Infoiskut
3.5.2017

Mitä fyysisesti vammaisen lapsen kanssa voi tehdä?

Mitä fyysisesti vammaisen lapsen kanssa voi tehdä?

Joskus tekemisen keksiminen lapselle kuin lapselle on hankalaa, niin entäs sitten vammaiselle lapselle? Elsalle ei voi sanoa ”mene leikkimään leluillasi”, sillä hän katsoisi sinua vain pitkään että teepä se itse, jos olisit minä. Kun hän ei voi vain nousta ja kävellä lelujensa luokse, tai edes valikoida itse lelulaatikosta omilla kätösillään ne lelut, joilla hän haluaisi leikkiä.

Vammat eivät ole este

Ensimmäisenä on tärkeää muistaa, että vammat ovat vain muistettavia rajoitteita. Vammat on jatkuvasti tiedostettava, jotta ne voidaan ottaa huomioon aktiviteettia järjestettäessä. Mutta ne eivät ole este. Ei missään nimessä.

Lähes jokaista aktiviteettia pystyy soveltamaan niin, että vammainen pystyy siihen osallistumaan.

miten_leikkia_vammaisen_lapsen_kanssa

Elsan rajoitteisiin kuuluu diskineettinen ja dystoninen cp-vamma, joka vaikuttaa hänen koko kroppaansa. Dystoninen tarkoittaa, että hänen lihaksensa voivat yhtäkkiä jäykistyä tai veltostua hänen tahdostaan riippumatta. Diskineettinen taas tarkoittaa, että hänellä ilmenee pakkoliikkeitä. Hän ei voi istua ilman tukea, seisoa tai kävellä itse. Hän ei jaksa pitää päätään pystyssä ilman tukea, ja hän tarvitsee apua käsiensä hallitsemisessa.

Tämän lisäksi hänellä on aivoperäinen näkövamma, mikä muun muassa tarkoittaa sitä, että hänen näkökenttänsä on normaalia pienempi. Nyrkkisääntönä on, että hän ei näe nenäänsä alemmas. Parhaiten hän näkee suoraan eteensä.

Hän on myös kuuro. Ilman sisäkorvaistutteitaan hän ei kuule mitään.

Kun suunnittelen leikkiväni lasteni kanssa, otan huomioon kaiken ylläolevan. Mietin miten saisin Elsan mukaan tilanteeseen. Mihin apuvälineeseen hänet laittaisin, miten hän voisi osallistua? ”Miten” kysymykseen vastatessa pitääkin olla hyvin tietoinen oman lapsensa rajoituksista, siitä mitä hän ei pysty tekemään, jotta voisi sille löytää sitten ratkaisun.

Mitä vammaisen lapsen kanssa voi siis tehdä?

Sormiväreillä maalaaminen

Rajoitteet:

  1. Näkövamma
  2. Cp-vamma: liikkeiden hallitseminen

Miten me sen teemme:

Laitan hänet kyljelleen makaamaan ohuelle patjalle. Tätä kautta hän näkee sen, mitä tekee ja voin helposti auttaa hänen käsiensä hallitsemisessa. Huonona puolena tässä asennossa on se, että asento rajoittaa itse tuotoksen näkemistä. Voit itse kokeilla, miten paljon näet paperista maatessasi kyljelläsi paperin vieressä ilman, että saat nostettua päätäsi lattiatasosta yhtään ylöspäin.

vammainen_lapsi_leikkii_sormivareilla

siskokset_leikkivat_yhdessa

Parempi tapa on maalaustelineen käyttäminen Elsan istuessa sisäpyörätuolissaan. Maalaustelineen avulla saan paperin aivan Elsan silmien tasolle.

Yleensä laitan sormivärejä paperille Elsan näkökentän alueelle valmiiksi. Autan häntä koskettamaan ja levittelemään värejä paperilla. Tuen häntä hänen käsivarsistaan, jotta kädet olisivat helposti oikealla alueella. Hän voi silloin keskittyä vain käsiensä ja sormiensa kontrolloimiseen, eikä koko käsivarren. Näin rajoitan myös niitä pakkoliikkeitä, joita Elsalle tulee eritoten hänen innostuessaan.

Joskus laitan sormivärejä hänen kämmenensä sisälle. Hän saa tunnustella sormivärien viileyttä kämmenensä sisällä. Ohjaan hänen kätensä lähelle paperia ja tuen käsivarsista niin, että hän voi itse ohjailla käsiään.

Leluihin tutustuminen ja kosketteleminen

vammainen_lapsi_leikkii

Tämä on ehdottomasti yksinkertaisin tapa leikkiä Elsan kanssa. Hän rakastaa erilaisten materiaalien tunnustelua. Tätä hän voi tehdä maatessaan kyljellään patjalla tai sisäpyörätuolissa istuessaan. Sisäpyörätuolin pöytätasolle annetaan hänelle hänen valitsemansa lelu, ja tarvittaessa autetaan käsivarsista että hän löytää lelun tunnusteltavaksi.

Elsan näkö- ja kuulovamman takia koskettaminen on hänelle tärkeää. Tuntoaisti on todennäköisesti hänellä herkempi kuin meillä kuulevilla ja normaalisti näkevillä. Siksi hän erityisesti nauttii erilaisten materiaalien tunnustelusta, sylissä olemisesta, toisen ihmisen kosketuksesta, hieronnasta…

Parhaimpia leluja tähän ovat esimerkiksi nämä:

”Kukkuu”!

Yksi Elsan lempparileikeistä on yhä ja edelleen ”kukkuu” – kurkistusleikki. Hän tykkää siitä tunteesta, kun hänen kasvonsa peitetään peitolla. Hän innostuu peiton lennähtäessä pois kasvoilta ja näkökenttään ilmestyessä iloiset kasvot. Hän todennäköisesti innostuu jo siitä tuulahduksesta, mikä syntyy peiton lennähtäessä pois kasvoilta. Elsan kanssa onkin muistettava, että hänen tuntoaistinsa on herkempi kuin kuulevien ja normaalisti näkevien lapsien. Siksi tunnusteluleikit ja tällaiset aspektit kuten tuulahdus peiton lennähtäessä saavat hänet innostumaan!

Elsa tykkää erilaisista peittomateriaaleista, kirkkaista väreistä ja yksi kivoimmista tuntuu olevan ”space blanket”! Sitä on jännä tunnustella ja kuunnella kun se rutisee, kuin myös kurkistusleikissä se on mitä mainion.

Luonnollisesti tässä on vain pieni murto-osa esitelty meidän tavoistamme leikkiä Elsan kanssa.

cp-vammainen_leikkii

Haluaisitteko, että esittelen lisää leikkejä?


 When about to play with a disabled child, there are couple of things to remember: 1. the disabilities are nothing more than restrictions that need to be taken into account, but 2. disabilities don’t mean the child cannot be involved in a play. When I plan an activity for my 4-year-old daughter who’s got dyskinetic and dystonic cerebral palsy, profound deafness and cerebral vision impairment, I plan it around her disabilities. There usually are ways to get her involved in the fun!

Elsa cannot sit independently, walk or hold her head. She cannot hold onto items without help – we use Eazyhold to help her grip. Elsa’s area of vision is limited, she can see but struggles to see down. She enjoys looking at flashing lights and bright colours. Without her cochlear implants Elsa cannot hear anything, unless you are standing next to a speaker at a rock concert.

Finger painting

Elsa loves the cold smooth feeling of finger paints! There are couple of ways of doing this with her. Either to lay her on her side on to a thing mattress and then help her hands reach out to a paper in front of her that has finger paint poured already on it. This is Elsa’s favourite way of doing this, she can concentrate on how the paint feels between her fingers.. Obviously she won’t be really able to see what she is painting. To achieve that, better way is to have her sitting in her panda chair with an easel. Now, options are to place paint straight to her hand and help her reach the paper that is placed straight in front of her face (she struggles to see down). Or there could be paint already on the paper that her job is to spread where she wants it to go.

Touching

Elsa’s sense of touch is more sensitive than ours as she cannot see or hear in a normal manner. She loves exploring different textures and temperatures! This is definitely one of the easiest ways to play with Elsa, to let her touch toys in her own pace. Pictured above are some of her favourite toys that she never gets tired of!

Pee-ka-boo!

Even as a four year old, she loves peekaboo. She loves it when her face is covered with different types of blankets from a space blanket to a light scarf. She gets excited when the cover gets pulled off and a smiley face appears to her line of vision! Here are couple of reasons why she likes it: With her extra sensitive sense of touch, she enjoys the materials on her face and that light breeze when the blanket is removed. With her vision impairment she loves seeing extreme facial expressions and as it comes out from hiding, it seems to be more fun for her. The sense of familiarity is present here too, as this is obviously one of the longest running games we’ve been playing with her, so she knows from the very start exactly what is going to happen.

These are only a small amount of games and ways we play with our special needs child. Would you like me to keep these coming about how we play with Elsa?

Avainsanat

Kommentit

Tuli mieleeni, että Elsa voisi tykätä taikahiekasta. Oletteko kokeilleet? 🙂 helppoa tehdä itse.. Kahdeksan kuppia jauhoja ja yksi kuppi vauvaöljyä.
Tekemisen keksiminen on koko lapsiperheeseen pyörittämisen haaste ja vaikeus, kun sitä tekee joka päivä päivästä toiseen. Mukavia leikkejä!!

Meriannen

Ollaan muuten kokeiltu, oli tosi jännää Elsan mielestä! Ja niin yksinkertaista ja helppoa tehdä – ja siivota myös jäljet 🙂

Eikö Elsalla ole siis kehitysvammaa? Olen koko ajan luullut niin. Alkoi ihan hävettää tämä oletus.

Meriannen

Voi Elli, ei mitään hävettävää! Tätä ei siis olla vielä diagnosoitu täällä 🙂 On puhuttu että on developmental delay, mutta ei älyllisen puolen jutuista ole ollut lääkäreiden yms. kanssa vielä puhetta. 🙂

Hei,
Vinkkaisin sormiväreillä maalaamisen lisäksi värikylpymäisen maalaustavan. Mm. Porin taidemuseossa on järj./ järjestetään vauvojen ja lasten värikylpyjä, joissa käytetään maalaamiseen esim.kotimaisia marjoja. ”Maali” saattaa olla geelimäisen venyvää tai rakeista, jolloin myös tuntoaisti aktivoituu. Googlaa ”värikylpy”, saat varmasti lisää ideoita yhteisiin hetkiin <3

Meriannen

Pitää googlailla! Me ollaan leikitty partavaahdolla, saippuavaahdolla, hyytelöillä yms ja väriä on saanut esim. elintarvikeväreillä 😀 Kiitos kauheasti vinkistä! <3

Haluan kuulla lisää leikeistä 🙂

T: sosionomiopiskelija

Ei voi kuin ihailla miten tällä blogilla jaat tietoisuutta ja kuinka omistautunut olet. Superäiti! 😊

Meriannen

Apua, oot ihana, kiitos superpiristävistä sanoistasi! <3

Erittäin mieluusti! Mistä olet saanut leikki-ideoita? Omasta päästä, koulusta, sairaalasta? Tai onko leikeistä olemassa kirjoja?Kuinka nopeasti huomaa ja mistä, onko leikki täysosuma vai ei? Tykkääkö Anna samoista leikeistä?monen

Meriannen

Omasta päästä, seurannut vierestä fysioterapeutteja ja muita ammattilaisia, että miten he ovat puuhastelleet Elsan kanssa ja mistä Elsa on tykännyt, jutellut muiden erityislasten vanhempien kanssa sekä selaillut pinterestiä ihan vain ideoiden perässä, joita sitten olen soveltanut Elsalle. Osa tekemisistähän on ihan suoraan sitä, että saan idean jostain puuhasta, ja sitten ryhdyn miettimään miten sen toteutus onnistuisi 🙂 Nämä voi olla ihan yksinkertaisia ”miten Elsa pääsisi leikkimään tällä lelulla” tai ”miten hän pääsisi vaikka piirtämään”. 🙂 Ja huomaa hyvin nopeasti! Jos Elsa ei jostain tykkää, hän vetää naaman irvistykseen. Se on ikään kuin varoitus, se hänen ”ei”. Jos siihen ei reagoi eli lopeta tekemistä, niin sitten alkaa itku. Jos hän tykkää, niin hän reagoi välittömästi ilmeilemällä tyytyväisesti. Jos leikki on suuri hitti, alkaa kikatus! 😀

Ja tykkää 😀 Annaa kiinnostaa ylipäätään ihan kaikki, mitä me Elsan kanssa tehdään. Hän on muun muassa itse kiivennyt Elsan sisäpyörätuoliin istumaan sen jälkeen, kun Elsa siitä oli nostettu pois.. Hän on tuonut Elsalle leluja syliin kuin myös yrittänyt saada Elsalta sitä lelua, jonka kanssa Elsa juuri leikki 😀 😀

Ihanat ilmeet Elsalla! Mielenkiintoinen postaus!

Meriannen

Näkyy että nauttii tekemisestä 😀 Kiitos Hanna!

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.