Äitiys
13.7.2013

Minäminäminä ja MINUN lapseni

Yhä useammin törmään sellaiseen asiaan muiden äitien keskuudessa, kuin ”MINUN lapseni”.

Olen huomannut, että moni hehkuttaa foorumeilla lastaan ja painottaa, kuinka oma lapsi osaa sitä sekä tätä. Ihan fine ainakin omasta mielestäni. Jokaisen oma lapsi on se kallein aarre, josta haluaa kuuluttaa kaikkialle. Se ei ole itseltäni pois, jos joku toinen lisää aktiivisesti kuvia, kyselee neuvoja omaan tilanteeseen tai kertoo mitä tänään on opittu.

Minä olen sellainen. Aktiivinen netin käyttäjä, rakastan kuvia. Huomaankin postaavani useammin kuvien muodossa kuin tekstien. Kysyn paljon, vastaan paljon ja osallistun vielä enemmän.

Aktiivinen osallistuja saa osakseen enemmän huomiota, koska huomioi myös muita. Se saattaa aiheuttaa kateutta, ärsytystä tai joitakin muita tunteita. Tottakai, jos puhut paljon, sinut huomataan helpommin! Minulta on kysytty, että olenko huomionhakuinen. Mielestäni en. Ainoastaan aktiivinen ja sosiaalinen.

Aikanaan postasin hyvin paljon omanapaisesti itsestäni sekä pojastani. Tämä aiheutti monen keskuudessa harmistusta ja huonommuuden tunnetta. Harmittaa jälkeenpäin, että en ole asiaa tajunnut. Siitä lähtien, kun asiasta sanottiin ääneen, olen pyrkinyt parantamaan tapani. Koska olen kyllä tosi kiinnostunut muiden kuulumisista ja tekemisistä! Seuraan muiden elämää ja iloitsen uusista saavutuksista, en vain aina muista sanoa sitä ääneen.

Sitten on olemassa äitien keskuudessa se toinen ärsyttävän yleinen tapa; kahdinkeskisessä keskustelussa ei ikinä voida kuunnella toisen lapsen asioita, vaan väliin pitää aina ylistää omaansa. Usein törmään siihen, että kerron Topin oppineen uuden taidon ja vastaukseksi saan: ”Aijjaa, mun xxxx oppi sillon pari kuukautta sitten ja oli niin söpö kun …”. Ärsyttävää ja turhauttavaa. Eikö joskus voisi vain ilmaista olevansa iloinen asiasta eikä kiirehtiä leventelemään omillaan? Toivottavasti en ikinä sorru itse samaan.

Mielestäni olen kehittynyt paljon ihmisenä tässäkin asiassa. Haluan huomioida muita, koska en koe olevani parempi tai erikoisempi kuin toiset. Nykyään muistan useammin avata suuni ja sanoa asioita ääneen.

Onneksi on olemassa niitäkin, joita oikeasti juttusi kiinnostavat, jotka osaavat jakaa omia kokemuksiaan heittämättä lastaan valokeilaan. Tällainen minä haluan olla ja tulen olemaan.

Sen enempää en asiasta kirjoita. Ja painotan, että haluan kuulla teidän omia kokemuksianne samankaltaisista asioista! Olen kiinnostunut, miten muilla ihmisillä menee. Muistetaan vaan pitää toinen toistamme samanarvoisina!

Loppuun tekstiä piristämään TOPITOPITOPI!!

Hankittiin pojalle tänään uusi uima-allas!

Alkuun oli ihmeellistä koko touhu..

Lelut oli kivoja ja veden läiskyttäminen!

Paras juttu taisi olla se, kun pääsi reunan yli karkuun ja repimään apiloita 😀

Kunnon ÄIJÄ!

Kaikinpuolin hieno päivä! Nähtiin kaveria, mummia, ukkia ja kummia!

Kommentit

Itse näen asiat myös joskus niin, että jos toinen äiti oman tarinasi jälkeen kertoo myös omasta lapsestaan, että oppi sen ja sen ikäisenä niin ei tarkoita välttämättä sitä,että hän ajattelisi sinun tai lapsesi olevan jotenkin huono vaan näen sen niin, että ehkä toinen äiti haluaa pitää vaikka sinun kanssasi juttua yllä..jos esim. vaikka olette vähän vieraampia toisillenne ja ei ole oikein muuta juteltavaa… 🙂 jos tajusit… 😀 selitin vähä huonosti. itse ainakin harrastan tuota..minun mieheni kyllä teki näin tai noin, mutta en tarkoita sillä mitään pahaa vaikka väliin sanoisinkin sen 🙂

Aivan!

Ymmärsin 🙂

Ja tottakai se on myös noin miten sanot! En nyt yleistäkään, että AINA. Se on enemmän se äänensävy ja toisen asian ohittaminen tylysti.

Ehkä et ole itse huomannut tekeväsi aivan samaa kuin muutkin äidit tuon lapsesi ylistämisen suhteen. Kommenttejasi lukeneena olen monesti törmännyt siihen, että myös sinä korostat ” topi oppi tuon 3viikkoa sitten”, meillä tämä oli ajankohtaista kuukausi sitten” jne.

Luitko koko tekstin? Sanoin tuolla, että olen tällainen ollut ja nyt yritän parantaa tapojani tosissani, koska tykkään kuulla myös muiden kuulumisia!

Mitä mainosviruslinkkejä? En mä nää mitään..

Toi on niin totta. Kyllä se pistää suoraan sanottuna vituttamaan kun kaikki pyörii aina yhden lapsen ympärillä, sitä pitäisi kaikkien kehua, katsoa ja huomioida mutta mitään ei siltä toiselta saa takas ikinä, se kun ei tunnu edes muistavan että esim. mullakin on lapsi.. Mä ainakin osaan ja haluan huomioida myös mun kaverien lapset, jos samaa ei saa takas niiltä niin loppuu multakin se kiinnostus niiden lapsia kohtaan.

No en nää minäkään HÄÄÄÄH!? :d

JA NIIN osaat huomioida muiden lapsia 🙂 Niin sen pitää olla!

Hyvin kirjoitettu! 🙂 Ite en laita niitä siks että haluisin muille pahan mielen tai dissaisin. Vaan siksi koska olen ylpeä ja haluan julkisesti kertoa kaikille kuinka hienosti on edistytty tai kehitytty jossain asiassa. Helmi on kuitenkin tosi aikasin ollut liikkeellä ja kehittynyt nopeasti, mutta jokainen lapsi kehittyy omaa aikaansa eikä siitä pitäisi ottaa mitään stressiä jos muut on edellä 🙂 Tottakai kuuntelen sitten kun muilla on asiaa ja vastaan, enkä lyttää kaikkia asioita omalla hehkutuksella. Ainakin pyrin siihen parhaani mukaan :)saa tulla suoraan sanomaan jos tulee sellainen olo.

Onhan se hassua miten tuntuu, että jos kehut omaa lastasi se on joidenkin mielestä sama kuin suoraan dissaisit heidän lapsiaan(jotka ei hehkuttamaasi asiaa osaa/ole oppineet niin aikaisin/nopeasti kuin hehkutuksenkohde). Monet ei ymmärrä miten varsinkin ensiäidit on vaan niin onnessaan ja ylpeitä kaikesta mahdollisesta ja mahdottomastakin. Toi eka kuva on muuten aivan ihana, et o aatellu esim taulua teettää?

Btw sunkin tekstissä on näköjään noita mainosviiruslinkkejä. Ootko huomannu mistä ne on tullu?

Niin ja en varmaan tee taulua, kun on kännyllä otettu :/

Niin siis missä ihmeessä muka?!?! 😀

hyvä kirjotus. kai se on jotain pätemistä tai selittelyä itelleen et oma lapsi on parempi ku muiden. huomasin aikoinaan kun tuttavapiirin samanikäiset alkoi kävellä ennen vuotta ja pikkumies vasta 1.1v vanhana. voi niitten naamaa ku ne sai elvistellä, että heillä kävellään jo ja mitenkäs teillä ei. nyt on sama puhumisen kans. aaron ei oikeen juttele vielä sen kummosempia ja näitten muiden puhua pälättää jo. Rasittavaa kuunnella sitä hehkutusta ja päivittelyä ja pohtimista et ehkä aaronis on jotain vikaa. Ne jännästi vaa unohtaa et aaronin kielet on suomienglanti. Ei jaksa!

Kuuntelun taito on taitolaji! ei sitä ole kaikille suotu 🙂

Mä ainakin haluan kuunnella! 🙂

Onpas sulla ”kurja”tuttava.. :/

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.