Yleinen
22.5.2017

Mitäänsanomaton päiväkodin aloitus

Mitäänsanomaton päiväkodin aloitus

Rehellisesti sanottuna, minä lähestulkoon toivoin, että päiväkodin aloitus vahvistaisi painajaiseni ja osoittautuisi ratkaisuna aivan surkeaksi. Silloin olisin voinut sanoa ”mitäs minä sanoin, juuri tämän vuoksi minä tätä välttelin niin kauan”.

En minä voi sanoa myöskään, että se olisi ollut superupeaa ja kertakaikkisen mahtava lisä arkeemme. Ei missään tapauksessa niin. Tyttäremme on ollut päiväkodissa viimeisen 3 viikon aikana sovitut 6 päivää. 2 päivää viikossa. Kaikki on alkanut kohtalaisen mitäänsanomattomasti. Mitäänsanomaton on tässä tapauksessa varsin hyvä asia. Toisinsanoen, neutraalisti. Ilman suuria tunteita. Hän ei jää hoitoon itkien. Myöskään minä en itke. Olen alistunut kohtaloomme. Töitä on tehtävä, eikä resurssit riittäneet aikataulujen puolesta kotihoitoon, vaikka puolikas työaika sen olisi mahdollistanut muutoin.

Mitään järjettömän suuria ongelmia ei ole ilmaantunut. Paitsi päiväunet. Meillä ei ole vuoteen nukuttu päiväunia ja olemme olleet perin aamu-unisia. Nyt päiväkotiin herätään aikaisin ja tyttäremme nappaa muiden tavoin tunnin nokkaunet ruoan päälle. Aikaisesta herätyksestä huolimatta, päiväunien vuoksi uni ei illalla maita ja meillä kukutaan yöhön asti. Seuraavana aamuna on jälleen aikainen herätys (2 päiväkotipäivää ovat peräkkäin) ja sama toistuu. Tämän jälkeen on useimmiten 5 vapaapäivää jotka menevät rytmin tasaantumiseen. En kuitenkaan voi kieltää päiväunien nukkumista, sillä ilmeisesti lapsi ne kuitenkin aikaisen herätyksen vuoksi tarvitsee koska nukahtaa helposti. Nämä ovat juuri niitä hankaluuksia, joita en arkeeni kaivannut. Minä halusin määrittää itse vuorokausirytmimme ja elää arkeamme niinkuin itse toivomme. Kukapa ei haluaisi?

Ilokseni päiväkodissamme askarrellaan ja näperretään paljon. Sorminäppärä tyttäreni on siitä riemuissaan. Henkilökunta on mukavaa eikä minua ole toistaiseksi moitittu vääristä ulkoilukengistä tai kengännauhoista (kuulin hurjia huhuja, että päiväkodit määrittävät lasten kenkien laadun ja pukeutumissäädökset ovat tiukat etenkin ulkovaatteiden osalta). Ehkä kaupunkilegendoillakin on paikkansa. Mielikuvituksessa.

Venyvä ja vanuva taiteilijapuolisoni on helisemässä aamuisin minun ollessa töissä aikataulujen kanssa. Jos minulla kestää saada lapsi sängystä autoon vartissa, tarvitsee puolisoni tunnin. Ikävä kyllä, hän ei laisinkaan tahdo uskoa, että asioihin jotka minä suoritan hetkessä, hän kertakaikkiaan tarvitsee nelinkertaisen ajan. Niimpä he ovat olleet joka aamu myöhässä kolme varttia. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, oppi ei mene perille. Puolisoni tarvitsee myös selkeää vaateohjausta. Meidän ei tarvitse opettaa lapselle kengännauhojen sitomista, vaan puolisolle säänmukaisten varusteiden pukemista. Päiväkotiin ei laiteta ohuita kauppakangaskenkiä eikä yksi kaukainen vesilätäkkö tarkoita kumisaappaita. Vaikka kauppaan ei automatkalla tarvitse kaulahuivia, niin päiväkodin kahden tunnin ulkoiluun tarvitsee. Jos aamulla on välikausipuku ilma, ei laiteta toukokuun lopussa välikausipukua vaan kaksiosainen puku jotta iltapäivän lämpöisillä keleillä takin voi riisua niin, että päälle jää housut. Tai toisinpäin. Myönnettäköön, että suomen ilmasto asettaa vaatimuksia pukeutumisen suhteen myös minulle. Se on mukautumista. Kuten koko tämä meidän nykyinen arkikin on. Sopeutumista.

Kommentit

Voi olla että vapaapäivinäkin olisi hyvä pitää suht sama rytmi niin herätykset olisi päiväkotiaamuina helpompia?eikä illat venyisi yöhön. 😊

Jasmin

Se on totta, mutta ärsyttää että 2 päiväkotipäivän vuoksi 5 muuta päivää pitää rytmiltään muuttaa päälaelleen :/

Minun mielestä se on hyvä jos päiväkodin aloitus on mitäänsanomaton miksi sen pitäisi edes olla ”ihanaa” tai aivan ”kamalaa”. Ja noista rytmeistä, itse olen ainakin oppinut että aika paljolti lapsen mukaan määräytyy ne rytmit, jos hän haluaa herätä kukonlaulun aikaan niin silloin herätään.

Jasmin

Olet oikeassa, entän minä toki valittanut että se on mitäänsanomaton, yritin pitää sen toteamuksena 😀
Toi päiväkotirytmi ei lähentele yhtään lapsemme normaalirytmiä, mutta toisaalta, se vain on niin että näillä mennään. Päiväkodin järjestyskin toimii niin että hlökunta saa tauot pidettyä nukkari-aikana ja on ihan ymmärrettävää ettei kaikkien perheiden nukkumissäätöjä voi mitenkään toteuttaa.

Mun lapset ovat menneet 3-vuotiaina päiväkotiin, ja koin juuri samoin, että aamuista tuli hirveän hankalia. Tosin päiväkodille oli ok, että veimme lapsen vasta 9-10 välillä paikalle (mikäli mikään retki tms. ei alkanut klo 9), mikä hieman helpotti. Esikoinen aloitti päiväunet uudelleen pk:ssa, mikä oli oikeastaan kiva, koska sitten saimme olla hänen kanssaan illalla pitempään ja päiväunien kanssa 9h yöunet kuitenkin riittivät.
Luulen, että se, että miehesi ottaa vastuun joistain aamuista voi olla ihan hyvä juttu loppujen lopuksi. Sillä tavalla oppii tulkitsemaan säätä ja lasten vaatetarpeita 🙂 Mutta ymmärrän, että vaatii sopeutumista. Oli niin ihanaa ja helppoa ja ei-pakonomaista, kun toinen oli kotona lasten kanssa.

Jasmin

Meillä myös pk:lle olisi ok että viedään myöhemmin mutta työt pakottavat viimeistään 8.30 viemään. Toi on kyllä hyvä pointti, aamuvastuun myötä puoliso varmasti oppii uusia taitoja 😀 Se vaan on jotenkin niin hellyttävää ja samalla niiin raivostuttavaa kun toinen pukee toukokuun lopussa villasukat.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.