Yleinen
4.12.2017

Kuuluuko itsemurhauhkaus suosittuun lastenkirjaan?

Kuuluuko itsemurhauhkaus suosittuun lastenkirjaan?

Mikä sinulle on ensimmäinen asia, joka ei mielestäsi sovellu lasten kirjoihin? Minä sanoisin, että väkivalta, politiikka ja lohduttomuus. Myyrä-kirjan kirjoittaja on ehkä ajatellut samaa kuin minä ja unohtanut listasta itsemurhan.

Niin. Itsemurhan. Jos jokin ei kuulu 3-8 vuotiaiden kirjojen draaman kaareen, sen on oltava ukaasi kärpässienillä suoritettavasta itsemurhasta rakkauden osoituksen vuoksi.

”Jenni ei halua minua. Niin se on. Mutta minä näytän sille! Syön tahallani myrkyllisen kärpässienen ja kuolen. Silloin se näkee, miten paljon rakastin sitä”

Näin lukee Myyrä puhemiehenä -kirjassa . Kirja on vuodelta 2002. Alkuperäinen teos on Tsekin kielinen  Krtek a maminka  ja se on painettu Tsekin tasavallassa 2010. Ymmärrän kyllä, että maailmassa voi olla kaikennäköisiä kulttuurieroja puhumisen suhteen ja me suomalaiset olemme pidättäytynyt kansa. Mutta jos tämä on sitä avoimmuutta ja rohkeutta murtaa tabuja, haluan pitää suomalaisuuteni. Eikö kääntäjät yhtään katso, mitä kirjoihin kirjoitetaan? Olisiko tässä kohtaa mahdollisesti ollut syytä pieneen sensuuriin?

Miksi tämän ikäisille suunnatussa kirjassa täytyy uhata tappaa itsensä? Ja vielä suorittaa se kärpässienillä, jotka ovat lasten saatavissa syksyisin. Minä kyllä näen skenaarion, jossa lapsi suuttuu vanhemmilleen ja haluaa kostaa, syömällä kärpässieniä, koska ei välttämättä ymmärrä kuoleman vakavuutta sekä lopullisuutta. Se ei ole mikään pikkuasia tai kostotoimenpide, jolla osoitetaan rakkautta. Tällaisiin ei tulisi antaa edes pieniä viitteitä kirjallisuudessa.

Shakespeariin tutustutaan vasta yläasteella ja höttöäitinä kyseenalaistan senkin esittämisen seitsenluokkalaisille, mutta ymmärtänen sen kuitenkin hieman paremmin.

Haluankin muistuttaa vanhempia siitä, että selkeästi asiallisen sisällön tarjoaminen lapsille, on vanhempien vastuulla. Kustantamot ja kirjailijat eivät siihen selkeästi aina pysty. Keskittykää lukemaanne, ja tarkistakaa lukutaitoisten lastenne kirjat. Arvaamattomistakin paikoista voi löytyä asiattomuuksia ja suorastaan vahingollista sisältöä. Lastenkirjat eivät ole sen turvallisempia, kuin YouTubekaan.

Oletko törmännyt vastaavaan?

Kommentit

Minun lapsuudenkodissani luettiin paljon. Olen säästänyt joitain lapsuuteni kirjoja omille lapsilleni. Yhdessä sarjassa on näitä klassikkosatuja: Prinsessa Ruusunen, Poika joka söi kilpaa peikon kanssa, Kolme Mikko-pukkia jne. Luin kahta viimeksi mainittua omille lapsilleni jokunen vuosi sitten, ja ihan oikeasti järkytyin. Ilmeiseti omatki vanhempani olivat kaunistelleet satuja, kun en muista niiden sisältänee tappamista. Mutta niin vain pukit pistivät sillan alla asuvan peikon kylmäksi ja poika teurasti jättiläispeikon. En pidä itseäni mitenkään ylisuojelevana äitinä. Meillä noudatetaan esim. peleissä ja tv-ohjelmissa ikäsuosituksia, mutta niistä voidaan joskus joustaakin. Kuitenkin sadut olivat sitä luokkaa, että olisin jonkun ikärajan napsauttanut niillekin.

En ole itse kirjaa lukenut, mutta eikös opetuksena tuota lukiessa voisi enemminkin olla juuri se, kuinka mikään riita tai etenkään se, ettei toinen rakasta(!) ole syy itsemurhaan. Ja kuten aiemmin kommentoitu, että vihaisena tulee sanottua tyhmiä asioita joita ei tarkoita tai vaikkapa se, kuinka tuollaisella ei saisi koskaan uhkailla ketään edes leikillään, koska itsemurha on vakava asia. Lasten kanssa voi ja pitääkin puhua näinkin vaikeista asioista, jotta niitä omia tunteita oppii käsittelemään ja ymmärtämään maailmaa ympärillään. Täytyy myös muistaa, että joidenkin lasten elämään niin surullista kuin se onkin itsemurha voi tulla hyvinkin lähelle, silloin voi olla helpompikin puhua asiasta, jos sille on rakennettu jo jonkinlainen pohja vaikka vähän erilaisesta näkökulmasta.

Niitä on aloitettu kirjoittamaan 1950-luvulta joten tämänkin
alkuperäinen tarina voi olla sieltä. Miksi sinun täytyy ittaa
kaikki aina niin tosissaan? Jos lapsesi mieli tästä järkkyy
niin silloin kannattaa varmaan miettiä oletko tuolla
suojelullasi tehnyt hänestä liian herkän

Jasmin

Minun täytyy ottaa ’kaikki’ niin tosissaan, koska haluan herättää keskustelua sekä herätellä vanhempia myös niille asioille, mitä ei aina tule ajatelleeksi. Mielestäni sillä on aika paljonkin merkitystä, mitä lapsille luetaan, mitä kerrotaan ja esimerkiksi millaisia asenteita istutetaan. Minä suojelen 4 vuotiasta lastani itsemurhilta ja aikuisten asioilta. Mielestäni se on aikuisen vastuu ja velvollisuus.

Mielestäni tässä ei näytetä mallia itsemurhaan, vaan tarina kertoo siitä miten vihaisena ja surullisena sanoo välillä hölmöjä asioita. Eihän kani tässä ole itseään tappamassa ja niin tämä kirja tulisi lapsille lukea. Itse en pidä tätä kovinkaan pahana.

Meki kerran lainattiin tämä kirjastosta ja vähä järkytyin ku aloin lukemaan tätä pojalle. Pikkasen sai sensuroida, että oli 3 vuotiaalle sopivaa luettavaa

Kumma että tuo on julkaistu, asiaa ei ole taidettu ajatella. Kääntäjä ei kuitenkaan tee päätöstä kirjan sisällöstä, vaan kustannustoimittaja. Terv. kääntäjä

Jasmin

Kiitos korjauksesta, en tehnyt taustatyötä kunnolla 🙂

Tämänkin kirjan sisältöjä ja ilmaisutapoja ehkä kannattaa suhteuttaa aikaan, jolloin se on tehty. Lukijahan voi sitä paitsi aina jättää lapselleen lukematta kirjan tai kohtia siitä. Mikäli vanhempi haluaa lastaan varjella joltakin, kuten vaikkapa kuolemasta ja muista asioista keskustelulta, ei hän altista lastaan kirjallisuudelle tai muulle sisällölle, jossa asioita mainitaan. Sensuuria en kannata, jos ryhdytään poistamaan (lasten)kirjoista sanoja ja asioita, herää kysymys, mitä sensuroidaankaan muualta, aikuisten sisällöistä, ja kuka näin tekee ja millä perustein. Mielestäni on fiksua lukea lapsen kanssa yhdessä, luoda hyvä suhde lapseen ja tavoitella avointa ja tuomitsematonta keskusteluilmapiiriä. Lapsen kanssa voi hyvin keskustella hankalista ja ikävistäkin asioista, kunhan suhteuttaa asioiden käsittelyä lapsen ikään. On myös tärkeää itse, aikuisena ja kasvattajana tutkia omia tietojaan, motiivejaan ja suhtautumisiaan asioihin, kuten vaikka itsetuhoisuuteen, ahdistukseen, suruun, kateuteen, kaikkiin inhimillisiin tunteisiin ja niiden syihin.
Mielestäni Myyrä-kirjassa on aika lapsentasoisesti tuo kuoleminen esitetty. Toimii aika hyvin keskustelunaloituksena aiheelle, väittäisin.
Mutta minä olenkin, kuten lapsenikin, joutunut kohtaamaan tunteita, läheisten sairautta ja kuolemaa, ja muutenkin olemme joutuneet altistumaan elämän eri ilmiöihin, ihmisiä kun olemme, ja maailmassa kun elämme.

Jasmin

Tuo on 2002 kirjoitettu. Mielestäni se aikakausi ei ole kovinkaan paljoa muuttunut, ymmärtäisin jos tämä olisi 40-luvulla. Mä näen itse tuon vastuuttomana, koska myyräkirjoista yleisesti ei tällaista voi odottaa, ne ovat hyväntuulisia. Moni lukee tuota iltasaduksi pahaa aavistamatta, keskustelut itsemurhasta kärpässienten avustuksella, eivät välttämättä ole parasta niihin hetkiin. Tuossa on täysin väärä kohderyhmä. Kaikkea ei kohderyhmän ikäisenä tarvitse käsitellä. Joiltain asioilta lasta saa suojella, kunnes ymmärrys siihen riittää, tai asia tulee ajankohtaiseksi. Tämä on toki vain minun mielipide. Lapselle ei tarvitse lukea niin suurista tunteista, että ne houkuttavat itsemurhan tekoon. Suurta rakkautta voi kuvata muillakin keinoin. Aikuisten asiat eivät ole lasten asioita.

Olen samaa mieltä, eli sensuuria en kannata. Enemmän lapselle jää todennäköisesti traumoja hysteerisesti suhtautuvasta vanhemmasta kuin kirjallisuudesta. Eihän itsemurha tai murha ole mikään uusi asia lastenkirjallisuudessa. Onhan esim. Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli ja klassikkosaduissa joka toisessa ollaan tappamassa joku mitä julmimmilla keinoilla. Ja ihan äidin kanssa tai itsenäisesti niitä kirjoja on aikanaan luettu. Kuinka moni meistä on valellut putkenavaajalla tms. äidin omput sen jälkeen, kun on lukenut Lumikin ja mutsi ketuttaa? Maailma on mennyt omituiseksi.

Huonoihin lastenkirjoihin olen törmännyt, mutta en mihinkään noin hurjaan. On lastenkirjoja ja sitten on laadukkaita, hyviä lastenkirjoja. Omaa rankkaustani olen tehnyt kotiaidinkirjavinkit.blogspot.fi

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.