Yleinen
29.10.2016

Sensuroimaton matka G-kupista A-kuppiin

Sensuroimaton matka G-kupista A-kuppiin

Tissit

36kg sitten päällä olleet liivit

Miltä tuntuu siirtyä jättimäisistä rinnoista pienenpieniin lerputtimiin? No hiton hämmentävältä. Te varmasti ihmettelette, miksi minä jälleen kerran puhun vaatteidenalusmateriaalista, mutta selkeästi tämä on jälleen kerran niitä asioita mitä jaksetaan taivastella. ”Ei sulla varmaan enää ole siellä liiveissä mitään tuon sun laihtumisjutun jälkeen” tai ”No koska haet ne silikonit”-kysely on ihan vakio. Jälkimmäinen tosin on omaa syytäni, olenhan aina ollut silikonien puolestapuhuja ja vannonut suuntaavani Tallinnaan heti kun olen tavoitepainossani. Sanojensa takana on seistävä. Etenkin jos sen tekee julkisesti.

Isojen rintojen kanssa oli suuria ongelmia. Jatkuvaa päänsärkyä, eikä alusvaatteitakaan ollut helppo löytää. Ne olivat aina jotenkin tiellä enkä minä nyt siitä estetiikastakaan kovin varma ollut. Paitsi selällään sängyllä kädet pään yläpuolella. Rintojeni kanssa minä kuitenkin pystyin elämään. Ne ruokkivat lapseni ja palvelivat makuuhuoneessa oikein mallikkaasti. En minä niitä vihannut, vaikka ehkä painoindeksillä 39 jonkun mielestä olisi ollut syytä. Minä tulin niiden kanssa toimeen.

Rinnat laihdutuksen jälkeen

Kun pudotetaan painoa, rinnat tyhjenevät ensimmäisenä. En oikeastaan edes ajatellut asiaa. Huomasin joutuvani jatkuvasti ostelemaan uusia liivejä, rintojeni tipahdettua kuppien pohjalle ruttuisina ja kaikkensa antaneina. Viimekesänä kokeilin lappubikineitä ja peilikuva oli hieman huvittava. Kaksi kurttuista läpyskää kolmioiden sisällä. Iho rintojen päällä on kreppipaperia. Tällasia läpysköjä on huomattavasti vaikeampi hallita, kuin 7 kertaa suurempia. G-kupista A-kuppiin matka on ollut pitkä.

Kaikki puheet ihon vetäytymisestä on lähestulkoon naurettavia tässä tilanteessa. 2 vuotta imettäneenä en usko hetkeäkään, että nämä tästä johonkin vielä nousisivat. Päinvastoin, jos mahdollista, ilman kirurgin veistä, painovoima tulee näyttämään armottomuuttaan vielä enemmän. Haistoin jo raikkaan meri-ilman ja Baltian tuulet. 3dl molemmille puolille. Litra nahkaa biojätteen puolelle ja se mitä jätetään jäljelle, kiristetään leukaa kohti.

Rinnat imetyksen jälkeen

Vaan aina ei mene niinkuin elokuvissa. Toisinaan ennemminkin kuten strömsössä. Taannoin tehdyn vatsaleikkauksen seurauksena minua ei tulla nukuttamaan ”turhaan”. Seuraavia leikkauksia joudutaan harkitsemaan, jos mahdollista vieläkin tarkemmin. Rinnat joutuvat nyt väistymään terveyden tieltä. Uusi leikkaus ylävartalon alueelle on liian suuri riski, oikeastaan kaikelle.  Pidemmittä puheitta; No boob’s for me.

Ainoa vaihtoehto on opetella elämään pussukoiden kanssa jotka ovat täynnä tyhjää. Joten arvoisa Laatukirurgia, voit lakata seuraamasta minua Instagramissa! Olisi paljon hienompaa hyväksyä itsensä vapaasta tahdosta. Olla niin hyvä-itsetuntoinen, että toteaa piutpaut silikoneille ja kohotuksille. Minua harmittaa silti. En minä silikoneja halunnut, jotta puolisoni pitäisi minusta enemmän. En siksikään, että voisin julkaista blogiini kadehdittavia kuvia Diy-virkatuista kolmiobikineistä. Minä halusin ne siksi, että voisin katsoa peiliin ja todeta: Wau, minulla on upeat rinnat.

Joskus on kuitenkin tehtävä valintoja. Tälläkertaa voi valita kahdesta.

a: hyväksyn itseni tällaisena

b: en hyväksy itseäni tällaisena ja olen silti tällainen

a-kupin rinnat

Arvoisat laihdutusurakan kanssa painiskelevat, teille minä sanon: Kyllä. Se lähtee myös rinnoista. Ja Kyllä. Jäljelle voi jäädä tyhjät pussit. Mutta tiedättekö mitä? Loppujenlopuksi ne ovat vain rinnat. Ne näyttävät hyvältä paita päällä. Jos hyvin käy, myös rintaliivit päällä. Kaikkea vain ei voi saada. Joskus kauan sitten, minä postasin ”rakkaudesta rintoihin” -postauksen jossa julkaisin 10 synnyttäneen naisen luonnolliset rinnat. Voin edelleen allekirjoittaa jokaisen sanan. Rintoja kuuluu rakastaa. Tyhjinä, täysinä, vinoina ja lerputtavina. Ne ovat lähellä sydäntä, halusit tai et.

Jos matka G:sta A:han oli pitkä, niin takaisin Tallinnasta Helsinkiin  se on vielä pidempi. Kun matkatavaroina onkin a-kupin uudet liivit, niiden 6dl sijaan. Se on kuitenkin sopeutumista. Sopeutumista epätäydelliseen ulkonäköön ja itseensä. Kun on jättimäiset rinnat, sitä haaveilee pienemmistä. Samanlailla ne pienetkin tipahtaa sivuille ja jos haluaa niiden näyttävän pornomateriaalilta puolison silmissä, joutuu asennot opettelemaan etukäteen. Näin kolmekymppisenä minä kuitenkin sanon, että olen aivan liian vanha olemaan aikuisviihdemateriaalia. Laihana tai lihavana. Tai ei. Olen liian väsynyt olemaan aikuisviihdemateriaalia. Luojan kiitos.

roikkuvat rinnat

Minä en voi katsoa peiliin ja todeta yllämainittua ”wau, minulla on upeat rinnat” -lausetta. Ihan turha yrittää huijata itseään ja koettaa uskotella upeaksi jotakin, mikä ei sitä omiin silmiini ole. Eikä tule olemaan. Sensijaan katson peiliin ja sanon ”Wau. Minä olen upea”. Me naiset olemme paljon enemmän kuin pelkät rinnat. Jotain upeaa voi saada veitsen alta mutta lopulta se oikea ”wau” pitää löytää jostakin muualta.

Eikö olekin imelää? Vain lisäämällä rutkasti imelää, voi saavuttaa sopivan makeuden. Ainakin jos kyse on vihreästä teestä. Lämpöisiä ja imeliä hetkiä syksyisille rinnanlämmitinostoksille. Ja naiset, muistakaa Wau! Kupin koosta riippumatta.

 

Uusia juttuja voi seurata helpommiten Facebookista. Ala seuraamaan täältä

 

Kommentit

Hei! Helsingin keskustassa on yksi todella vanha ja hyvä erikoisliiviliike, josta saa erinomaisen palvelun lisäksi liivejä kroppamallille kuin kroppamallille: Wiipurin Erikoiskorsettiliike. http://www.wek.fi/

Sinne olen ohjannut kaikki omat ”erikoiskokoiset ystäväni”, ja tietääkseni sieltä saavat miehetkin ystävällistä palvelua omissa liivipulmissaan.

Itselläni on liivien koko 80K – K niinkuin kurpitsa – ja ostan kaikki liivini joko tuolta taikka ulkomailta. Kun sopiva liivi on itselle löytynyt ja jos liivien koko pysyy samana voi liivejä tietysti tilata itsekin netin kautta ulkomailta jos ei tarvitse sovitus- tai muuta palvelua.

Itselleni, varhaiskeski-ikäisen kroppani häpeilijälle, oli ajatus liivien sovittamisesta erikoisliikkeessä pelottava etukäteen, mutta itse kokemus olikin todella myönteinen, lähes katharttinen!

Tekevät myös pieniä muutostöitä heiltä ostettuihin liiveihin: esim. jos laihtuu tai lihoo niin muutokset tehdään maksutta.

Suosittelen lämpimästi!

Ai maailma miten ihanaa että löysin tämän jutun ja ihanan kertojan.Googletin kymmenillä tavoilla laihiksista ja rinnoista.Isoista rinnoistani on hirveästi vaivoja.Pienennysleikkaukseen pääsen heti kun olen laihduttanut yli 20 kiloa.No jukra…Daa-a!!!Jos laihtuisin 22 kiloa niin kaipailisinko leikkausta:)Hyvä siis tietää,että rinnat tosiaan voivat pienentyä laihiksen myötä.Mieluummin terveyttä kuin rintarasvaa,kiitos.Kiitti mahtavasta kirjoituksesta!

noihin nahkoihin saa nätisti todella isot silikonit

Tarpeellinen kirjoitus! Lisää tämmöisiä jotta naisilla vois ulkonäköpaineet vähän lievittyä :)toivottavasti moni mies lukee tämän 🙂 itse laihtunut sairauden takia ja enää en murehdi rintojen roikkumista kun kaikilla alkaa joskus roikkua 🙂

Jasmin

<3 Rinnat on joo pieni murhe, etenkin sairauden rinnalla. ja monen muunkin asian. <3

Wau, mikä postaus ja mikä nainen! Molemmat ainutlaatuisia.

Itse en ainakaan näe rintojasi rumina – näen äidin, joka on pitänyt lastensa terveyttä ja hyvinvointia omaa ulkonäköään tärkeämpänä. Se on kauniimpaa kuin yhdetkään pomppurinnat <3

Muakin se hiton Laatukirurgia on alkanut seuraamaan jo useaankin otteeseen, yrittääköhän se vihjailla jotain? Yhtäkään tissikuvaa instassani ei kyllä ole ja ylpeydellä voin sanoa, että vaikka itsekin imettänyt olen, niin omista rinnoistani kyllä tykkään edelleen ja todellakin enemmän kuin yksistäkään muovisista!

Juuri tätä me naiset tarvitsemme, toistemme tsemppaamista ja vertaistukea. Kiitos rohkeasta ja kauniista postauksestasi <3

Huh, olet rohkea! Etkä todellakaan ainoa, joka pohtii samoja asioita. Hyvä kirjoitus, tuo varmasti lohtua monelle!

Näin aikuisena miehenä nautin siitä itsevarmuudesta ja rohkeudesta, jolla kirjoitit. Raavaat itsensä hyväksyvät miehet voivat hieroa pulleaa vatsaansa, ja sanoa ”nami, nami”! Toivoisimme samanlaista vapautta ja oikeutta myös naisille! Ei aina pidä olla niin tuomitseva ja itsekriittinen. Seksikkyys lähtee asenteesta! Kuvasi ovat hyvin kauniita!

Jasmin

😀 Kiitos. Mukava kuulla. Tuo on hemmetin hyvä pointti, että naisetkin tarvitsevat sen saman vapauden mikä miehillä. Ja onhan se teoriassa mutta toisaalta asenteissa taas ei.
Toivottavasti maailma lähtee parempaan suuntaan 🙂

Wau! Ihana postaus, tulin niin hyvälle tuulelle tästä. Minäkään en halua olla aikuisviihdemateriaalia, se ei sovi arvolleni. Rinnat on vain rinnat, maitorauhaset, ne on naisella, koska niiden avulla imetetään vauvaa, kuten muutkin nisäkkäät tekee. Niiden tarkoitus ei ole alunperinkään ollut miellyttää miestä (muuta kuin vauvana, siinä missä ne ovat miellyttäneet naistakin).

Jasmin

Kiitos <3 Nimenomaan, se ei sovi kenenkään arvolle. Paitsi jos nimenomaan haluaa sellaisesta työn tehdä niin sitten asia on tietenkin eri.

Itse näen rinnat toki seksuaalisinakin mutta ne on kyllä seksualisoitu aivan naurettaviiin sfääreihin, etenkin kun niiden se alunperänen tehtävä ja nykypäiväinenkin on juurikin mainitsemasi.

Jännä että monelle kommentoijalle silikonit on yhä tärkeämmät kuin terveys..

Lihavana olen huomannut saman ”näkymättömyyden” ja mietin että miksi niin on?

Onnea laihtumisurakasta ja superkiitos rehellisestä blogista, upeista kuvista ja tsemmpistä meille muille.

Jasmin

😀 mä hämmennyin kanssa siitä, miten paljon täällä ja somen puolella silikoneille koitetaan etsiä minulle ratkaisua. Toisaalta olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että nyt mennään näillä.
Mä en ole vielä selvittänyt tota lihavuuden näkymättömyyden funktiota. Se on, mutta kukaan ei tiedä miksi. Sen myöntää vain sen kokeneet eikä kaikke hekään, sillä onhan se hemmetin nöyryyttävää ja noloa.

Kiitos sinulle kannanotosta <3

Hei sinä olet mahtava! Olet ihana ja upea! Mä ajattelen nykyään, että sillä ei ole mitään väliä onko kaunis vai ei, aivan huippuihanaupeus voi olla silti, ja se ei olekaan kiinni mistään niin katoavaisesta kun kauneus. Minulla on silikonit, otin ne epävarmuuksissani nuorena ja nyt en voi käsittää mitä helvettiä ihminen tekee näillä? Nämä on epämukavat, sattuu toisinaan (tietyt asennot), ärsyttää urheillessa, tuntuu oudoilta puristellessa ja ihan samalla lailla nämäkin alkaa maata kohti hivuttautua kun luomurinnatkin. Plus että pelottaa mitä tuolla ihon alla oikeasti on ja onko se minulle hyväksi. En tajua (enää) että mitä väliä minun rintojeni ulkonäöllä voi olla ja kenelle? Johan nämä implantit tässä noin vuosikymmenen ovat olleetkin, äkkiä se ihminen muuttuu. Tai sitten kun saa mitä olevinaan haluaa, tajuaa ettei oikeastaan sitä halunnutkaan. Se mitä halusi tulikin jostain ihan muualta, ja se oli itsevarma ja aikuinen nainen. Ajattelinpa tämän oman kokemukseni näistä tissiasioista tänne tuoda jos se vaikka auttaisi vahvistamaan kantaasi pysyä ylpeästi luomuissa 🙂

Jasmin

Kiitos tuhannesti myös tästä näkökulmasta :D! Ihan loistavaa kuulla myös se, että ne silikonit eivät välttämättä olekaan loistosetti ja itsetunnon kohotus enää pidemmän ajan päästä. Toki varmasti voivat olla mutta ei sekään automaatio ole. Toivottavasti voit kuitenkin elää rintojesi kanssa, ovathan ne sinun, pienestä ylimääräisestä lisästä huolimatta <3

Upea blogipostaus. Ihan mieletön. Se menee niin ihon alle. Ja miten kauniisti, suoraan ja avoimesti sinä puhut muuttuneesta kehostasi. Erityisesti rinnoistasi. <3 Osaat nähdä muutoksen eri puolia, realistisesti mutta silti lempeydellä. Sanoissasi on viisautta kaiken sen surun keskellä, mitä olet käynyt läpi seuratessa kehon muutoksia.

Kolmen lapsen äitinä ja seksuaaliterapeuttina en voi muuta kuin kiittää rohkeudestasi. Toivottavasti ihmiset jakaisivat tätä kirjoitustasi, sillä tässä on suuri vertaistuen voima. Minä jaoin ja he tuli tykkäyksiä. Meidän naisten ei todellakaan tarvitse olla naisia vain rintojemme kautta. Meidän pitäisi saada olla upeita naisia juuri sellaisina kuin olemme. <3

Uskon, että miestenkin on tervehdyttävää nähdä sinun kirjoituksesi. Miehet ovat yhtä ihmeissään vaimonsa kehon muutoksista ja siitä, miten tukea. Ja pieni muistutus minkä annoit pornon ja todellisuuden välisestä erosta on paikallaan.

P.s Se hemmetin Laatukirurgia yrittää muakin seurata instassa. Ehkä tarvetta olisi – mutta haluan katsoa itseäni samalla lempeydellä kuin sinä, juuri tällaisena.

Jasmin

Kiitos, ihanaa kuulla että juttuun on voinut samaistua. Itsekin olen saanut kommenteista ihan hirveän paljon vertaistukea <3 Mä luulen että ainakin mun puolisolle oli tervehdyttävää ottaa kuvat 😀 Tai aina se on mun rinnoista pitänyt mutta ainakin hän näki kuvia ottaessa että rinnat voivat olla ajoittain myös pelkät kehon osat jotka voi vaikka näyttää muille.

Tost laatukirurgiasta oli iltalehdessä joku aika sit juttu et se seuraa jopa ihan alaikäisiä nuoria! Tosi rasittavaa -_- Ja ei, sulla ei varmasti ole tarvetta kirurgialle. Kuka sen tarpeen mukamas määrittää? 😀 Meillä kaikilla on tarve ja oikeis tulla hyväksytyiksi sellaisina kuin olemme. Ja me ollaan se ansaittu <3

Vau! Myös mun mielestäni olet rohkea! Todella ♡. Kiitos kirjoituksestasi. Tärkeää aihetta taas käsittelee.

Muutama tuttu ottanut puudutuksessa ilman nukutusta silikonit, onko se ihan poissuljettu vaihtoehto?

Mulla oli ennen raskautta ja normaalipainoisena D-kuppi, raskauden lopussa J-kuppi (jep, wtf), sitte tippu 20kg raskauskiloja ja kuppi oli C, nyt olen lihonut 20kg ”muuten vaan” sekä imettänyt kaksi vuotta ja kuppi on taas jotain F nyt. Nyt oon tosin aloittanut dieetin ja onhan se jännittävä nähdä miltä nämä näyttää kun olen taas normaalipainossa. En mä usko että silikoneja ottaisin koskaan, mutta voisin harkita rintojen kohotus leikkausta. Eli vaikka olisi se A-kuppi niin haluaisin ylimääräisen nahan pois, vaikka näyttäisikin siltä ettei olisi sitten ollenkaan tissejä 😀

Jasmin

On se poissuljettu. Puudutuksessa aina nukutusriski 🙂

Rinnat kyllä elää omaa elämäänsä tosi jännästi painon mukaan. Jotkut on sanoneet tässä että paino heitellyt kymmeniäkin kiloja mutta kuppikoko pysynyt samana 😀
Mä luulen et muakin häirii eniten tää roikkuvuus, ei ehkä se pienuus. Ylimääränen iho mikä tipahtaa kuppien päälle.

Rohkea olet ja kirjoitat tärkeästä asiasta. Itse haluaisin pudottaa painoa, jotta myös rinnat pienenisivät. Jatkuvat niskavaivat rasittavat, mutta isoon leikkaukseen en uskalla lähteä. Enpä ajatellut, että ne rinnat voi myös tyhjentyä. Eipä silti, ne ovat vain ulkokuorta ja ovat minullakin jo täyttäneet sen alkuperäisen tehtävänsä, eli neljän lapseni ruokkimisen. Tärkeintä olisi saada myös terveys kuntoon, päivittäinen päänsärky ja hermokipu ei enää jaksa naurattaa.

Halusin vain sanoa, että rohkeuden lisäksi olet kaunis juuri tuollaisena kuin olet!

Jasmin

Mäkään en ihan osannut odottaa tätä tyhjentäytymistä 😀 Mä jotenkin tajusinkin sen ihan vasta viimeaikoina. Terveys edellä, kyllä tämä on parempi vaihtoehto kuin vuosi sitten. tosiaan kaikki niska ja pääkivut ovat poissa. Olo on kevyempi myös rintojen osalta eli sinänsä tämä haitta on vain kosmeettista ja terveydelliset plussat voittavat mennentullen.

Kiitos sinulle sanoistasi <3

Lihoin 20kg kun odotin. Imetin 6kk ja lopetin koska ei onnistunut enää. Laihduin parissa kuukaudessa enemmän kun 20kg. Rinnat vähäniinku hävisivät ja nyt olen normaali painoinen ja ei ne kasva enää takaisin kun laihduin niin paljon silloin 3v sitten. Paino oli ennen raskautta 55-60, raskauden aikana +20. Synnytin helmikuussa ja kesällä painoin 48kg. Nyt painan taas 55-60. Se oli liikaa kropalle mutta olen oppinut elämään ja rakastamaan itseäni! Olet kaunis!

Jasmin

Naisen kroppa on kyllä kovilla imetyksineen raskauksineen ja kaikkineen miten ne vaikuttvat painoon, kudokseen ja kaikkeen. Mutta juuri siksi, meidän pitää arvostaa sitä kehoa. Sinäkin olet taatusti kaunis ja hyvä juuri sellaisena kuin olet. Ihanaa että olet oppinut myös rakastamaan itseäsi. Se on se minkä haluaisi kuulla kaikilta <3

Oot ihana! Terveisin 23-vuotias imettävä äiti, F-kuppi, nännit roikkuu alaspäin…

Jasmin

😀 kiitos. Älä nänneistä huoli, mulla ne ei ainakaan ole KOSKAAN roikkunut ylöspäin. Ei edes eteenpäin <3

Huippu postaus! Propsit kuvista. Itellä kans ollut G kuppi ja aika pitkäksi on tissit laihtumisen jälkeen menneet

Jasmin

😀 <3 Nimenomaan PITKÄKSI! Mä en muistanut tota sanaa. Just pitkät ne on.

Kiitos tästä kirjoituksesta! Se muistutti minua jälleen siitä faktasta, että itseään tulee rakastaa kaikkine ryppyineen, arpineen, löysine nahkoineen, muuttuneine muotoineen ja rakkaine rintoineen. Ovat ne minkä muotoiset tahansa, ne on kuitenkin tehty ensin lasteni ruokkimiseen, kasvattamiseen, kipujen hellittäjäksi ja lohdun antajaksi. Vasta sen jälkeen puolison huviksi 🙂

Jasmin

Kiitos itsellesi <3 ihanasti kiteytit kaiken!

Voi kiitos, kiitos, kiitos! :’)
Kiitos kuvista, avoimuudesta, suoruudesta. Kuvat rinnoista voisivat aivan yhtä hyvin olla minusta, joten liikutuin kyyneliin. Upeus ei ole tisseistä kiinni! Kun vielä kerään itsevarmuutta, lähden julistamaan tätä sanomaa toivottavasti yhtä rohkeasti kuin sinä! Kaikkien kreppipaperitissien puolesta, KIITOS! <3

Jasmin

<3 kiitos sulle ja teille kaikille näistä teidän kommenteista, ne ovat voimaannuttaneet myös mua. on ollut aivan ihanaa nähdä että on saanut jotenkin asian esille mikä koskettaa muitakin: Etten ihan oikeasti ole ainoa.

Ja kreppipaperit tiskiin vain, ne ovat sen ansainneet :D Ainakin jos ei muuten niin kotona ylpeästi siinä peilin edessä. Ne ovat kuitenkin kaikkensa antaneet <3

Rohkea ja hieno kirjoitus! Neljä lasta imettäneenä omistan aivan samanlaiset lerputtimet. Rintaliiveistä ehkä 1/100 sovitettua kohti istuu ja jos oikein lottovoitto osuu niin ne päällä omistan hetken edes ”rinnat”. Itkun kanssa on kuunneltu kahdenkin ammatikseen liivejä myyvän kommentti ” ei valmisteta sellaista kokoa mikä sulle pitäis olla” :,(

Silikoneista monta kertaa haaveillut mutta mun kohdalla pelko (ainakin omassa päässä) on lukuisat allergiat mm. Kumi/lääkeaineet jne…

Jasmin

Liivejä pitäs kyllä olla kaikest mahdollisest välikoosta saatavilla, harmi että niin ei ainakaan suomessa ole 🙁 Kurja homma. Itsellenikin niin kovin tuttu.

<3 Pelko on joskus ihan hyvä. Se estää meitä tekemästä asioita joita voisimme katua.

Hei! Helsingin keskustassa on yksi todella vanha ja hyvä erikoisliiviliike, josta saa erinomaisen palvelun lisäksi liivejä kroppamallille kuin kroppamallille: Wiipurin Erikoiskorsettiliike. http://www.wek.fi/

Sinne olen ohjannut kaikki omat ”erikoiskokoiset ystäväni”, ja tietääkseni sieltä saavat miehetkin ystävällistä palvelua omissa liivipulmissaan.

Itselläni on liivien koko 80K – K niinkuin kurpitsa – ja ostan kaikki liivini joko tuolta taikka ulkomailta. Kun sopiva liivi on itselle löytynyt ja jos liivien koko pysyy samana voi liivejä tietysti tilata itsekin netin kautta ulkomailta jos ei tarvitse sovitus- tai muuta palvelua.

Itselleni, varhaiskeski-ikäisen kroppani häpeilijälle, oli ajatus liivien sovittamisesta erikoisliikkeessä pelottava etukäteen, mutta itse kokemus olikin todella myönteinen, lähes katharttinen!

Tekevät myös pieniä muutostöitä heiltä ostettuihin liiveihin: esim. jos laihtuu tai lihoo niin muutokset tehdään maksutta.

Suosittelen lämpimästi!

Rohkeaa! Nostan sulle hattua. Ja olet kaunis.

Ihanan rohkeaa puhetta! Itse olen sen verran epävarma itsestäni että pakko kommentoida nimettömänä. Mä itse painin tällä hetkellä / oon paininut viimeaikoinan kroppani kanssa. Synnytyksen jälkeisen masennuksen aikana ja sen jälkeen olen lihonut 25 kg. Jep. Aika paljon kolmessa vuodessa. Nyt kun voin hyvin, on ajatuksissa ollut kaipuu laihtumisesta ”omaksi itsekseni” omaan kroppaan. Nyt on painoindeksi ihanasti 33 entisen 24-25 sijaan.
Ongelma mulla on nyt siinä, että valitsenko kropan vai rinnat. Ikäni oon ”kärsinyt” pienistä rinnoista. Toisinsanoen mulla on ollu ”epänaisellinen olo” pienien rintojen takia. Nyt mulla ekaa kertaa elämässäni on rinnat ja olen niistä ollut (salaa?) tosi onnellinen. Kroppa taas ei tunnu tällä hetkellä omalta. Olo on pullea, kankea, raskas ja ”tukala”. Makkarat vatsan ympäristössä ja jäätävän paksut reidet ahdistaa. Valokuvissa on omasta mielestäni kivannäköisen leidin sijaan joku jäätävän iso valaskala joka ei oo pitäny huolta itsestään.
Ajatellaan että nyt onnistuisin palaamaan entiseen elämään ja paino laskisi. 2 pitkää imetystä + -25kg painoa -> todennäköisesti alkuperäistäkin onnettomammat rinnat.
Ahdistaa. En haluaisi luopua näistä rinnoista jotka olen saanut, toisaalta en millään haluaisi olla enää pidempään tämän kokoinen sotanorsu. Koska olen pitkä, vaikutan kokonaisuudessaan aika ”jättiläiseltä”, vaikka ihanteeni olisi aina ollut siro keijukainen.
Rinnat vai hoikempi varsi, kas siinä on todellakin puolma.

Ihanaa! Kiitos tästä/näistä postauksista. <3

Tosi rohkeasti ja kypsästi otit aiheen esille. Itse edelleen kipuilen raskauden ja synnytyksen muuttaman vartaloni kanssa ja täytyy sanoa, etten pysty suhtautumaan vielä tolla tyyneydellä vartalooni.
Olet kyllä tehnyt uskomattoman muutoksen!

Tehdäänhän noita rintojen suurennusleikkauksia myös puudutuksessa 😉

Paras!

Mitä tapahtui edellisessä leikkauksessa jonka takia ei enää turhaan nukuteta? Mulla iso nahankiristysoperaatio edessä itsellä :/

Upean rohka postaus! Onnittelut rohkeudestasi <3

Todella rohkea postaus! Upea asenne sinulla.
Pakko vaan tuota hitsin sitkeää urbaanilegendaa oikoa, ettei se imetys ole suurin halla rinnoille, vaan nimenomaan raskausaika. Eli peli voi olla menetetty, imetti tai ei 😀 Joillakin rinnat ei oo moksiskaan ulkoisesti tokikaan.
Oikein hyvää viikonlopun jatkoa ja syksyä!

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.