Perhe-elämä
27.6.2015

Lapsiperhe rannalla Bournemouthissa

Lapsiperhe rannalla Bournemouthissa

Ei me enää jaksettu tuijottaa kaunista keliä vain ikkunan lävitse, vaan lähdettiinpä tässä yksi päivä sitten tyttöporukalla rannalle!

rantsuhiekkajalka

Ostettiin matkalla lounasta supermarketista. Piilotettiin varpaat hiekkaan ja mussutettiin eväitä. Elsalle aseteltiin pyörätuoli taakseen varjoksi ja laitettiin tyttö selälleen, niin että nuo pienet kippuravarpaat löytäisivät hiekalle. Voi sitä riemua!

rantsuselfie

Elsalle oltiin tungettu kilo aurinkovoidetta iholle, ja hattuakin yritettiin pitää päässä. Tyttö kuitenkin päätään heilutellessa onnistui sen aina tipauttamaan, mutta me sinnikkäästi tungettiin sitä takaisin. Paitsi sitten, kun lähdimme veden ääreen…

rantadani

Oli vammainen tai ei, siinä on jotain taikaa saada merivettä varpaiden väliin..

rantsuelkokemus

Elsa keskittyi ja nautti. Kun äiti päätti että nuhanenä on saanut ihan tarpeeksi viileää vettä kintuilleen, tyttö protestoi. Vielä vähän! Ei vielä pois!

rantsume

Hiekkatanssit piruetteineen auttoivat pahimpaan, ja pian tyttö jo kikatti uudestaan.

rantsumieel

Oletteko te päässeet vielä nauttimaan rantakeleistä?


The other day we had had enough of checking the gorgeous weather out only through the lounge window, so we went to the beach for the first time this summer. A generous lash of sun lotion on and a hat to the head of the youngest, and we were out! While having lunch picnic at the beach we tucked our feet to the warm sand and Elsa enjoyed making feet drawings to the odd substance that is sand with her tinky tiny feet. When we went to explore the sea, Elsa showed concentrated interest towards the big puddle of water. There is some magic having sea water between your toes now isn’t there?

Have you yet been at the beach?

rakkaudellam

Avainsanat

Kommentit

Ihania kuvia! Oon vähän kateellinen teidän rantakeleistä. Täällä on aika monena päivänä tarvinnut todennäköisemmin toppapukua kuin uimapukua. :/ No jospa edes kerran pääsisi tänäkesänä.

Meriannen

Niin nuo miunkin porukat teiltä vähän etelämmästä ovat kertoilleet, mutta nyt luin uutisista että heinäkuussa saattaisi oikeasti olla helteistä? Joten pidän peukkuja pystyssä ja sormia ristissä! <3

Moi, eksyin sattumalta blogiisi ja hotkaisin monta postausta kerralla. Teidan perheen tarina kosketti ja kiinnosti joten halusin jattaa merkin kaynnistani ja tykkaan paljon suorasta ja lampimasta tyylistasi kirjoittaa.

Olen itsekin Britannian suomalainen ja suunnilleen samoilla viikoilla syntyneen keskosen aiti. Meidan poika on jo 3-vuotias touhujoonas ja me oltiin hurjan onnekkaita ja paastiin tosi vahalla. Alun draama ja Nicu-viikot ovat enaa pelkka epatodelliselta tuntuva mutta pysyvan jaljen jattanyt muisto.

Elsa on suloinen kuin mika ja sina vaikutat ihanan positiiviselta mutta jalat maassa olevalta tyypilta. Sun teksteista suorastaan huokuu se rakkaus mita perhettasi kohtaan tunnet.

Paljon onnea uudesta raskaudesta ja kaikkea hyvaa teidan perheelle, tulen varmasti vierailulle toistenkin!

Meriannen

Hei sinä ihana Lontoon mamma, luin kommenttisi heti aamusta tänään ja liikutuin! Niin ihana kommentti, että haluaisin tulla ja halata!

Todella ihana kuulla kuinka teillä kävi keskosen kanssa, ja että nicuajat ovat vain epätodellinen muisto vain! Minähän itse olen syntynyt myös keskosena rv 32, vietin nicussa 3 viikkoa ja sitten kotiin, eikä minulla ole sen kummempia mitään diagnosoitu. Ihan ”normaali” taidan olla 😀

Kiitos ihan hurjasti että jätit puumerkkiä, ja toivottavasti kuulen sinusta taas pian! <3

Oi ihanaa <3 Varpaat ja hiekka ja vesi , siinä sitä jo on kerrakseen! Mun on tyttö tulossa Bournemouthiin liottelemaan omia varpaitaan kielikurssille ensiviikolla! Iik!

Meriannen

OI! Olisiko hänellä mitään kysyttävää, haluaisiko hän nähdä? 🙂 Ensi viikolla minulla ei ole niin paljoa kiireitä joten ehtisinkin näkemään – ja/tai antamaan nyt vihjeitä täällä! 🙂

Ihanat rantakuvat. 🙂 Juuri tällä hetkellä täällä eteläisessä kotosuomessa sataa kaatamalla, siis todellakin sellainen hillitön vesisade, jossa pisarat pomppii pitkin terassia ja pensasaita näyttää melkein elävältä vavistessaan. Ukkonenkin jyrisee. Kaunista kyllä tämäkin, omalla tavallaan.

Meriannen

Sateessakin on yllä ihan oma taikansa: ne tuoksut! Se raikkaus! Ja tuollainen hillitön sadekin on varmasti kaunista.. Ihan toivoisi, että omistaisi vedenkestävän kameran, että saisi sateesta kivoja kuvia! 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.