Yleinen
12.5.2013

Äiti

Äiti

Koska nyt on äitienpäivä, tuntuu varsin luontevalta sanoa jotain äideistä. Omaa äitiyttä tässä vaiheessa on turha alkaa pohtimaan, sillä vaikka rakas Koisoni kuinka tänään äitienpäivän kunniaksi potkikin ihanasti mahassani, en tunne itseäni vielä äidiksi. Lähinnä kanaksi joka hautoo äärimmäisen rakasta ja tärkeää munaa. Ja se on oikein mukavaa. Nokittuani mieheni hereille sekä haettuani jyviä jääkaapista ja syötyäni ne teeni kanssa, tein äitienpäiväkakun ja siinä mietiskelin mitä olen äidiltäni oppinut.

Ainakin sen että kun hukkaa avaimet pysyvästi, ne hukkaa myös seuraavalla kerralla. Ja että siitä on turha tehdä liian isoa asiaa koska aina voi hankkia uudet avaimet. Äiti ei koskaan huoli turhanpäiväisistä asioista joille ei enää voi mitää. 
Opin myös että hämähäkit eivät ole harmittomia hyötyhyönteisiä vaan torakatkin olisi meille tervetulleempia. Eräänä aurinkoisena aamuna portaiden alapäässä sijaitsevan ulko-oven edessä oli valtava ruma musta hämähäkki. Äitini oli viemässä minua kouluun ja veljeäni päiväkotiin. Koska ovella oli hämähäkki, emme päässeet ulos. Istuimme riviin portaille kaikki kolme tuijottamaan hämähäkkiä ja odotimme että äidin mies juoksee kiireesti töistä kesken päivän poistamaan esteen. Koulussa kerroin myöhästymisen syyksi tietysti totuuden. Kukaan ei uskonut. Vuosia myöhemmin samankaltainen painajaismainen tilanne toistui omassa kodissani jossa asuin silloin yksin. Hämähäkki ja minä. Kaksin. Soitin huoltomiehelle.
Äitini ei kiireisenä ihmisenä siedä minkäänlaista  myöhästymistä. Jos jossain ollaan, siellä ollaan ajoissa. Yleensä hän antaakin aikamääritteen hyvin tarkkaan. ”Nähdään siellä 4 minuutin päästä”. ”Mulla menee 8 minuuttia”. Ja ihme kyllä nuo ajat pitävät aina paikkaansa. Opin siis aina itsekin olemaan ajoissa ja arvoimaan ajat minuutin, en 5 minuutin tarkkuudella. Jos saapuu vaikka 7 minuuttia myöhässä, oli äiti usein jo mennyt ja sanoi myöhemmin luulleen ettei olla tulossa tai että ei ollut aikaa odottaa. Tietenkin kun äitini kello on näin tarkkaan määritelty se sisältää myös että sen enempää kun hän ei ole myöhässä, ei hän ole ajoissakaan. Mikähän sattumusten sarja siinä on että satuin naimaan miehen joka ei ole koskaan ajoissa missään ja keskimääräinen myöhästymisaika on 20min-90min… Tämä päti myös omissa häissämme. Tosin silloin hän ylitti itsensä ja myöhästyi vain 18 minuuttia. Onneksi hääväki oli kärsivällinen ja tämä lienee niitä ainoita hetkiä kun oma äitinikin jaksoi odottaa. 
Äitini täyttää ensivuonna 50. Tärkeimpiä oppejani äidiltäni varmasti onkin ikuisen nuoruuden salaisuus. Se on nimittäin se että ei aio olla vanha. Kun harrastaa liikuntaa, kähertää aamuisin tukkansa, pukeutuu itsensä eikä ikänsä näköisesti ja tekee juuri sitä mitä haluaa, pysyy nuorena. Se että pitää vanheta arvokkaasti on höpöhöpöä. Jokainen saa tehdä arvokkaasti mitä tykkää. Äiti on päättänyt elää arvokkaasti ja se on paljon tärkeämpää kuin arvokkaasti vanheneminen. Näin aion itsekin tehdä. Luen Cosmopolitania jos haluan, kohotan Koison ruokkimisen jälkeen riippuvat patalappuni jos haluan, käytän +40 ryppyvoidetta 26 vuotiaana jos haluan ja mikä tärkeintä, teen sen itseni takia. Ihan niinkuin äitikin.
Nyt minusta on itsestänikin tulossa äiti enkä voi olla miettimättä mieheni usein toistamia sanoja, niistä jotka herättävät ylpeyttä : ”tää ruoka on melkein yhtä hyvää ku äitis tekemä” ja niistä jotka useimmiten lähinnä ärsyttää: ”Ilmetty äitisi”.. ”Yhtä paha suustasi kuin äitisi”.. ” ”aivan samanlainen rauhaton epänormaali sielu kuin äitisi”. Millaisen Koison itse saan? Onko hän  minun kopioni vai perisikö kuitenkin isänsä rauhallisen, seesteisen ja huolellisen luonteen? Näenkö hänessä itseni, mieheni vai hänet itsensä?

Palatakseni takaisin äitienpäivään, haluan vielä kiittää äitiäni niistä lukuisista lihanpaisto-ohjeista, kukkasiemenistä, mustikoista ja  raivostuttavista sekä niin perityistä luonteenpiirteistä joiden olemassaoloa voin miehelleni puolustella sillä että ne ovat DNA:ssa eikä niille vain voi mitään sekä tietenkin kaikesta perinteisestä mitä nyt äitienpäiväkorttiin kuuluu laittaa. Hyvää äitienpäivää!

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.