Yleinen
7.10.2016

Vatsassa ilmaa ja botoxia

Vatsassa ilmaa ja botoxia

Nissen fundoplikaatosta, eli refluksitautileikkauksesta on kulunut kutakuinkin kuukausi (leikkaukseen johtaneista syistä enemmän Vaietut vatsavaivat -jutussani). Leikkauksen jälkeen oli tiedossa, että ensimmäiset viikot mennään neste/sosemaisella ruoalla, koska ruokatorven alue on muotoiltu uudestaan. Tässä leikkauksessa siis vatsalauku käännettiin ruokatorven ympärille kiertäen 360 astetta ja ruokatorven aukkoa kiristettiin.

Olen toipunut suhteellisen hyvin. Leikkaushaavat joita tähystyksessä tuli 5 kappaletta ovat parantuneet mallikkaasti. Vatsani näyttää löysältä reikäjuustolta, mutta ei se kaunis ollut aikaisemminkaan joten en kanna siitä suurta harmia. Refluksioireet jäivät leikkauspöydälle. Minkäänlaisia ruoan ylösnousuja ei ole sittemmin ollut. Eikä muuten mitään muitakaan nousuja vatsan puolelta. Toisinsanoen ilmakin kulkee vain alakautta. Tämän olen karvaasti saanut huomata joka kerta syödessäni. Vatsa turpoaa valtavaksi kovaksi palloksi joka ehtii juuri ja juuri laskeutua seuraavaan ruokailuun mennessä. Ei tule kysymykseenkään pukea farkkuja jos tiedän syöväni jotakin. Tämäkin tosin piti oppia kantapään kautta. Käydessäni anoppini kanssa ikeassa, olin aamulla iloinnut kun viimeinkin sain jalkaani korkeavyötäröiset farkut. Autossa juotu smoothie kuitenkin palautti minut maan pinnalle. Vetoketju oli avattava ja ikeareissu hoitui pitkän tunikan turvin.

refluksitauti

Joku aivan varmasti luulee, että maha on photoshopattu. Mutta ei. Kuvien välillä on 1.5 tuntia, jogurtti, tee ja lasi vettä.

Turvotus kuuluu asiaan ja se voi helpottaa ajan myötä. Tai sitten ei. Kuitenkaan se ei haitta-asteikollaan voita ennen leikkausta olleita oireita. Olen tyytyväinen ja erittäin onnellinen, mitä leikkaustulokseen tulee. Pientä harmia tosin pääsi aiheuttamaan kiinteän ruoan opettelu. Se ei sujunut alkuunkaan. Kaikki kiinteä jäi kiinni ruokatorveen aiheuttaen senlaadun tuskat, etten edes yritä kuvailla niitä sanoiksi. Onneksi hätä (tai lääketiede) keinot keksii.

Botox. Tuo ihmeaine jolla siloitellaan tottuneesti kasvoilta rypyt ja nostetaan suupielet pysyvästi hymyilevään asentoon toivottaen tervetulleeksi elämän kolhut.  Leikannut lääkäri ehdotti minulle botoxin pistämistä ruokatorveen. Ajatus oli perin inha ja jopa kammottava. Kaksi gastroskopiaa muutaman kuukauden sisällä läpikäyneenä minua ei niinkään epäilyttänyt itse botox vaan letkun nieleminen. Minä olen ollut kurkkuani myöten (kirjaimellisesti) täynnä eri koloista meneviä piuhoja vatsassani. Onneksi tämä kirurgi sattui seisomaan nykyajan paremmalla puolella ja vanhanaikainen kidutuksen aikakausi kuului hänen mielestään hamaan historiaan. Minulle tarjottiin midatsolaamipölly joten tulevaisuudessa siintävä kiinteän ruoan unelma voitti.

Botoksia pistettiin gastorskopiassa leikkausalueelle helpottamaan ruoan alasmenoa ja samalla ruokatorven aukkoa laajennettiin pallolaajennuksella 2 centtimetriin johon leikkauksellakin pyrittiin, mutta ilmeisesti se meni siinä hötäkässä aavistuksen liian tiukalle. Joskus nieleminen on milleistä kiinni. Onnekseni olin autuaan tietämätön koko jutusta, kurkun kautta vaeltelevat botoxruiskut ja laajentavat pallot eivät kuulosta kovinkaan miellyttäviltä.

Vatsa ilmapallona, botoxia vatsassa ja toistaiseksi vielä smoothie (tosin jo hieman paksumpi smoothie) kourassa jatketaan harjoituksia kohti kiintempää ruokaa ja isompia kahvimääriä. Leikkauksen myötä tosin ruokailutavat ovat muuttuneet pysyvästi. Ruokatorvi ei tule enää koskaan vetämään nopeatempoisesti ruokaa, eli kiireessä syöminen jää historiaan. Huolellinen pureskelu pitää muistaa hamaan hautaan asti. Hiilihapolliset juomat keräävät vatsaan ilmaa ja tulevat aiheuttamaan kipua jatkossakin, joten pepsille on heitetty haikeat hyvästit. Tupakointi heikentää leikkaustuloksen pysyvyyttä ajan kanssa ja voi johtaa mansetin irtoamiseen, joten se on lopetettava. Ylipaino ja raskaus tekee saman, joten pudotettuja kiloja ei ole syytä kerätä takaisin. ja perhekoko on tässä. Ennen leikkausta minulle ladottiin pöytään pitkä lista riskeistä (elämänmittaiset ilmavaivat, nielemisvaikeudet, vatsakivut, leikkauksessa kiinnitetyn mansetin irtoaminen joko nopeasti tai ajan myötä josta seuraa vaikea ja vaativa korjausleikkaus jonka onnistumisesta ei ole takeita). Kirurgi silti suositteli leikkausta, koska kaikki muut keinot oli kokeiltu ja oireiden haitta-asteikko oli suurta. Barretin ruokatorven (syöpien esiaste) riski oli lisääntynyt ja Omeprazolista tuli isoja sivuvaikutuksia annoksen ollessa tuplana maksimista ja vaste kuitenkin vähäinen. Operaatio muuttaa ja muutti elämäni. Mutta ainoastaan positiivisesti.

tahystysleikkaus

Olen turvonnut, reikäinen ja yllättyn joka päivä jostakin uudesta asiasta. Juuri äsken minä join kupin teetä ja ajattelin käydä pitkäkseni sohvalle television ääreen mutta jäin kuitenkin keinutuoliin välttääkseni teen nousemisen suuhuni. Hetken keinuttuani muistin, että nykyään minä voin olla makuullani, vaikka olisin juuri syönyt. Kuvitelkaa, mikä riemu maate meno on ihmiselle, joka on vuosia joutunut ajoittamaan pitkällään olon ruokailujen mukaan!

Kommentit

Refluksitaudista kärsivänä en voi kun olla onnellinen puolestasi, että oot saanut päässyt leikkaukseen joka auttaa. Itsellä refluksi johtuu palleatyrästä, ilkeä vaiva. Mulla ei kipuja ole liittynyt tautiin, mutta ruoka nousee milloin missäkin ja joskus joutuu oksentamaan niitä pitkin katuja pois.

Jokaisella ne omat haasteensa elämässä, mutta me ei luovuteta! 🙂

Jasmin

Oletko yrittänyt päästä leikkaukseen? Minulla myös siis pääoire oli juuri tuo ruoan ylösnousu/oksentaminen. päivittäistä sylkemistä oli, ei voinut juosta ja juoda treenin välissä kun muutoin vettä piti sylkeä suusta pois tai nielaista takaisin ja se oli ällöttävää. Samoin jos söin ja kumarruin, ruoka valui suuhun. Kipu pysy hallinnassa jotenkuten lääkkeillä mutta tolle ruoan poisvalumiselle ei voinu tehdä mitään ja siksi kirurgi lopulta leikkausta suositteli ainoana vaihtoehtona. Koita päästä gastrolle imbedanssimittaukseen jos et oo jo ollu?

Hyvä, että leikkaus meni kutakuinkin kerralla nappiin ja toi ison helpotuksen. Itse kärsin vatsan turvotuksesta ja ilmavaivoista päivittäin ja mulla turvotus on myös ihan vaan vesilasillisen jälkeen samaa luokkaa, kun sullakin tuossa esimerkkikuvassa eli herätessä ja vatsa tyhjänä on kunnon pyykkilautavatsa, mutta aamiaisen jälkeen se turvotus sitten alkaa ja yleensä vaan pahenee iltaa kohti. Olen huomannu, että fodmap-hiilareita välttelemällä turvotus ei ole ihan niin pahaa, mutta ei siitäkään mitään huomattavaa apua turvotukseen ole, jos niitä välttelen, mutta kakalla ei tarvitse käydä kun kerran päivässä, mikä ilmeisesti on se ’normaali’ määrä. Viljoja, papuja ja sokeria jos vaikka syön paljon päivän aikana niin kyllä saan vessassa juosta jo puoli tuntia syömisen jälkeen ja päivän aikana 2-5 kertaa. Lääkärissä en asian tiimoilta ole koskaan käynyt, kun olen itse tajunnut, että noita tiettyjä hiilareita välttelemällä asia ei kuitenkaan vaikuta jokapäiväiseen elämään (ainakaan kun olen siihen turvotukseen tottunut) ja mitä ilmeisimmin mulla joku ibs ja erittäin herkkä vatsa on eli eipä se lääkärikään mitään ihmeitä asialle pystyisi tekemään.

Jompikumpihan sen operaation jälkeen tulee tapahtumaan: joko pierettää tai röyhtäyttää…en minäkään asiasta tiennyt, ennenkuin kuulin jälkikäteen saman kokeneilta. Minä röyhtäilen, eikä sekään seurassa oikein mukavaa ole…

Jasmin

Mulla ei röyhtäyksiä tule ollenkaan :/ jotain kivuliaita hikankaltaisia on tullut välillä. Hassua että sulla ihan röyhtäyttää, mä käsitin että ei ollenkaan tuu ilmaa! Pystytkö oksentamaan? Mulla tuli hirvee pahoinvointi viikko sit ja oksensin vaan tyhjää -_-

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.