Yleinen
7.1.2014

Uudet vanhat

Uudet vanhat

Tässä äitihommassa riittää uusia asioita. Joka päivä tulee eteen jotain mihin en ole ennen törmännyt. Esimerkiksi nenäimuri, venttiilillä toimiva nokkamuki, ensikengät ja sisätäyttövaippa. Näin muutamia mainitakseni.

Kuitenkin eniten minua hämmästyttää asiat jotka ovat uusia ja hetken tutkailtuani tajuan niiden olevan erittäin vanhoja. Peräti old school. 
Eräänä iltana pohdin toisen mamman kanssa lasten vaatetusta ja ylpeänä kerroin ostaneeni halvalla kirpputorilta jumpsuitin.
”Ai niinkuin collagehaalarin?”, ystäväni kysyi. ”Ei vaan jumpsuitin”, vastasin.
”Siis haalarin joka on collagea?”

Vedin henkeä ja aloitin selittämään mikä on vanhanaikaisen collarin ero uudenaikaiseen hienoon kaupassa kalliiseen muotijumpsuittiin. 

En päässyt alkua pidemmälle. Päähäni ei pälkähtänyt mitään. Varmistin vielä asian anopiltani. Vein jumpsuitin näytille ja kysyin mikä se hänestä on. ”Collagehaalari, ompelin niitä 80 luvulla omille lapsillemmekin.” Tunsin oloni huijatuksi. Olinko juuri maksanut 12 euroa käytetystä collagesta?
Entäs sitten Lamaze-lelut? Koison mummi oli ostanut Mollanuken. Myöhemmin lelukaupassa tutkin uusia villityksiä ja tajusin, että kotoamme löytyy tällainen uusi hieno aktivoiva lelu. Meidän Molla. Lamaze-Molla.
Yksi Lamaze-helistin maksaa 18 euroa. Samanlainen normaali helistin 8 euroa. Mutta kun Lamaze-lelut ovat aktivoivia lelula. Toisinsanoen leluja jotka aktivoi vauvan aisteja. Eli leluja.
Käytössä jo vuosikymmenet mutta joku on keksinyt nitiseville, heliseville ja eri tuntuisille leluille uuden nimen. Kyllä. Kehitys menee eteenpäin niin että kohisee. Kahisee… tai helisee.
Etsin kuumeisesti vastasyntyneelle vauvallemme kesällä välikausihaalaria. Sellainen täytyy kuulemma olla. Minulla kyllä oli syksy  -ja keväthaalarit mutta ei välikausipukua. Juoksin vauva kantorepussa ympäri kyliä ja löysin kuin löysinkin sopivan. Kotona huomasin sen olevan tismalleen saman paksuinen kuin syksy ja keväthaalarit vaatekomerossa. Olen aina pysynyt kehityksessä mukana ja aion pysyä vastakin. Äidinkielestä en ole niin varma.
Sormiruoka. Uusi jännittävä tapa hoitaa vauvan ruokailut. Yli 6kk vauva voi sormiruokailla kaikki ruokansa. Vauvalle tehdään ruokaa mitä ei tarvitse syöttää lusikalla. Tähän on olemassa paljon kirjallisuutta, blogeja, nettisivuja, ohjeita ja erilaisia foorumeja sekä yhteisöjä. 
Sormiruokailua. Eli sormin syötävää ruokaa. Mummommekin muistaa antaneensa lapsilleen sormiruokaa. Ja minä kun luulin olevani trendikäs. 
Tästä opin ainakin että vauvan kanssa kaikenkarvaiset trendit ovat aivan turhia ja kuluttavia. Ne tarvitsevat taustalle ideologian. Me syömme toistaiseksi soseita. Ennenkuin päätämme alkaa tekemään puuroa uunissa muffinivuokiin sormin syötävään muotoon, minun on löydettävä ideologiani.
Olen perin hämmentynyt. Miksei vanhat hyvät asiat voi säilyä vanhoina hyvinä asioina jos niihin ei keksi muuta uutta kuin nimen? Eikö jumpsuittiinkin olisi voitu laittaa vaikka toinen vetoketju viistoon jottei se sekoittuisi collagehaalariin ja Lamaze-leluihin vaikka joku ääni. ”Hei, olen Lamaze-lelu, minun avullani oppii nopeasti termodynaamisen yhtälön ennen 1-vuotis syntymäpäivää.”
Onneksi en jäänyt vatvomaan tätä asiaa, sillä luin vauva lehden seuraavan numeron otsikot nykyisestä lehdestä ja kohtasin näidenkin asioiden voittajan; ”Jäin koukkuun synnyttämiseen”. ANTEEKSI MITÄ?!

Kommentit

Oon ihan rakastunut sun blogiiin! 😀 Saako tästä vinkata mun blogissa?

🙂 kiitti! Saa toki vinkata! Käynkin heti iltalukemiseks lueskelemassa sun blogia, ihan parasta löytää aina uutta luettavaa, en oo törmänny operaatio äitiin vielä 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.