Yleinen
15.7.2016

Aikuiset metsästävät Pokemoneja kaduilta. Kirurgit peräsuolesta

Aikuiset metsästävät Pokemoneja kaduilta. Kirurgit peräsuolesta

pokemon-1515415_1920

Muistatteko matopelit? Niitä hakattiin Nokian 3310:lla välitunneilla, lounastauoilla, bussipysäkillä ja ennen nukkumaanmenoa. Kokoajan. Mitä pidempi mato, sen vaikeammaksi peli kävi. Voi sitä iloa kun matopelistä tuli päivitetty versio ja pikselin muotoisille omenoille kasvoi muodot, samaa vauhtia omien rintojeni kanssa. Kännykkäpelit eivät ole uusi juttu. Niitä on ollut niin kauan, kuin on kännyköitäkin ja niitä on pelattu aina. Mutta minä olin silloin teini. Ja niin oli kaikki muutkin jotka niihin aikaansa kuluttivat. Toista se on nyt.

Mitä on tapahtunut? Nykyisin aikuiset, jopa iäkkäät ihmiset käyttävät aikaansa pelaten erilaisia Facebookpelejä, ja mikä pahinta, lähettelevät pelikutsuja jatkuvalla syötöllä meille, joita ei voisi vähempää kiinnostaa. Mikä ihmeen Candy crush? Diamond digger? Ei ole ollenkaan epänormaalia, että nelikymppiset ihmiset kysyvät lounastauolla toisiltaan, että milläs tasolla meet ja saman ikäinen työtoveri vastaa innostuneena pelanneensa puoleen yöhön asti päästäkseen nextille levelille. Milloin tähän on oikein tultu?

Minä en oikeastaan olisi ihan vielä tästä asiasta hajonnut mutta eilen minä teinimäistä pelislangia käyttäen putosin aivan totaalisesti. Ihmiset jahtaavat ulkona kännykkä kädessä pokemoneja! Iltalehti raportoi jonkun jääneen moisen touhun vuoksi jopa auton alle. Some on täynnä pokemonpelimemejä eivätkä ihmiset enää jaksa vastailla facebookviesteihin koska he harrastavat kuntoilua. Eli toisinsanoen juoksevat pitkin moottoriteitä metsästäen erivärisiä satuolentoja puhelimet kourassa. Keskustelupalstat ovat hiljenneet. Kaikki etsivät pokemoneja. Vauvasta vaariin. Eikä siinä, onhan se varmaan ihan hyvää hyötyliikuntaa? Näinkö 2016-luvulla saadaan berberi pois penkistä?

Jos tämä on se keino, minä istun mielummin sohvassani. Mikseivät aikuiset ihmiset jaksa enää käydä kahvittelemassa ja lue naisten lehtiä? Eikö enää ole muodikasta olla lattemamma? Ei. Nyt on muodikasta löytää Pikachu.

Ehkä minun penseä suhtautumiseni johtuu täydestä ymmärtämättömyydestä koko pelikulttuuria kohtaan. Meidän aviolittomme myrskyisimmät riidat on käyty tankkipelin äärellä.

Onneksi puolisoni löytää nykyisin iloa muustakin kuin tappopisteistä eikä pokemonit ainakaan vielä tuota sen suurempia kicksejä tässä perheessä.

Jospa auringonsäteitä voisi kuitenkin koettaa etsiä sieltä, minne se ei yleensä paista. Pikachcu saattoi tuoda kirurgin huulille hymyn kareen tarttuessaan skooppiin peräsuolen perukoilta (lähde.)

Aurinkoista pokemonin metsästyspäivää kaikille!

Kommentit

No ei siinä kyllä missään moottoriteillä juosta. Täytyy olla melko idiootti jos ei osaa katsella ympärilleen. Ihmiset ovat kulkeneet vuosia nokka kiinni luurissa, melkeinpä siitä asti kun kännykät tulivat. Ei tämä ole mikään poikkeus. Kaikki valittavat että ihmiset vain istuvat sisällä lihomassa, nyt kun on keksitty ulkoiluun motivoiva juttu niin siitäkin kitistään.
Tottakai uusi asia kiinnostaa ja sitä hehkutetaan kaikkialla, pokemon on kuitenkin ollut yksi maailman suosituimmista ilmiöistä sen saapumisesta saakka.

Ps. Koko ajan ei ole yhdyssana. Ja se peräsuolikuva on shopattu.

Jasmin

Kuva saattoi olla photoshopattu mutta uutinen lienee aito. Eilen radiossa uutisoitiin ihmisten juoksennelleen pitkin moottoriteitä pokemonejen perässä. Joitakin oli jopa pidätetty (ulkomailla) tämän vuoksi.
En ymmärrä miksi ulkoiluunkin tarvitaan kännykkä.
Pokemonit ovat suosittuja. Mutta niin ovat smurffitkin. Lasten keskuudessa. En käsitä aikuisten hurahtamista tähän. Mutta toki kukin tyylillään. Omituinen massailmiö silti.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.