Yleinen
30.8.2015

Ruokapöytärasistit

Ruokapöytärasistit

unnamed

Isi on valkoinen, minä olen valkoinen. Äiti on ruskea!”. Näin tyttäreni aloitti aamun viimeviikolla. Kömpi sänkyymme, silitteli poskeani ja lausui nuo minun ajatuksiini tarrautuneet sanat.

Kiero mustankaltainen huumorintajuni sai minut tietenkin nauramaan ajatukselle,  että 2 vuotias lapseni etsiytyy rasismin poluille. Kuka hitto on mennyt opettamaan Koisolle ihonvärejä ja ennenkaikkea, miksi? Sukulaisista kukaan ei myönnä (vielä ehditte tunnustaa). Sen on täytynyt siis tulla lapselta itseltään. Täysin viaton ilmaus hersyvällä äänellä joka toteaa tämän värieron maailman normaalimpana asiana. Sellaiseksi se saa jäädäkkin. Äiti on erivärinen kuin isi ja Koiso. Mutta niin on mummolan koirakin ruskea vaikka naapurin koira on musta.

Maailmanpoliittinen tilanne on tällähetkellä sen laadun sekasotku etten edes osaa ottaa siihen kantaa näyttämättä typerykseltä. Tämän hetkinen maahanmuuttokeskustelu Suomessa saa minut perin surulliseksi. Minunkin mielestäni maahanmuutto ja pakolaistilanne pitää jotenkin saada pysymään hallinnassa. Olen samaa mieltä myös siitä, että maassa maan tavalla. Sopeutua pitää eikä Suomi voi ottaa pakolaisia yli varojensa. Ulkomaalaisia täytyy koskea samat säännöt kuin suomalaisiakin. Rikoksista pitäisi rankaista mahdollisesti maasta karkoituksella myös minun mielestäni.

Se mikä tässä asiassa harmittaa, on ihan järkevienkin ihmisten ala-arvoinen kannan otto asioihin. Somessa leviää kymmeniä memejä ja hassunhauskoja enemmän ja vähemmän rasistisia sarjakuvia aihetta koskien. Feedi täyttyy ”pakolaiset vittuun ja rajat kiinni” päivityksistä. Pakolaisista ja maahanmuuttajista puhutaan somessa mielipidepäivitysten yhteydessä kuin eläimistä. ”Miks niitä täytyy tänne ottaa, ei me pystytä omiakaan elättämään” Ruokapöydissä lasten kuullen päivitellään kuinka kreikkalaisten olisi parempi hukkua itämereen kuin tulla tänne raiskaamaan meidän naisiamme. Ja rahaa ei ainakaan anneta. Leikkipuistoissa selitetään kovaan ääneen kuinka taas bussi oli täynnä kiroilevia neekereitä. Pizzat tilataan koko perheen voimin karvakäsipizzeriasta.

Tyhmyys ei tartu. Mutta kyllä se periytyy. Suomalainen ei välttämättä suoraan  nimittele pakolaisia päin naamaa kaduilla. Moni voisi jopa palkata ulkomaalaisen töihin. Asenne jota lapsille tässä maassa opetetaan huolimattomasti kirjoitettujen ja lausuttujen rivien välistä, on silti surullinen. Lapset eivät erota pakolaista maahanmuuttajasta eikä kiintiöpakolaista adoptiolapsesta. Eivät he ajattele asiaa poliittiselta kannalta. Erilaiset lapset joutuvat herkästi perheineen silmätikuiksi. Ei siihen tarvita haukkumanimien käyttöä kotona. Epäkunnioittava ja nöyryyttävä puhe ulkomaalaisista riittää. Asenne tarttuu sanoja helpommin.

Lapsi kyllä luonnostaan oppii että ihmiset ovat erilaisia. Kuten minunkin tyttäreni jo erittäin varhain äidin ja isin värieron noteerasi. Se, mitä erilaisuus merkitsee imetään vanhemmista. Asenteet tarttuvat kuin rutto. Harmi ettei väärille asenteille ole rokotuksia. Tosin suomalaiset ovat itsepäistä kansaa. Rokotekriittisyys iskisi myös asenneongelman vastaisiin rokotteisiin.

Jos vanhemmat räyhäävät ja levittelevät ”pakolaiset itämereen” memejä Facebookissa, minkä viestin se antaa nuorille jotka vanhempiensa päivityksiä lukevat? Miten lapsesta voi kasvaa muita kunnioittava aikuinen jos kotoa opitaan, että kunnioitus riippuu ihonväristä, kansallisuudesta ja maahantulosyistä?

Minä olen syntynyt Suomessa. Maksanut Suomeen veroni ja hoitanut työkseni suomalaisia potilaita ja vanhuksia. En puhu suomen lisäksi muita kieliä ja haluan istua bussissa yhtä rauhassa kuin muutkin Hämäläiset. Vihaan small-talkia. Minä olen suomalainen. Silti minulta viikonloppuna vaadittiin baarissa selvitystä suomeentulo syistäni ja epäiltiin mahtaako puolisoni tehdä töitä.

Tällaisen Suomenko ihmiset haluavat luoda? Ulkomaalaiset ja ulkomaalaisen näköiset suomalaiset saavat kohta pelätä kaduilla kulkemista. Rasismi lisääntyy. Juuri kun kouluissa on jo totuttu eri kulttuureihin, ihmiset lietsovat oman asenteensa lapsilleen. Koulukiusaaminen kasvaa samoihin sfääreihin kuin 90-luvulla. Selitellään, että ollaan maahanmuuttokriittisiä. Ei rasisteja. Silti se tapa jolla kriittisyys tuodaan esille arkipuheessa, kasvattaa rasistista ilmapiiriä. Ymmärrättekö mitä tarkoitan?

”Mielestäni Suomi voisi olla ottamatta pakolaisia ennenkuin talous on kunnossa”

Taas vittu ne idän ihmeet saa meidän asunnot ja suomalaiset näkee nälkää”

Huomaatteko eron? Antakaa poliitikkojen hoitaa tämä asia. Äänestäkää huolella. Kirjoitelkaa nimiänne adresseihin ja lähetelkää vetoomuksia kansanedustajille jos teillä jotain vedottavaa johonkin asiaan on. Kirjoitelkaa Someen asiallisia kirjoituksia mielipiteistänne ilman vittua ja perkelettä. Myös huutomerkit kannattaa unohtaa. Opetelkaa suomenkieli. Onhan se sentään teidän äidinkielemme. Ihmisestä käytetään pronominia HÄN. Ne sanalla puhutellaan eläimiä. Kohdentakaa maahanmuuttokriittisyys politiikkaan, älkää ihmisiin. .

Sensijaa lopettakaa mauton vitsailu, typerät provosoivat kysymykset joihin ette halua vastausta ja käyttäkää pakolaisista samoja nimityksiä kuin muistakin ihmisistä. Jos te ette kykene ihmisarvoiseen asenteeseen ja kuvittelette kaikkien ulkomaalaisten olevan rikollisia, älkää opettako sitä samaa lapsillenne. Kukaan ei halua tulla kasvatetuksi asennevammaiseksi aikuiseksi. Se on noloa.

_MG_3300

 

Kommentit

Juuri näin! Hyvä kirjoitus! 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.