Perhe-elämä
23.8.2015

Illallinen Ruukin Kievarissa Juankoskella

Illallinen Ruukin Kievarissa Juankoskella

ruukinkievari

Pienestä maalaiskaupungista, mitä Juankoskikin on, löytyy melkein kaikki tarvittava. Myös ravintola. Tai niin kuin Ruukin Kievarin tapauksessa, samasta löytyvät niin hotelli, ravintola, pitopalvelu kuin esimerkiksi pubikin tanssiravintoloineen.

Vanhempani halusivat juhlistaa meidän saapumistamme Suomeen ravintolaillallisella, joten perjantai-iltana suuntasimmekin poppoolla kievariin. Mukana vanhempieni ja koko perheeni lisäksi myös yksi siskoistani, Kaisu.

ruukinhymyt

Vaikka ruokaa ei kauaa tarvinnut odotella, ei meille myöskään tylsää ehtinyt tulla. Koko loman ajan minusta oli niin ihanaa seurata, kuinka lapsuuden perheeni ja oma lapsiperheeni tulivat niin hyvin toimeen keskenään. Eikä kaikkiin vitseihin edes samaa kieltä tarvinnut, vaikka kaikki englantia puhuivatkin.

ruukinukkiruby

Rubylla ja ukilla oli ihan omat leikkinsä ja vitsinsä.

ruukindanielsa

Elsa nautti myös huomiosta kiertäen sylistä syliin.

ruukinannos

Hyvän ruoan ehdoton merkki on se, kun puhe loppuu kuin seinään ruoan ilmestyttyä pöytään. Ruokaillessa kuuluu vain muutama nautinnollinen ”mmm-mmmm” ja yksittäinen kysymys siitä, että onko muiden ruoka aivan yhtä hyvää kuin oma. Lohta, tilliperunoita, kurkkupikkelsiä ja tillipestoa, siis NAM!

ruukinkakku

Jälkiruoaksi osa otti talon suklaakakkua..

ruukinsorbetti

Ja minä vetelin naamaani suussa sulavaa sorbettia. Dan rohkaistui ottamaan jotain niinkin suomalaista kuin tervajäätelöä. Tuosta maistamisprosessista piti ottaa ihan sarjatulituksella kuvia, mutta kuvasarjan tähdeksi muodostuikin Ruby! Katsokaa noita ilmeitä!

tervasarjakuva

Danhan oikeasti rakastui tervajäätelöön, kunhan tyttärensä huvitukseksi esitti alussa. Hän rakasti tervajäätelöä niin paljon, että otti sitä tuolla vielä toisen annoksen heti perään ja tuon jälkeen jokaikisessä jäätelöpaikassa tiedusteli tervajäätelön perään!

ruukinaiti

Ruokailun päätteeksi innostuimme poseeraamaan itse kukin ravintolan edessä. Tässä äitini malttoi pikaisesti hymyillä kamerallani leikkivälle Kaisulle, ennen kuin meni takaisin sen tärkeimmän pariin:

ruukinaitielsa

ruukindani

Hanlon sai uuden lempinimen suomireissullamme. Hän on tätä nykyä ”Hani”, väännös tottakai tuosta sukunimestään. Ruby innostui tästä, sillä hän ajatteli uuden nimen olevan ”hanhi”. Sana, jonka hän oli jo oppinut tuohon mennessä suomireissullamme.

”Dani, Dani, you’re a goose!” (Olet hanhi!)

ruukintytot

Eikä mennyt kauaa, kun lapset olivat löytäneet jo kiikut ja keinut.

ruukinsuperruby

Superwoman-Ruby!

Me muut jatkettiin poseeraamista:

Elämäni miehet:

ruukinisikollaasi

Minä ja isi-ukki.

ruukinparikollaasi

Sekä harvinaisesti myös minä ja Dan poseerattiin. Minä ja hän.

ruukinisielsa

Kotona muut menivät suoraan mansikkapuskiin, vaikka jokainen valittikin ähkyä. Suomalaisessa mansikassa nyt kun on vain sitä jotakin.. Samaan aikaan isäni jutteli lapsenlapsensa kanssa jotain pehmoisia.

ruukinmeika

Perheeni luvalla esittelin tässä postauksessa teille siis suomiperhettäni – vanhempani ja siskoni, sekä paljastin jopa juuri sen paikkakunnan, mistä olen alun perin kotoisin!

Jos teillä ei alunperin Juankoskesta tullut mitään muuta mieleen kuin Juicen Juankoski Here I Come, niin tästä lähtien voitte lisätä listaan myös Ruukin Kievarin kuin sen, että minä-tyttö se olen sieltä kotoisin myös. Eikä Juice laula minun isästäni tuossa laulussa, vaikka minä pienenä niin luulin.

Kai Seppo teki kepposen ja käy tam tam..”

(Postausta EI ole tehty yhteistyössä.)


My parents wanted to treat us to a meal in a restaurant when we were in Juankoski, a little countrytown where I’m from. I loved watching how my childhood family and my own little family interacted and communicated together… And the food. Was delicious. Dan was brave enough to try tar icecream, and on that little comic above you can see Ruby’s reactions to her Dad trying it out. Just.. happy days.

rakkaudellam

Avainsanat

Kommentit

Voi mikä lämmin tunne noista kuvista välittyy. Miten ikinä raaskit palata Enkkuihin? Ootteko koskaan miettineet vakavasti muuttoa Suomeen?

Meriannen

Ei se helppoa ollutkaan, mutta pakko se tänne oli tulla takaisin. Ja kyllähän sitä on aina mietitty ja mietitään, mutta vain tulevaisuus näyttää mihin on mahdollisuudet.. Kiitos Siiri ihanasta kommentista <3

Oot ihan saman näköinen kun sun äiti 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.