Yleinen
10.10.2016

Rakasta ensin itseäsi jotta voit rakastaa muita -Bullshit sanon minä

Rakasta ensin itseäsi jotta voit rakastaa muita -Bullshit sanon minä

Itseään pitää rakastaa. Kaikki ovat varmasti kuulleet perustelun tuolle fraasille? Itseään täytyy oppia rakastamaan, jotta voisi rakastaa jotakin toista. Höpöhöpö sanon minä. Tuskin rakkaudesta tiedän sen enempää kuin kukaan muukaan, mutta sen minä tiedän, että kenenkään toisen takia ei itseään kannata alkaa rakastamaan. Kuka ihme tuollaisen lausahduksen on edes keksinyt? Me suomalaiset olemme itsevihaavaa kansaa. Ainakin vaatimattomia. Jos kirkkaan keltainen neste onkin nuppiin päässyt holahtamaan, me peitämme sen laadukkaasti. Ylpeä ei sovi olla saavutuksistaan eikä varsinkaan kehua itseään. Monessa elää itseinho. Toisilla lievänä, toisilla traagisen kammottavana. Liian moni vihaa ulkonäköään, ei pidä luonteenpiirteistään eikä koe osaavansa mitään. Liian harva pystyy vastaamaan ”pidätkö itsestäsi, oletko tyytyväinen itseesti ihan oikeasti” -kysymykseen Kyllä!

girl-1312899_1280

Me emme arvosta itseämme. Häpeilemme vartaloamme, vähättelemme saavutuksiamme ja vieläpä peitämme sen harvinaisen ylpeytemme, joka useimmiten nousee jälkikasvumme suorituksista. Olemmeko me sen vuoksi kyvyttömiä rakastamaan? Kyvyttömiä rakastamaan puolisoamme, lapsiamme ja ystäviämme? Jep. Aivan naurettavaa potaskaa koko typerä mietelause.

Mitä itsensä rakastamiseen tulee, ei sitä pidä vähätellä vain siksi, että sitä käytetään väärin kaupitellessa hieromasauvoja. Meidän täytyy rakastaa itseämme siksi, että me olemme niitä harvoja jotka itsemme kanssa joudumme olemaan elämämme alusta loppuun. On kamalan raskasta olla jonkun kanssa kokoajan, josta ei alkuunkaan pidä. Ratkaisu siihen ei ole toisen muuttaminen. Se sananlasku sentäs saattaa olla totta. Toista ei voi muuttaa, asenne ratkaisee.

Pitääkseen itsestään, ei auta muokata kehoa, tai yrittää tehdä introvertista itsestään extroverttia. Ei kenestäkään tule hoikempana mukavampaa tai rikkaampana humoristisempaa. Miksi meistä siis tulisi parempia ihmisiä itseämme kohtaan, sitten kun jotakin on muutettu? Se, pitääkö itsestään oikeasti, ei muutu sen mukaan kuinka muutamme itseämme enemmän pidettäväksi sen enempää kuin kykymme rakastaa muita sen myötä mitä ajattelemme itsestämme.

img_8219

Me kohtelemme itseämme huonosti. Enkä tarkoita tällä liian rasvaisten ruokien syömistä tai liikunnan laiminlyömistä. Me kohtelemme itseämme huonosti, ajattelemalla itsestämme kamalia asioita. Nimittelemme itseämme arkikielessä läskiksi jos koemme ettemme ole sopivan kokoisia. Tehdessämme yksinkertaisen ajatusvirheen toteamme tottuneesti ”olempas minä idiootti” ja kun emme osaa derivoida kauppalaskua ei voi kuin todeta ”mä en osaa yhtään mitään”. Kun mikro kilauttaa lounaaksi lapselle Saarioista, Instaan otetaan kuva #paskaäiti. Samaan aikaan me hypetämme ystäviemme lantioita, kannustamme puolisoitamme etenemään urallaan, ylistämme lapsen piirtämää sinnetänne sojottavia viivoja maailman hienoimmaksi kärpässieneksi ja sanomme teineillemme että on ihan okei saada matikasta kutonen. Sitten me liimaamme vessamme seinään mauttoman sisustustarran tekstillä ”Vain itseään rakastamalla voi rakastaa muita” ja koemme syyllisyyttä. Emme suinkaan siitä, ettemme rakasta riittävästi itseämme, vaan kyvyttömyydestämme rakastaa (sen vuoksi) ketään.

Minun ratkaisuni tälle kaikelle on kertakaikkiaan mietelauseiden kieltäminen. Minä en ole minkään sortin psykologi, joten en tiedä kuinka itsensärakastaminenvajaasti-ongelma ratkaistaan. Ei sille varmaankaan ole muuta ratkaisua kuin 10 vuoden psykoanalyyttinen psykoanalyysi freudilaisittain, mutta uskon ajatuksen olevan hieman raskas muidenkin kuin minun makuuni. Sensijaan, voimme keskittyä lukemaan naisten lehdistä ”näin opit rakastamaan itseäsi” palstoja. Niissä piilee vinha perä. Ehkä, jos niitä lukee tarpeeksi kauan, jokin saa tarttumapintaa? Sitä ennen, kielletään kiristävät mietelauseet ja erotellaan itsensä ja muiden rakastaminen. Se on aivan eri asia.

Minä yritän sanoa: Rakasta itseäsi siksi, että ansaitset rakkautta. Älä siksi, että sen vuoksi hypoteettisesti oppisi rakastamaan muita. Itseään pitää rakastaa vaikkei olisi muita rakastettavia. Ei ehdollisteta itseämme.

Mitä jos kokeiltaisiin kerrankin sanoa itsestämme jotakin kaunista? Jokin kohta josta pidämme, tai jotakin missä olemme onnistuneet. Voit myös kiittää itseäsi jostakin, josta itsellesi olet kiitollinen. Ihan mitä vain. Vastaajien kesken arvotaan 2 lippua luonnollisestikin I love Me -messuille. Minä aloitan.

Minä tein tänään loistavan suorituksen koulutehtäväni kanssa. En ole siitä saanut vielä arviota, mutta väitän, että se on hyvä! Ja minä oikoluin sen silmilläni jotka ovat kauniit.

Ai kamala, meni runsauden puolelle 😀

Jätä kommenttisi yhteystietoineen (yhteystiedot eivät näy julkisesti) 16.10 mennessä. Messut ovat 21-23.10.

 

 

Kommentit

Olen hyvä kokki 😀 😀

Silmät ovat kivat 🙂

?

Ihana kirjoitus, kiitos <3 Samoja asioita olen ajatellut

Ihana kirjoitus, kiitos <3 Samaa olen miettinyt, koska vaikka minulla on huono itsetunto ja en ehkä osaa arvostaa itseäni riittävästi, rakkautta riittää muille. <3

Oon päättäväinen ja kärsivällinen ja hyvä tekemään töitä tavoitteideni eteen 🙂

Ei oo totta! Mä oon kanssa aina vihannu tota jankutusta että sun täytyy oppia rakastamaan itseäsi että voit rakastaa muita. Ihan vissiin osaan rakastaa. En ehkä osaa vastaanottaa rakkautta mutta olen kyllä tosi hyvä antamaan sitä! Ja olen hyvä eläinten kanssa. Olen tosi hyvä viettämään vapaapäiviä ja herkuttelussakin olen hyvä! 😄

Onpas yllättävän vaikeeta 😀

Mä olen kaunis. En ole vertaillut itseäni muihin niin kriittisesti enää pariin vuoteen 🙂

Liput messuille ois ihana voittaa!

Hyvä kirjoitus! 🙂

Kyllä mielestäni jos ei rakasta itseään, ei voi rakastaa muita pitää osin paikkansa. Esim. Ihminen kuka ei rakasta itseään ja omaa huonon itsetunnon, tällöin hänen on yleensä vaikea (epävarmuutensa tähden) kehua muita, olla ylpeä jonkun toisen puolesta, rakastaa aidosti ilman kateutta ym. Jos ymmärsit mitä tarkoitin.

Kiitos tästä kirjoituksesta!
Mä olen selviytyjä,vaikka elämä heittää tällähetkellä kuraa niskaan niin mä olen selviytynyt niistä voittajana! Ja vaikka olen yrittänyt itkeä silmiäni päästä, silti ne loistaa tähtien lailla.

Olen hyvä ja kannustava äiti. <3

Työpäiväni meni loistavasti ja muutenkin oli hyvä päivä

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Yhteystietosi

Yhteystietosi näkyvät vain bloggarille ja niitä käytetään vain tässä postauksessa mainittuun tarkoitukseen. Yhteystietojasi ei myöskään luovuteta kolmansille osapuolille.