Yleinen
23.7.2016

Leikki-ikäinen lapsi perhepedissä

Leikki-ikäinen lapsi perhepedissä

”Ai tämä on lasten huone? Missä lapsen sänky on?”

Meidän perheessämme nukkumajärjestelyt ovat herättäneet hämmennystä. Ei tokikaan meille itsellemme. Hämmentyneitä ovat monet muut, kurkatessaan lastenhuoneeseen. Siellä tosiaan ei ole lasten sänkyä. Kummastelut alkoivat muutama vuosi sitten. ”Vieläkö teillä nukutaan perhepedissä? Eikö se ole vauvoja varten?” Toki saimme osaksemme vauva-ajan kätkyt-kuolema pelotteluja ja kauhisteluja päälle kierimisestä. Ne kai kuuluvat asiaan samoin kuin hampaiden menetys taaperoimetykseen.

Olen yllättänyt itseni selittelemästä ratkaisujamme. Viimeksi eilen selittelin kysymättä, miksi meillä koko perhe nukkuu samassa huoneessa. Ihmettelin jälkeenpäin, miksi ihmeessä minä koen selittelyn tarvetta? Minä useimmiten sanon, että lastenhuone on asunnon takaosassa enkä kuulisi jos tytär yöllä hiippailisi keittiöön leikkimään perunoiden keittämistä levyillä. Tai että hän heräilee useasti öisin ja haluaa tulla viereen. Kaikki ovat totta. Mutta ei se ole lopullinen syy miksi me nukumme tilavassa asunnossamme kaikki samassa kopissa. Selittelyn tarve kumpuaa ainaisesta paheksunnasta. Siitä että niin moni on kummastellut ratkaisujamme ja tunkeneet minulle 50-luvun ”lapsi tarvitsee oman nukkumistilan” -höttöä. Asiat kun pitäisi tehdä tietynlailla. Vain koska niin kuuluu tehdä.

Vauva-aikana meillä ei ollut perhepedin suhteen mitään ideologiaa. Yhtäkkiä vauva vain nukkui vieressä koska siitä minun oli nopeinta tarkistaa että hän on elossa ja hengittää. Uskokaa minua, tein sitä yöllä usein. Vartin välein rinnalle hamuava lapsi olisi ollut työlästä pitää omassa kehdossaan. Minä en saanut nukutuksi. Mutta vielä vähemmän olisin nukkunut vauva omassa sängyssään. Päivällä Koiso nukkui kuitenkin kehdossa joka oli sänkymme vieressä.

Ajan kuluessa kehto vaihtui luonnollisesti pinnasänkyyn ja siitä lasten sänkyyn. Paikka pysyi samana. Parisänkymme vieressä. Lastenhuone täyttyi leluista mutta sänkyä sinne ei tullut. Tai no, jos rehellisiä ollaan, ostin minä sinne toisen pinnasängyn ihan vain noin näön vuoksi mutta ei sitä koskaan käytetty. Sain sillä hieman vanhanaikaisen äitini hiljaiseksi enkä joutunut kuuntelemaan motkotuksia siitä kuinka lastenhuoneessa pitää olla peti.

Nykyään meillä nukutaan puoliperhepedissä. Koiso menee omaan sänkyyn nukkumaan illalla mutta kömpii yön aikana meidän viereemme. Kumpikaan meistä ei herää tähän siirtoon ja muutoin tytärkin nukkuu läpi yön. Aamulla heräämme kaikki vierekkäin sulassa sovussa.

Ja sitten ne selitykset. Miksi näin? Miksi yli 3 vuotias lapsi nukkuu vanhempiensa kanssa samassa huoneessa ja samassa pedissä? Sitä kaikki aina kysyvät. Kuin se olisi jotenkin kummallista ja riippuvaista. Ei uskalleta luopua vauva-ajasta? Ollaan laiskoja eikä viitsitä opettaa omaan huoneeseen?

Eip. Kaikessa yksinkertaisuudessaan minä en vain näe mitään syytä muuttaa tätä järjestelyä. En ymmärrä miksi pienen lapsen täytyisi nukkua erillään muusta perheestä. Miksi vanhemmat saavat nukkua kahdestaan mutta lapsen on nukuttava yksin jos ei ole sisaruksia siunaantunut?

Lapsemme on vähintään viikottain mummolassa hoidossa. Hän osaa leikkiä myös yksin. Ei ole takertuneena vasempaan nilkkaani kun käyn pissalla. Me emme elä sen kummemmassa symbioosissa nukkumisjärjestelymme vuoksi kuin kukaan muukaan perhe. Yöllä nukutaan. En usko että sillä on mitään merkitystä irtautumisen tai itsenäistymisen kannalta onko tiedottomassa tilassa yksin vai yhdessä. Enkä sitäpaitsi usko, että hän enää 14 vuotiaana haluaa nukkua kanssamme.

Entä ne hyödyt? Vilkas lapsi tykkää aamuisin herätä kainalosta ja kölliä siellä lämpöisessä kaikessa rauhassa. Tätä samaa varmaan tekevät kaikki lapset. Kipittävät sitten omasta huoneesta vanhempien sänkyyn ehkä? Meistä on mukavaa olla kaikki unenpöpperöisinä puoliunessa tyynyvuorten alla vastaanottamassa uutta päivää yhdessä. Olemme painajaisunien tullen lähellä ja heräämme kun lapsi alkaa liikehtiä levottomasti pissahädän vuoksi. Ehdimme kiikuttaa vessaan eikä peti kastu vaikka ei ole vaippaa. Meillä on hyvä näin. Koko perhe nukkuu paremmin. Lastenhuoneessa on leikkitilaa ja makuuhuone on rauhoitettu vain nukkumista varten.

Ja ei. Meillä ei ole ikävä parisänkyseksiä. Sohva ajaa aivan saman asian. Minä en kertakaikkiaan halua enää tehdä asioita vain siksi että niin kuuluu tehdä. Minun perusteeni voi olla se, etten keksi mitään syytä tehdä samoin kuin kaikki muutkin. Onneksi se riittää.

Nukkuuko teillä leikki-ikäinen perhepedissä?

IMG_7630

Kommentit

Voi kuule, mun vieressä nukkui vielä ala-asteikäinen poika 😉
Sanoinkin joskus että tokkopa tuo tulevaa tyttöystäväänsä mun viereen raahaa 😀 eikä raahannut 😉 Oikeesti on tosi ihanaa kun kasiluokkalainen poika tulee nukahtamisensa jälkeen kuumeessa kysyyn ”äiti mulla on paha olla voinko tulla sun viereen” <3
Oliskohan poika ollut kolmannella kun alko nukkuun ihan vallan omassa huoneessa. Kyllä se pienenä öitään itsenäisestikin nukkui mutta tykkäsi kovasti tulla mun isoon sänkyyn ja luen sille jotain ja siihen tuo nukahti.

Ihana blogi. Kiitos.

Olen nukkunut perhepedissä kuusi vuotiaaksi ja sen jälkeenkin kömmin usein äidin ja isän viereen yöllä. Lisäksi jos toinen vanhemmistani oli poissa, niin nukuin aina toisen vanhemman kanssa vielä pitkälle kouluikääni. Turvallisuuden tunne, joka minulle on jäänyt perhepedistä, on todella vahva. Nyt 33-vuotiaana viisi vuotiaan lapsen äitinä toivotan lapsemme tervetulleeksi nukkumaan viereemme koska tahansa. Se loppuu kuitenkin aikanaan ja pesästä ponnistaa pois itsenäinen, vahva lapsemme. Perhepeti rocks!

Älä suotta selittele vaan elä kuin hyvältä tuntuu 🙂 Ihanaa läheisyyttä. Meillä nukuttiin perhepedissä kolmen lapsen kanssa, oli sivuvaunuviritelmiä sun muuta ja viereisestä kerrossängystäkin isommat kömpivät aamulla viereen joukon jatkoksi. Nykyisin nukun 8v tytön kanssa samassa parisängyssä ja hän vaihtelee välillä 11v isoveljen kanssa petiä, kun haluaa välillä poikien huoneeseen nukkumaan yläsänkyyn. Jolloin veli ikään kuin ”pakolla” joutuu (pääsee) äitin viereen, ja jutellaan mukavat ilta- ja aamujutut, joita ei muuten ehkä tulisi niin ison lapsen kanssa rauhassa juteltuakaan. Mies nukkuu omassa huoneessaan, koska niin äänekkään nukkujan kanssa ei kukaan nykyiselläään pysty nukkumaan samassa huoneessa, valitettavasti. Mutta sohva ja sängyt toimivat seksissä, ei seksipaikan tarvitse olla sama kuin nukkumapaikka eikä nukkuminen yksin tarkoita etteikö parisuhde voisi olla lämmin, läheinen ja rakastava. Tuosta miehen kanssa erillään nukkumisesta tulee/tulisi kysymyksiä samaan tapaan kuin ennen lasten kanssa perhepedissä nukkumisesta, kumma juttu sinänsä. Ikään kuin aikuinen ihminen ei pystyisi erillään nukkumaan ilman että läheisyys on kokonaan mennyttä, mutta lasten kohdalla sama asia meneekin ihan päin vastoin.

Tarkennus edelliseen: kuopus on 2v8kk ja esikoinen 5v4kk.

Ihana kirjoitus!

Meillä nukkuu makkarissa sekä viisivuotias esikoinen että kaksivuotias kuopus. Molemmat omassa sängyssään, toinen toisella puolen parisänkyä ja toinen toisella. Ja nukuttaa heidät pitää, joten makoilen siinä parisängyn keskellä ja välillä pidän molempia kädestä kiinni. Me nukutaan ehdottomasti paremmin näin kuin erillään, pitkälti samoista syistä kuin teillä. Viime syksynä oli pieni kokeilu, kun oltiin putkiremonttia paossa, ja evakkokämpässä esikoisen sänky ei vaan mitenkään mahtunut makkariin. Hän nukkui huomattavasti levottomammin ja alkoi nähdä painajaisia nukkuessaan viereisessä huoneessa yksin. Itselläni oli myös jatkuvasti huono omatunto siitä, että jätin vajaa viisivuotiaan lapsen nukkumaan yksinään. Kotiin palattua siirrettiin aiemmin makkarissa erillään ollut lapsensänky meidän viereen, ja kaikki ovat nukkuneet paremmin sen jälkeen. Eli itse asiassa vaiheesta, jossa lapsi nukkui samassa huoneessa mutta ”itsekseen” on palattu lähemmäs toisiamme. 🙂

Perhepeti täälläkin, tosin lapsi vasta reilu 2v. Ihmettelyä on kuultu perhepedistä, taaperoimetyksestä ym. Imetystukiäitinä onneksi osaan nykyään imetykseen liittyvät asiat napakasti esittää, ja perhepeteilystä olen ottanut asenteen, että se on asia josta voi olla jopa ylpeä. Perhepeteily ja imetys on luonnollisia asioita. Pinnasänky on melko uusi keksintö ja sen myötä ihminen ainoa nisäkäs joka laittaa ”pentunsa” yksin nukkumaan.

Toivon että ihana pieni lapseni viihtyy kainalossani vielä useamman vuoden! En osaisi edes nukkua ilman 😃

Girls, we rock!! 😍

Jasmin

Nojuu toi taperoimetys oli toinen kummeksunta-aihe -_- ennemminkin erilaiset huudatusunikoulut, mahdollisimman aikasin omaan huoneeseen nukkumaan ja äkkiä pullolle että pääsee viihteelle -jutut tuntuu olevan omassa lähipiirissä se juttu. Ihanaa että tätä kautta saa vertaistukea ja samaistumisia <3

Meillä nukutaan perhepedissä. Tosin vauva 1kk ja isoveli 1v 9kk. Mutta nukutaan vielä kauan. En varmaan edes saisi nukuttua jos siirtäisin vamhemman omaan huoneeseen ja muutenkin tää toimii meillä ni miksi muuttaa toisin. Mielestäni ihana kun saavat olla lähellä ja uskon että kokevat olonsa turvalliseksi. Itse en myöskään koe olleeni väsynyt esikoisen vauvavuonna, kiitos perhepedin! Ei joutunut yöllä nousemaan 🙂 samaa olen myös miettinyt miksi äiti ja isä saa nukkua toisen kaa mut pieni elämää opetteleva joutuisi yksin. Rakastan nukkua lähellä lapsiani. Ei ne ikuisuutta nuku äidin ja isän kanssa. Meillä vahvistanut perhesidettäkin 🙂 Seksiä voi harrastaa muuallakin ja puolison kainaloon voi silti nukahtaa 🙂 lisäksi uskon perhepedillä olevan positiivista vaikutusta lapsen turvallisuuden tunteeseen, tunne-elämään, kiintymyssuhteessen, luottamukseen ja läheisyyden myötä myös itsevarmuuteen. Mulla ei ole koskaan käynyt mielessäkään et kierrähän päälle, sen verran luotan äidinvaistoon. Perhepeti varmasti jopa yleisempää maailmanlaajuisesti katsottuna 🙂

Jasmin

Meillä myös perheside vahvistunut ja puolison kainaloon nukahdan melkein joka ilta vaikka perhepedissä nukuskellaankin 🙂 Ja se on ihana tunne itelläkin kun lapsi on siinä lähellä 🙂 Ihanaa että meitä onkin monta! Mulla oli aika yksinäinen olo tän suhteen kun kaikki vaan hämmästelee

Esikoinen nukkui vauvana sivuvaunussa, mutta en uskaltanut pitää ilman laitoja enää sitten, kun alkoi liikkumaan. Nyt pari vuotta nukkunut pääasiallisesti omassa sängyssään ja 1v alkaen myös omassa huoneessa. Meillä tosin on tytön huoneessa myös toinen sänky, jonne toinen vanhempi voi mennä, jos on yöllä vaikea nukahtaa itsekseen. Joskus olen myös herännyt tytön kanssakin siitä 120cm pitkästä sängystä… Puolivuotias vauva on nukkunut tähän asti sivuvaunussa tai kainalossa, mutta jossain kohtaa hänkin siirtynee siskon huoneeseen. Tässä huono puoli on vain se, että sitten joudumme luopumaan varasängystä.

Meillä 2v laitetaan nukkumaan omaan sänkyyn mutta yleensä hän kyllä kömpii (tai me rauhoitamme hänet kun kutittaa) meidän sänkyyn ennen auringon nousua. Tuo neidin oma sänky on muuten kiinni meidän sängyssä 😀 toki asumme kaksiossa että vaihtoehtoakaan ei oikein ole 😀 nyt vähän jännittää että nukkuuko meitä kohta neljä samassa sängyssä 🙂

Jasmin

Mua melkein harmittaa että muutettiin vauva mahassa kaksiosta kolmioon ihan vaan oman huoneen vuoksi 😀 se on kokoajan ollut ihan tarpeeton

Jasmin

Meillä kans sänky kiinni parisängyssä 🙂 Kiva nähdä etten todella ole ainoa kellä tällainen järjestely.

Itsekin nukuin vielä alakouluikäisenä samassa huoneessa isän ja äidin kanssa ja vauvana aina äidin mahan päällä. Olisinkohan ollut ehkä 10v, kun äiti ja isä siirtyivät viereiseen huoneeseen, mutta kuitenkin niin, että oviaukolta oli näköyhteys minun huoneeseen, vanhempana sitten laitoin ovenkin kiinni. Myös siskoni 4v tytär nukkuu edelleen joka yö äitinsä ja isänsä kanssa, vaikka omasta huoneesta sänky löytyykin 🙂

Jasmin

Ennenvanhaanhan on nukuttu ihan normaalisti samassa tuvassa. Nykyään vaan tuntuu että tämmönen järjestely on lähestulkoon tosi outo!
Ei sullekkaan varmasti traumoja jäänyt? 🙂

Joo ei tosiaan mitään traumoja ole tuosta jäänyt 😀 Enemmin uskoisin ”traumoja” tulevan siitä, että vauva menee heti synnäriltä päästyä eri huoneeseen nukkumaan. Itsekin ajattelen ihan samoin, kuin sinä, vaikkei omia lapsia vielä ole edes suunnitteilla, että jos vanhemmatkin saavat nukkua samassa huoneessa/sängyssä niin miksei lapsikin saisi niin pitkään, kun itse haluaa.

Meillä 7v nukkuu myös puoliperhepedissä. Hänellä on oma sänky huoneessaan jossa nukahtaa, mutta tulee yöllä viereen. Kerran kävi niin että lapsen yökylässä ollut kaverikin mönki meidän aikuisten sänkyyn lapsen kanssa 🙂

Jos lapsi on yökylässä mummolassa niin hän nukkuu isovanhempien välissä ja molemmat sanovat kuinka ihanaa on aamulla herätä uninen lapsi vieressä.

Niin. Ja ne aikuisten petipuuhat. Ei niitä tarvitse sängyssä tehdä (eikä ne meillä ainakaan koko yötä muutenkaan kestä). Nyt on toinen lapsi tulossa ja ostimme ison sängyn jatkoksi 90cm leveän sängyn joka laitettiin sängynjaloista nippusiteillä kiinni. Kaikki mahtuvat! Eihän tuo makuuhuone miltään sisustuslehtien huoneelta näytä mutta ajaa asiansa. Siellä on mukava kaikkien nukkua!

Jasmin

Mä muuten myös muistan että oon mummolassa nukkunut vielä ainakin 9 vuotiaana mummon vieressä! Kotona oli jo varhain oma sänky eikä vanhempien väliin päässyt ikinä. Makuuhuone onkin just sitä varten et siel on kiva nukkua 🙂 Meilläkin muut huoneet on sit sisustettu kivemmin mut makkari on tällähetkellä ei niin sisustuksellinen, ja saa olla!

Meillä nukkuu yli 3-vuotias meidän kanssa samassa sängyssä, mutta ei ole onneksi kukaan kovin kiinnostunut ollut meidän nukkumisjärjestelyistä 🙂 En ymmärrä miksi tuo on sellainen asia, jota pitäisi selitellä. Jokainen perhe omalla parhaaksi todetulla tyylillään 🙂

Jasmin

😀 kai se aina herättää jotenkin kummeksuvia kysymyksiä niin tulee se selittelyntarve. Pitäs vaan osata sanoa että eihän tätä todella tarvi selitellä!

Meillä on 7v ja 4v10kk pojat. Esikoinen nukkui sänkymme vieressä äitiyspakkauksen laatikossa ja myöhemmin pinnasängyn sivuvaunussa kunnes pidimme unikoulun 10 kk iässä, silloin siirtyi nukkumaan omaan huoneeseensa joka oli aivan meidän huoneemme vieressä. Kuopus nukkui vieressäni 9 kk ikään saakka ja mies tuolloin alakerrassa patjalla, 9 kk iässä pidettiin (tai no mies piti, mä olin liian väsynyt) unikoulun jonka jälkeen siirtyi nukkumaan isoveljen kanssa samaan huoneeseen. Viime talven muutettiin ja pojat saivat omat huoneet. Molemmat ovat unikouluista lähtien nukkuneet täysiä öitä poislukien hyvin satunnaiset pahat unet tai sairastelut. Yövaipat jäivät molemmilta pois n. 3v iässä eikä sen jälkeen ole vahinkoja oikeasti sattunut kuin muutama, eivät myöskään käy yöllä pissalla.

Mä olin paljon väsyneempi silloin kun vauva nukkui vieressä, oon tosi liikkuvainen nukkuja ja mies valittaakin että potkin häntä öisin 😀
En voisi kuvitella että saisin nukuttua hyvin lapsi vieressäni. Meillä jaetaan ja vastaanotetaan paljon hellyyttä päivisin ja poikien päivä päättyy aina haleihin, pusuihin ja siihen että kerron miten paljon heitä rakastan. Sitten nukutaan ja aamulla nähdään!

Jasmin

Nää on kyllä niin ihmisestä ja nukkumistavoista kiinni! En mä usko et tää järkkäily meilläkään toimis jos jompikumpi nukkuis huonosti perhepedissä. Hyvä unin on kaiken edellytys kaikille 🙂

Meillä 2,5v nukahtaa useimmiten omaan sänkyyn, mutta jokaisena aamuna tämä löytyy meidän vierestä. 😀 en ennen äidiksi tulemista voinut kuvitellakaan tälläistä järjestelyä, mutta nyt lapsi voisi mun puolesta nukkua illasta asti meidän välissä – työssä käyvä, aikaisin heräävä mies vaan on eri mieltä… 😀

Jasmin

😀 sama täällä, ei sitä yhtään osannut kuvitella sinkkuvuosina!

Meillä kaikilla lapsilla on omat huoneet ja niissä sängyt.
Vanhemmilla on makuuhuone ja siellä parisänky.
Lisäksi meillä on pino patjoja, joita tarpeen ja mielikuvituksen mukaan siirrellään ja pelataan milloin mihinkin. Yleensä vanhempien makuuhuoneeseen.
Hyvin harvoin käy niin, että aamulla parisämgystä heräävät vain isä ja äiti. Yleensä makuuhuoneessa seuraa tekevät joko yksi, kaksi tai kolme lasta. KAIKKI MUUTEN JO KOULUIKÄISIÄ.

Perhepeti on fine, jos se aidosti sopii molemmille vanhemmille.
Meillä vanhempien sänkyyn saa tulla, jos siihen saa luvan. Joskus äiti väsyttää niin, että hän haluaa nukkua ihan rauhassa. Silloinkin useinmiten voi sen patjan tuoda sängyn viereen.

Jasmin

😀 ihana toi patjajärjestely! EHkä patjat muuttaa meillekin sitten kun oma sänky siirtyy omaan huoneeseen.

Meillä nukkuu koko perhe myös joinain öinä perhepedissä. Lapsia on kolme 😀 kaikki aloittavat nukkumaan omissa sängyissään lastenhuoneessa. Viimeistään klo 00 1-vuotias siirtyy viereemme maitoa tankkaamaan (imetän). 4-vuotias tulee toisinaan jo samoihin aikoihin, joskus myöhemmin, mutta lähes joka yö tulee jossain vaiheessa. 6-vuotias tulee aamuyöllä. Meillä on 180 cm leveä sänky. Itse nukun kuin tukki, heräilen vain imettämään, eikä lasten nukkuminen vieressämme haittaa. Paitsi näinä ”trooppisina öinä”, kun kaikki ovat hikisiä, nihkeitä ja levottomia. Ajattelen myös näin, että jos lasta pelottaa yöllä ja hän kaipaa turvaa, tottakai hän saa tulla viereen. Me hoidamme parisuhdetta ennen sitä klo 00 😀

Jasmin

Kuumuus kyllä tuo perhe-petiin pientä hikisyyttä 😀 Meillä on kans 180 leveä sänky, ihan luksusta 🙂
Tuntuu et monella on parisuhteen hoitaminen aika pedanttia. Juuri ennen nukkumaanmenoa ja omassa sängyssä 😀 Ehkä perhepeti siis voi tuoda parisuhdepiristystäkin kun sen piristämiseen pitää löytää uusia tapoja makuuhuoneen sijaan

Joo,meillä nukuttiin ja vielä vielä 10 -12 vuotiaana silloin tällöin.Poika nyt 23 vuotias,tyttöystävä tuli kuvioihin murkkuiässä ja nykyisin asuu jo omassa kämpässäni.Eipä tunnu mitenkään traumatisoituneen 😊

Meillä esikoinen nukkui varmaan 4 vuotiaaksi meidän kanssa samassa huoneessa, osittain ihan käytännönsyistä, meillä ei ollut toista makuuhuonetta. Vielä 7 vuotiaana hän kömpi useina öinä meidän väliin ja aina kun Isimies oli työmatkalla Teininonsteri kömpi viereen. Viereen tuleminen taisi loppua kokonaan 10 vuotiaana.

Nyt Ässä siirrettiin omaan huoneeseen nukkumaan 1,5v. Ja tämä vain ihan itsekkäistä syistä… Ässä pyörii niin kamalasti, ettei meillä kukaan nukkunut, kun tuollainen 80cm potkii, lyö ja könyää ympäri sänkyä… Silti tunnen piston omassa sydämessä… Minulla on ikävä minun tuhiseva patteria. Mutta niitä valvottuja öitä en kaipaa!

Jasmin

<3 se on tärkeintä et kaikki nukkuu. Ihana tuo kyllä on että 10 vuotiaskin vielä tulee viereen!

Meidän ..2v 7kk tyttö nukkuu vieressämme. Asutaan väliaikaisasunnossa odottamassa että saadaan rakennettua talo loppuun, ja vaikka tytön nukkuminen itsessään ei meitä häiritse niin tarkotus olisi opettaa tyttö nukkumaan omassa sängyssä ja uudessa kodissa sitten myös omassa huoneessa 🙂 en tiedä kuinka onnistutaan, sillä välillä tyty havahtuu yöllä kysymään missä äiti/isi on ja haluaa nukahtaa niin että häneen kosketaan. Ehkä se onnistuu myös omassa huoneessa, vanhempien täytyy vain kävellä sitten…

Meillä ainoa nukkumiseeen liittyvä ongelma on yöunille nukahtaminen. Opetimme lapsen jo vauvana ehkä vähäm tyhmyyttämme nukahtamaan viereen ja me siis usein jos ollaan molemmat kotona niin makaamme molemmat vanhemmat pahimmillaan tunnin per ilta tytön vieressä. Tämä nukahtamis asia meillä onkin nyt ensin käsiteltävänä…

Jasmin

Itseasias meillä ihan sama ongelma… Ei nukahda itse vaan pitää nukutella uneen.. Ja tunti on aika normi aika meilläkin. Tähän haluaisin ratkaisun myös. Kerro sitten miten olette ongelman ratkaisseet kun se aika on 😀

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.