Perhe-elämä
27.3.2017

Millainen on 15 kuukautta vanha taapero?

Millainen on 15 kuukautta vanha taapero?

On edelleen aivan uskomatonta seurata perusterveen lapsen kasvamista ja oppimista liikuntavammaisen esikoisen jälkeen. Miten nopeasti hän oppiikaan, miten helposti kaikki hänelle tapahtuu. On myös huojentavaa huomata samankaltaisuuksia siskosten välillä!

Anna on kohta jo 15 kuukautta vanha.

Minkälainen tyttö hän nyt on?

Hän harjoittelee puhumista

Kuin mikäkin kiehuva papupata, hän päästelee mitä hassumpia äännähdyksiä jatkuvalla syötöllä. Yhä enemmän nuo äänet alkavat kuulostaa ihan oikealta puheelta, mistä on tunnistettavissa sanontoja ja sanoja sekä suomeksi että englanniksi. Onpa hän kävellyt käytävällä vastaan ja hihkaissut ”Hiya!” (hei!) kuin myös vahingon sattuessa sanonut ”Oh dear” (voi ei). Teletapeista hän on omaksunut muun muassa ”O-ou!” ja ”uuuu” – äännähdykset, kun jotain jännää tapahtuu. Hassuin on hänen oppimansa ”iiii-uuu” äänneyhdistelmä, joka yhdistetään yleensä jonkin iljettävän kohtaamiseen.

Hän on sosiaalinen

Aivan niinkuin siskonsa Elsa, Anna ei ole ujo. Hän rakastaa uusia ihmisiä ja on aina valmis tekemään uusia tuttavuuksia. On hän ällistyttänyt monet kotona vierailevat ammattilaiset, kun heti kättelyssä hän on kiivennyt heidän syliinsä naama virneessä. Hän illistelee, nauraa ja virnistelee kaikille vastaantuleville ihmisille, ja päivittäisillä puistoreissuilla hän hankkii välittömästi itselleen leikkikavereita. Taakseen katsomatta hän tepsuttelee kävellä muiden vaahtosammuttimen kokoisten pikkuihmisten luokse, ja pian heillä on leikit täydessä vauhdissa.

Hän on kuin ikiliikkuja

Hereillä ollessaan hän on jatkuvasti menossa. Hän steppaa ympäriinsä, kolkutellen tahallaan kantapäitään laminaattilattiaa vasten ja nauraa siitä syntyneelle äänelle. Keskellä olohuonetta hän pyörii kuin akselinsa ympäri, uudestaan, uudestaan, uudestaan, kunnes tipahtaa alas pepulleen ja taas kikatuttaa. Hän rakastaa juosta karkuun hippaleikin vauhdissa, eikä hän haluaisi pidellä aikuista kädestä kiinni ulkona.

Hän on oppinut, että

Kengät pitää olla jalassa, kun mennään ulos.

Onpa hän kantanut äidille kenkänsä jo valmiiksi, kun on ollut aika lähteä ulos. Näppärästi hän kiipeää äidin syliin ja ojentaa jalkojaan valmiiksi, jotta niihin voidaan sitoa kengät.

Hän voi auttaa pukemisessa ja riisumisessa.

Hän istuu syliin, työntää itse kädet hihoista sisälle, auttaa nostamaan housut ylös. Hän työntää päätään kohti paidan pääaukkoa, ja innostuu onnistuessaan suorittamaan jonkun pukeutumistehtävän itse. Riisuutumisvaiheessa hän osaa ottaa itse kädet pois hihoista, sukat ja sukkahousut pois jaloista.

Lusikalla noukitaan ruokaa lautaselta ja kuljetetaan suuhun.

Sormiruokailujen lisäksi Annan kanssa ollaan harjoiteltu lusikan käyttämistä, mikä sujuu jo hienosti! Kovinkaan siistiä hommaa ruokailu ei vielä ole, kun puolet lusikan sisällöstä tipahtaa rinnuksille matkallaan suuhun ja joskus lusikka ei ensimmäisellä yrittämällä ihan osu oikeaan osoitteeseen.

Antaminen ja jakaminen on kivaa.

Esineiden hakeminen ja antaminen toisille on kivaa, sillä he yleensä reagoivat positiivisesti annettuun asiaan. Oli se sitten lelu, kaukosäädin, kännykkä tai vaikkapa puunoksa. Hän tykkää myös ruokkia äitiä, työntämällä täyttä lusikkaa kohti äidin suuta. Hän työntää äidin ja Elsan suuhun tuttia sekä jakaa maitopullonsa Elsan kanssa, jos äiti ja isi vain antaisi (Elsa ei osaa niellä).

Anna ei pidä

  • imurista
  • tuoreista vadelmista
  • hattujen pitämisestä
  • torumiseksi tulemisesta
  • käden pitelemisestä ulkona

Häntä kiinnostaa

  • kaikki vyöt ja kiinnikkeet niin autonistuimessa kuin sitterissä ja Elsan apuvälineissä
  • eläimet, joita pitää päästä katsomaan läheltä
  • kepit ja oksat
  • kaikki ”kielletty”: xbox-peliohjaimet, Elsan kuulolaitteet ja silmälasit, läppärit, kännykät, kaukosäädin, Elsan syöttöpumppu
  • äidin tekemiset; äitiä on seurattava kaikkialle
  • kaikki ihmiset

Hän rakastaa

  • syömistä
  • suihkussa käymistä
  • teletappeja
  • kirjoja
  • Angry Birds – elokuvaa
  • kehumiseksi tulemista
  • laululeikkejä
  • puistoja
  • kiipeilyä
  • juoksemista
  • tanssimista
  • autoreissuja

Uusi päivärutiini

Elsan pysyessä terveenä olemme pystyneet pitämään tarkempaa päivärutiinia yllä. Anna herää aamulla 7-8 välillä, minkä jälkeen on aamumaito ja puuro, vaipan vaihto ja potalla harjoitteluistuminen, pukeutuminen, leikkihetki. Lounas puolilta päivin, minkä jälkeen on noin kahden tunnin päiväunet. Sitten puistoilemaan ja tulemme kotiin illalliselle, minkä jälkeen on rauhalliset iltaleikit, suihku, iltapuuro, iltasatu ja tuutulauluhetki sylikkäin, mistä lasken hänet sitten sänkyynsä.  Yöunille Anna rauhoittuu kello 19-20.

Tasaisen päivärutiinin myötä läheisriippuvuus on vähentynyt, ja Anna nukahtaa itsenäisesti omaan sänkyynsä.

Kommunikointi ja ymmärrys

”Missä Po?” kysyn ja seuraan, kun Anna katselee hetken ympäriinsä ja kiikuttaa teletapeista tuttua ”Pai”-hahmoa pian näytille. Samalla tavalla hän tunnistaa esineistä muut teletappihahmot, sanan ”kirja” ja ”teletappikirja”. Hän etsii henkilöitä pyynnöstä, kuten ”missä Daddy?” saa hänet etsimään huoneesta huoneeseen isiä. Hän kuuntelee ohjeistuksia tarkkaan ja esimerkiksi osaa mennä pyynnöstä istumaan sitteriinsä. Hänellä on selkeästi halua oppia uusia sanoja jatkuvasti, sillä hän kuuntelee tarkkaavaisesti osoittaessani kirjoista esineitä ja hahmoja ja nimetessäni niitä.

Hän tietää myös sanojen ”No/Ei” merkityksen, mikä yleensä saa hänet lopettamaan mitä ikinä hän olikaan tekemässä. Parhaiten tämä kuitenkin toimii, jos hänelle antaa vaihtoehtoista tekemistä välittömästi. Meillä on selkeästi jo jotain uhman tapaista havaittavissa, sillä hän selkeästi kokeilee nyt rajojaan. Joskus hän toistaa juuri kiellettyä liikettä tahallaan vain nähdäkseen, miten reagoimme. Esimerkiksi kiellettyämme häntä painelemasta Elsan syöttöpumpun nappeja, hän on nostanut katseensa meihin ja hyvin hitaasti nostanut etusormensa tökätäkseen laitetta vielä uudestaan.

Olen nyt päässyt todistamaan sen legendaarisen ”spagetti-taaperon”, joka heittäytyy ihan veteläksi maahan makaamaan, koska uhma. Esimerkkitilanteina muun muassa se, etten antanut hänen juosta autotielle: huutoitkupotkuraivo ja lopputuloksena mököttävä taapero maassa makaamassa. Onko väärin, että nämä tilanteet minua vain naurattavat? Nämä ”raivokohtaukset”, kun jotain ei menekään taaperon tahdon mukaisesti?

Tilanteessa itsessään odotan, että tyttäreni rauhoittuu tarpeeksi, jotta voimme jutella tapahtuneesta asiasta. Kerron ymmärtäväni, että häntä harmittaa kun en antanut hänen mennä haluamaansa suuntaan, mutta syynä on tämä..

Anna on onnellinen, nauravainen pieni lapsi. Meidän ihana kuopuksemme.


Our beautiful toddler is soon 15 months old, and she’s learned how to use a spoon and that she needs to wear shoes when outside. She loves going out for a walk and making new friends as she is not shy at all. She’s already started to show her temper when something doesn’t go the way she wants it, she will have one of those tantrums common for 2 year olds… She still loves teletubbies, dancing and running. She listens and understands short instructions and is practicing the art of jumping.

 

Avainsanat

Kommentit

Muistuu niin mieleen meidän lapsi nro 2. Ensimmäisellä oli lievää viivettä motorisessa ja muussakin kehityksessä. Toinen taas oli normaalisti kehittyvää sorttia. Se oli todella ihmeellistä seurata, miten helppoa ja luontevaa kaikki oli. Ensimmäisen kanssa mietin monesti esim. että mitenkäs ne lapset nyt kiipeävätkään sohvalle tai alas sieltä, että olisin osannut ohjata ja opettaa. Toinen keksi sen ihan itse. Sama jatkuu edelleen. Ensimmäisen kanssa lasketaan matikkaa rautalangasta ja palikoista vääntäen, toinen on oppinut ihan siinä sivussa, vaikka onkin 3 v nuorempi, eikä edes koulussa vielä. Jotkut vaan joutuu tekemään hitosti enemmän töitä saman asian oppimiseksi.

Meriannen

Juurikin tää, Hanna! Elsan kanssa tietysti motoriset taidot ovat hyvin jälkeenjääneet muutenkin, mutta juuri kun ehdin ajatella että Annan kanssa pitää varoa kun hän kiipeää sohvalle, ettei vain sieltä tipahda.. Niin seuraankin suu auki vierestä, kun toinen laskeutuu taitavasti mahalleen ja kiepsauttaa jalkansa reunan yli päästääkseen takaisin lattialle. Niin että missä vaiheessa sinä tuon opit, miten, täh?

Ja tää oppimisen nopeus.. Näytettiin kerran isin kanssa ”fist pump” eli vähän kuin high five mutta nyrkit yhteen, niin Anna teki välittömästi perässä isin kanssa saman.. 😮

Voi että miten söpö, ja ihanat silmät 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.