Muut
22.11.2016

Blogger Recognition Award

Blogger Recognition Award

bloggeraward

Tämä blogitunnustus on nyt kiertänyt ainakin ulkosuomalaisten bloggaajien piireissä, ja tavoitti se minutkin. Kiitos siitä Algeria Lapsiperheen Silmin – bloggaaja Laura T.!

Ei sillä ole väliä, kuinka kauan sitä on jo julkista blogia pitänyt, niin silti jokainen blogitunnustus koskettaa. Ainakin minua.

Kuinka aloitin bloggaamisen

Minä olen kirjoittaja. Ei kulu päivää, jolloin en kirjoittaisi päiväkirjaan, perinteistä kirjettä, kännykällä pikaisesti ajatuksia ylös tai sitten läppärillä kunnolla pääkopan tyhjäksi. Kirjoittaminen on osa minua. Ennen kuin aloin kirjoittamaan julkisesti, olin jo vuosia pitänyt Livejournalissa päiväkirjaa, jota valitut kaverit pääsivät lukemaan. Sinne tallentuivat niin yläasteajan kriisit, lukioajan tunnekuohut kuin reissumuistoni maailmalta. Kun sitten Suomessa opiskellessani opin olevani raskaana brittiläiselle poikaystävälleni, oli suuri elämänmuutos edessä. Ei pelkästään vauvan kautta, vaan muuttaisin pysyvästi poikaystäväni luokse Englantiin aikaisemmin kuin alunperin suunnittelin ja vieläpä vatsa pystyssä. Näistä kuvioista tämä blogi sai alkunsa, ensimmäisessä julkisessa postauksessa ikinä esittelen ensimmäistä ultrakuvaa Elsasta.

Ohjeeni aloittaville bloggaajille

Bloggaajiksi aikoville tai juuri bloggaamisen aloittaneille haluaisin sanoa kaikessa yksinkertaisuudessaan tämän: pidä hauskaa. Siitä tässä on kyse. Ei siitä, kenellä on hienoin banneri, upein blogin ulkoasu, kuka kirjoittaa parhaiten tai kenellä on taidokkaimmin otetut valokuvat. Älä tuijota vain niitä lukuja Google Analyticsistä, Facebookin seuraajamääriä tai postauksiesi jakomääriä. Ne luvut eivät ihan oikeasti ole kaikki kaikessa. Tärkeintä on se, että sinä nautit siitä mitä teet. Että kirjoitat, kuvaat ja videoit juuri siksi, koska se on juuri sitä, mitä sinä haluat tehdä. Että juuri siten sinä toteutat itseäsi ja luovuuttasi.

Kun teet tätä niistä oikeista syistä, lukijat ja seuraajat löytävät luoksesi ajallaan. Ole vain oma itsesi ja nauti!

10 tunnustuksen ansaitsevaa bloggaajaa

Tunnustuksen jakamiseen ei oltu annettu ohjeita, mutta minä olen nimennyt teidät kaikki, koska arvostan teitä bloggaajina. Opin teidän kauttanne, nautin blogeistanne, tarkistan bloginne säännöllisesti. Olen seurannut teitä pitkään, ja tiedättekö – minusta olisi ihanaa kuulla teidän vinkkinne bloggaajille ja oppia, keitä bloggaajia te arvostatte. Tunnustuksellani haluan myös kiittää teitä kaikkia blogeistanne.

Kiitos…

Lähiömutsi

Jos joku kaunis päivä tapaisin Lähiömutsin Hannen, menisin ihan jäihin. Totaalisesti. Hymyilisin ehkä hölmösti, yrittäisin sanoa jotain, mutta en pasmojen sekaisuudeltani saa muuta vapisevilta huuliltani ulos kuin änkytystä.

Hanne on minun idolini.

Löysin Lähiömutsin blogin jo kasvatellessani kohtuni lämmöissä esikoistani Elsaa. Luin Hannen esikoisen odotusajasta, yllättävästä synnytyksestä, jatkoin äitiyteen totuttelusta ja ikuisesti muistilokeroihini on jäänyt muun muassa postaukset puistokammosta. Kun omat lapsivedet lorahtivat lattiamatoille, muistui Hanne mieleen ja kuinka heilläkin lapsivedet lorahtivat olohuoneen lattialle.

Olen kasvanut omaan äitiyteeni Lähiömutsin mukana, ihaillut hänen oivaltavan älykästä kirjoittamista, inspiroitunut kotipostauksista ja miten pienenkin tilan saa toimimaan, unelmoinut parvekepuutarhasta ja kaupunkiviljelystä.. Ihastellut perhekoon ja lasten kasvamista, elämän muuttumista sen mukana.

Hanne, yksi vannoutunut fanisi ujosti vilkuttaa täältä ja uskaltaa ojentamaan sinulle tämän pienen blogitunnustuksen. Kiitos. Olet mahtava.

Pienen pojan elämää

Tässä, jos missä erityislapsiperheen blogissa, tapahtumia riittää. Olen ihmetellyt Jenni-äidin jaksamista, Kasperin urheaa sinnikkyyttä ja rohkeutta, olen oppinut sellaisistakin lääketieteellisistä asioista uutta, joista en maallikkona koskaan aikaisemmin ollut kuullutkaan. Kokenut vertaistukea peg- ja muiden letkuruokintojen kautta, innostunut Kasper-pojan uusista taidoista ja ollut huolesta mutkalla sairaalajaksoilla.

Sinä, Jenni, ansaitsisit niin paljon enemmän kuin vain blogitunnustuksen. Mutta on äärimmäisen upeaa, että kaiken arjen hujelluksen keskellä olet löytänyt aikaa kirjoittaa elämästänne blogia. Ja siksi ojennan sinulle tämän blogitunnustuksen kiitokseksi.
Kiitos.

Demi Aulos

Demillä on sana hallussa, se kävi selväksi jo Kiljuvan Pikkunälän kanssa, ja uusi kirjoittajansa nimeä kantava blogi jatkaa samalla taidokkaalla kirjainten polulla. Demi on kiinnostava. Demistä haluaa tietää lisää. Demin postauksia tulee ikävä, jos hänestä ei hetkeen kuulu. Sanojen lisäksi Demin käsittelyssä toimii myös kamera, ja Demin blogin kautta olen oppinut paljon. En vain bloggaamisesta, vaan myös ajatuksia herättäneet mielipidekirjoitukset ovat heittäneet minut pohtimaan montaakin asiaa uudelta kantilta. Niin oivaltavaa. Niin upeaa.

Demi, sinä olet tämän pienen blogitunnustuksen ansainnut. Kiitos ihanasta blogistasi!

London & Beyond

Kaikista ulkosuomalaisten blogeista olen sinun blogiasi varmaan pisimpään lukenut, matkakuumeillut täällä Britannian talven keskellä sinun postauksiesi kautta.. Mielenkiinnolla seurannut, kuinka matkablogisi koskettaa tuoretta äitiyttäsi (vielä kerran onnea, eihän tästä voi olla onnittelematta liikaa, eihän se haittaa että pienokainen on jo muutaman kuukauden vanha?) ja tiedätkö, koti-ikävissänikin palaan blogiisi. Olethan samoilta seuduilta kotoisin kuin minä, katselen Kuopio-postauksiasi se tietty hymynkare huulilla ja tippa silmäkulmassa.

Olen aina ihaillut blogiasi, verkostoitumiskykyäsi, tapaasi toteuttaa itseäsi. Lena, olen varma, että muutkin ulkosuomalaiset ovat sinulle jo tämän tunnustuksen antaneet, eikä syyttä. Enkä minäkään voi olla tätä sinulle ojentamatta. Olet upea. Kiitos.

Start Living your Best Life

Kenenkään muun blogi ei inspiroi minua samalla tavalla kehittämään itseäni kuin tämä Elisan blogi. Se kannustaa olemaan oma itseni. Jopa pukeutumaan niin kuin haluan. Tekemään. Tämä blogi on minulle aina se potku persuuksille, tarvittava motivaattori, oli tehtävä mikä tahansa. Elisan postaukset mielenterveydestä ja itsetunnosta ovat antaneet lisäpontta taisteluuni masennustani vastaan. Elisa saa minut aina ajattelemaan asioita uudelleen, nyökyttelemään näytön ääressä, hymyilemään, inspiroitumaan juurikin niistä kauniisti asetelluista kuvista. Vaikka blogisi on sellainen, minkä normaalisti ohitan pahemmin tutustumatta, olen onnellinen, että löysin sinun blogisi jo vuosia sitten.

Kiitos siitä Elisa, olet todellakin ansainnut tämän pienen tunnustuksen minulta.

Aika kypsä äidiksi

En edes osaa kuvitella, mitä on kipeästi toivoa lasta. Yrittää vuosi toisensa jälkeen, pelätä, ettei sitä onnea koskaan tapahtuisi. En voi kuin itku silmässä pohtia, miltä on tuntunut saada se pieni nyytti lopulta syliin kaiken sen jälkeen. Seurata sen pienen pojan kasvamista, oppimista, ja tuntea sitä yhteyttä ja vastuuta lapseen. Että tässä hän nyt on.

Turha varmaan sanoakaan, että tässä blogissa äitiysaiheiden lisäksi minua on aina puoleensa vetänyt brittisuomalaisuus. On ollut opettavaista seurata toisen brittisuomalaisen äidin tarinaa täällä, äidin, joka on asunut tässä ihanan hassussa maassa niin paljon pidempään kuin minä. Eritoten nyt, kun Brexit kuohuttaa, on ollut ihanaa lukea blogia toisen äidin ajatuksista aiheesta.

Katie, ojennan tämän blogitunnustuksen sinulle kiittäen. Kiitos ihanasta blogistasi!

Bebe Au Lait

Kokenut lifestyle-bloggaajan äitiblogi, ja nostan ihan suoraan käden ylös – en ole ikinä lukenut MouMouta! Vilkaissut kyllä, mutta kyllä se on se äitiys se yhteinen juttu, se miksi aina palaan takaisin lukemaan Bebeä. Enkä tiedäkään, mistä kohti nyt aloittaisin avaamaan sitä, miksi minä niin pidän tästä blogista… Rakastan kokemusten ja äitiyden sekoilujen kuvailuja, sekä arvostan tuotearvioita. Muistiin jäi elävästi, kun Iina kuvaili kosteuspyyhkeiden hyviä ja huonoja puolia, ja kiinnitin sen jälkeen huomiota itsekin siihen, miten näistä meidänkin kotoa löytyvistä paketeista aina lähtee kerralla enemmän kuin yksi liina. Miksi, oi miksi? Iinan blogissa inspiroidun puuhaideoista lasten kanssa ja tykkään syventyä pohdintoihin. Haluan vain koko ajan kirjoittaa tähän että ”Iina on ihana”. Mutta kai te sen jo tiesittekin?

Kiitos, Iina. Kiitos ihanasta blogistasi!

Puutalobaby

Yhtäkkinen repeäminen nauramaan, niin että Dan vierestä vilkuilee että hulluksiko sitä tuo nyt on tullut. En toki, en aiempaa hullummaksi – kunhan olen ollut samaistumassa ihanan Kristan elämään hauskojen kirjoitustensa kautta. Kuinka ihanaa onkaan nähdä kuvia samanlaisesta sekasorrosta, joka meilläkin niin helposti tiloihin ilmestyy, välittämättä siitä että juuri siivosin. Miten rohkaisevaa onkaan nähdä kuvia ihan tavallisesta ja niin kauniista naisesta tukka äitinutturalla ilman meikkiä, lasten kanssa puuhastelemassa. Miten tästä blogista paistaa läpi elämän prioriteetit juuri oikein – lapset ja parisuhde ensin ennen pintaa, oli se sitten pölyttömät nurkat tai naamakuontalo.

Kristan blogin rohkaisemana olen unelmoinut lapsieni kanssa matkustamisesta maailman ääriin, ihastunut Kristan vaatevalikoiman ja kodinkin väreihin, nenäliinoja etsien lukenut elämänkumppanien välisestä rakkaudesta ja yhteisestä hauskanpidosta.

Krista, haluan antaa tämän blogitunnustuksen sinulle kiittäen siitä, että olet uskaltanut olla oma itsesi – vaikka sinua en henkilökohtaisesti tunnekaan – myös julkisuudessa blogisi puolella. Et ole vääntänyt itseäsi mihinkään blogimuottiin, vaan olet tehnyt sitä samalla rakkaudella ja intohimolla, miten kohtelet arkeasikin. Arvostan, siksi kiitän. Kiitos.

But I’m a Human Not a Sandwich

Iinan blogi ei varmasti esittelyjä kaipaa. Minä tämän blogin löysin aikoinaan Kide-blogeista, ja pikkuhiljaa kasvoin Iinan perheen faniksi. Minulle Iina on yksi inspiroivimmista blogimaailman äideistä.. Siksi, koska Iina osaa keskittyä niihin elämän hyviin hetkiin, oli ne miten pieniä tai isoja tahansa. Hän keskittää energiansa positiivisuuden löytämiseen, ja se näkyy blogissa. Hän tekee arjesta juhlaa sekä merkkipäiviin muodostetaan perinteitä. Muistan varmaan ikuisesti sen naistenpäivä-perinteen, kuinka lapset saavat valita itselleen ruusun kaupasta. Ja niin pieni asia kuin se onkin, se on siinä kaikessa juuri iso. Juuri nuo tekevät niitä lapsuusmuistoja. Arvostan myös Iinan tapaa ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin..

Olen fani. Ehdottomasti. Kiitos Iina upeasta blogistasi!

Fitness Führer

Tässä blogissa viehättää se raadollinen rehellisyys, joka ei todellakaan anna mielikuvaa, että liikunta olisi aina yhtä euforiaa. Vaikka en itse yhtään maratonia ole (vielä) juossut, olen Sofian matkassa fiilistellyt monta maratonireissua, inspiroitunut Sofian ottaessa peloistaan niskapeppu-otteen ja ihastellut, kun Sofia on ottanut kantaa median kehokuviin ja mainoksiin. Koska blogissa ei kaunistella mitään, olen saanut Sofian kautta mitä enemmän inspiraatiota lähteä lenkkipolulle, venytellä, hoitaa kehoani. Ymmärtäen, että sen kuuluukin tuntua, hiki on osa projektia ja kuitenkaan mitään ei pidä tehdä, jos siitä ei itse tykkää.

Sofia, minulla ei sanat riitä kuvaamaan sitä, mitä blogisi minulle tarkoittaa. Sinun blogiasi lukemalla olen ensimmäistä kertaa ymmärtänyt, mitä on liikunta – yhdelläkään koulun liikunnantunnilla en sitä ymmärtänyt. Mitä liikkuminen tarkoittaa, mitä se voi antaa. Itselle. Että se ei ole pakkopullaa. Ja että joskus kaikkein aktiivisemmillekin ihmisille tulee ongelmia nousta sieltä sohvalta, mutta että se draivi löytyy aina jostain. Kiitos. Arvostan.

Tunnustuksen säännöt

  1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen
  2. Kerro lyhyesti, kuinka aloitit bloggaamisen
  3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
  4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
  5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi

My blog got a ”Blogger Recognition Award” from a fellow expat-Finnish blogger, who lives in Algeria and blogs about her life in here in Finnish. I named 10 different blogs that I absolutely love..

rakkaudellam

Avainsanat

Kommentit

Kiva, kun jatkoit tunnustusta! Aivan ihania sanoja ja ihania blogeja! Olen niin samaa mieltä kanssasi siitä, että tässä on nimenomaan kyse hauskanpidosta!

Meriannen

Siitäpä – jos tätä tekisi verenmaku suussa, se näkyisi myös blogissa. Eikä sitä olisi kiva lukea! 🙂 Kiitos Laura T. kivasta haasteesta ja blogista! 🙂

Kiiiitos ihan hurjan paljon kauniista sanoista! Ja myös blogivinkeistä 🙂

Meriannen

Kiiiitos itsellesi ihan mielettömästi hurjan inspiroivasta ja motivoivasta blogista! <3 <3 <3

Vautsi! Mulle on näistä tuttuja vain muutama. En jaksa lukea/katsella tyhjiä postauksia eli yksi lause ja kolme isoa kuvaa. Puutalobaby on <3<3<3

Mul on vaikeuksia seurata blogeja kun niin paljon hyviä kirjoittajia on netti pullollaan ja erilaiset aiheet kiehtoo.

Itse kirjoitin vakavammin, mutta nyt kokeilen sitä "kivaa" puolta ja teinkin joulupostauksia 🙂

Meriannen

Maria, mulla on toi sama! Kivoja kuvia jaksaa kyllä katsella, mutta minä kaipaan aina sitä sisältöä enemmän. Ajatuksia, pohdintaa.. Sitä juttua. Ja näissä kaikissa mainitsemissani blogeissa sitä on! Ja siis Puutalobaby on <3_<3

Voisinpa käydä vilkaisemassa, jos saisin sitä kautta vähän joulumieltä sytyteltyä.. Kiitos Maria ihanasta kommentistasi! <3

Olin tulossa kommentoimaan, että sama tunnustus odottelee myös mun blogissa. 😀

Voi että, kiitos! Tästä tuli ihan hurjan hyvä mieli. Aivan kertakaikkisen ihana tunnutus. Kiitos!

Meriannen

Oh. Play it cool. Play. It. Cool. Your Idol just left you a message.

Ihana, että piristin – ja niin isot kiitokset sinulle aivan upeasta blogista, se on niin monta kertaa ilahduttanut ja antanut minulle ideoita ja..! Kiitos <3

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.