettei sokrut nouse vaikka kuinka tankkaa (ja alla ei ole vaikuttavaa inskaa)… :/

Mulla käynyt samoin. Muutenki tosi vaikee nostaa matala verensokeri.. joskus saa vetää litran mehua :/

Mut mulla on ollu tää nyt.. 17 vuotta? Niin oon myös tottunut aikalailla.. ja huomaan jutut aika hyvin 🙂

Mä en uskaltas mennä mihkään ilman mittaria ku en aina tunne jos laskee vaikka mittariin on kertynyt jo lukuisia vuosia deen kanssa… :/

Vooi miten tyylikäs poju!! 🙂 Meillä myös lapsettomuutta takana useita vuosia, mutta pian syntyy pikkuinen jäbä 🙂 Hienoa, että löytyi kipujesi aiheuttaja!

Voi teitä! Joskohan nyt alkas teidän huono tuuri päättymään?

Ai onko sairasteltu? Just luin tekstiä nenäliinatuppo nenässä, kun nenä vaan vuotaa ja vuotaa. 😀 Ihan järkky flunssa iski pari päivää sitten kurkkukipuineen. Ja tähän lisäks kolmoishermosärky, eli sähköiskuja toisella puolella naamaa, mm. niistäessä, syödessä, hampaita ja kasvoja pestessä, pussatessa, meikatessa jne. Ja niistää tosiaan joutuu.

Tavallisia flunssia on helppo torjua yhdellä keinolla: D-vitamiinia koko perheelle suosituksia enemmän (jos teillä ei nyt sitten jo niin tehdä). Meillä ei ole sairasteltu oikein lainkaan sen jälkeen, kun muutamia vuosia sitten alettiin syömään D-vitamiinia suosituksia enemmän…

Lapsillehan virallinen suositus on 10 mikrogrammaa, mutta Topin ikäiselle voi hyvin ja kannattaa antaa 20-25 mikrogrammaa (turvarajana 1-10-vuotiaille on 50 mikrogrammaa, ks. esim. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2372 ). Ja aikuisille 50 mikrogrammaa (turvaraja 100), erityisesti syksystä kesän alkuun.

Riittävät D-vitamiinitasot (joihin harvoin pääsee suomalaisilla virallisilla suosituksilla) btw ehkäisee myös mm. 1-tyypin diabetekseen sairastumista, että siksikin Topille kannattaisi sitä syöttää reilusti. Ja ihan itseäsi ajatellen: lapsettomuuden syy voi olla myös liian vähäisessä D-vitamiinin saannissa.
Hyvä tiivistelmä erilaisista hyödyistä: http://www.suomenterveysravinto.fi/juhana-harju-dvitamiini.php

Tsemppiä! Kyllä teitä on nyt kovasti koiteltu näiden erilaisten sairastumisten vuoksi. 🙁

”Mä luulen että vastustuskyky on aika yksilöllinen juttu, siihen voi toki koittaa vaikuttaa esim tuolla D-vitskulla mutta kaikilla se ei toimi. 🙂 Just yks päivä miehen kanssa mietittiin millon viimeeksi olis oltu kipeänä ja saa kyllä mennä pari vuotta taaksepäin. Meidän lapsi on kohta kaksi ja hänellä on ollut kerran pieni flunssa, hän syö d-vitamiinia ohjeannostuksen. Sitten taas yhden sukulaiseni perheessä sairastetaan koko ajan, viimenen kun on sairastanut niin ensimmäinen alottaa taas uudella taudilla parin viikon kuluttua. o.O”

Totta kai yksilölliset ja perintötekijät vaikuttaa, mutta ympäristöllä on kuitenkin suuri merkitys. Ravinnolla / ravintolisillä (saako esim. C- ja D-vitamiinia sekä sinkkiä riittävästi), käsihygienialla, muilla ympäristötekijöillä (onko lapsi pk:ssa, millainen työpaikka, onko asunnon sisäilma ok, jne.)…

Ehkäpä sukulaisesi asunnossa on hometta (lisää infektioalttiutta huomattavasti) tai huono käsihygienia. Tai sitten vain on sellainen perimä. Mistäpä sitä varmaksi koskaan tietää. Kannattaa kuitenkin kokeilla, auttaako isommat D-vitamiinimäärät. Ja vaikkei paljoa sairastelisi flunssia, niin kuten sanottua, D-vitamiini vaikuttaa moniin sairauksiin syövistä alkaen.

Niinhän se on..

Topikin on kohta kaksi ja toka flunssa ikinä. Tuntuu poika sairastavan kerralla enemmän…

Mä luulen että vastustuskyky on aika yksilöllinen juttu, siihen voi toki koittaa vaikuttaa esim tuolla D-vitskulla mutta kaikilla se ei toimi. 🙂 Just yks päivä miehen kanssa mietittiin millon viimeeksi olis oltu kipeänä ja saa kyllä mennä pari vuotta taaksepäin. Meidän lapsi on kohta kaksi ja hänellä on ollut kerran pieni flunssa, hän syö d-vitamiinia ohjeannostuksen. Sitten taas yhden sukulaiseni perheessä sairastetaan koko ajan, viimenen kun on sairastanut niin ensimmäinen alottaa taas uudella taudilla parin viikon kuluttua. o.O

Kiitos kattavasta tekstistä, me vedetään D vitamiinia kyllä ihan huolella 😉

Ihan sen takia jo, että Suomessa auringon määrä niin vähänen.

Kamala syksyn alku teillä kieltämättä ollut! 🙁 Ja tuota flunssaa tuntuu tosiaan olevan ihan kaikilla, meillä onneksi jo melkein ohi ja lapseen ei ainakaan tällä erää tarttunutkaan.

Mutta onneksi tuli myös hyviä uutisia! Mulle on ainakin yksityiseltä lapsettomuusklinikalta sanottu, että Kättärillä on paremmat ultrauslaitteet kuin heillä, joten hyvillä mielin voit olla, kun munasarjat näyttävät olevan kunnossa. Siitä on kuitenkin hyvä lähteä! Mulla on myös ultrassa näkynyt 4 cm:n kysta ja endometrioosi sen lisäksi.

Oon kyllä tosi ilonen, että sain hyviäkin tuloksia. Nyt on kivutki jo poissa.

Tosi kurja, että sulla on toi endo 🙁

Niin ja toivottavasti lapsi selviää ilman flunssaa!

Mulla on kanssa puhjennut kysta munasarjasta ja on kyl hirveinta kipua mitä muistan kärsineeni! Noi kystat on aika yleisiä.. Tsemppiä teidän perheelle! Flunssassa täälläkin pärskitään, raskauspahoinvointi siihen päälle niin olo on kyllä voimaton! :/

Joo niin on! Ei ees synnytys tehny yhtä kipeetä 😀

Yleisiä ne on.. mutta usein kuivuu pois eikä puhkea..

Zemppiä sinne, koitahan selvitä!

Kurjaa 🙁 Meillä ei VIELÄ olla kipeinä, mutta viimevuoden jälkeen uskon, ettei oo kuin ajan kysymys koska saadaan kaivaa Sophielle ventolinet ja kortisonit esille… Huoh. Loppukesä ollaan mukavasti oltu terveinä, mutta kyllähän nuo isot taas koulusta mukanaan kaiken tuovat, se on saletti.

Siis mitä !? Verensokeri 18.7??? Mittausvirhe?

Oon kyllähuomannut että miehelläkin aina sairastamisen yhteydessä sokerit huitelee 20 kantturoissa. Vaikka kuinka syö hyvin ja säännöllisesti yms :0 -miljama

Voi kauheeta! 🙁 Tuttua tuo kylppärin lattialla tuskissaan pyöriminen täälläkin, tosin viheliäisen endometrioosin takia.

Mutta hyvä että oli vaan kysta eikä mitään vakavampaa, ja toivottavasti ei ainakaan uusi. Parempaa syksynjatkoa teidän perheelle! 🙂

Ai sulla on se. Se on kuulemma karsean tuskainen vaiva :'(

Kiitos kommentista ja toivottavasti sullakin helpottais noi kivut :/ !

Hui, onneksi ei sitten mitään vakavampaa. Toipumisia 🙂

No huh huh. Sanattomaksi vetää teidän syksyn aloitus. Hyvä, että edes pieni ”silver lining” kaiken keskellä. Paranemisia ja tsemppiä!

Joo, ihan on ollut liikaa kaikkea. Mutta joskus se vaan on mentävä sillä mitä elämä antaa ja hengissä ollaan 🙂

Kiitos zempeistä!

Teillä on kyllä ollu kurja syksyn alotus! 🙁 Toivottavasti kaikki nyt kääntyy parhain päin <3
Täällä ei olla kyllä sairasteluilta vältelty, mä makaan puolikuolleena vaikka ei edes ole kuumetta, tuntuu että tää yskiminen ja jatkuva niistäminen vie kaikki voimat 😀 Mutta eiköhän tää tästä, paranemisia sinne! 🙂

No vähän joo. Oisko tää tässä kiitos?

Must tuntuu että sama flunssa on KAIKILLA. Ja tuntuu olevan tosi voimat vievä.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.