Perhe-elämä
24.5.2015

Erityislapsiperheen arjen pelastaja: Headpod | Päätuki

Erityislapsiperheen arjen pelastaja: Headpod | Päätuki

CP-vammaisella Elsalla on ongelmia pään kannattelun kanssa, minkä vuoksi olimme innokkaasti odottaneet uuden pääntuen saamista hänelle. Elsan niskat eivät ole niin heikot kuin vastasyntyneen, mutta päätä pitää tukea jatkuvasti. Kontrolli on kyllä parantunut syklittäin; joskus tyttö saa itse nostettua eteen tipahtaneen päänsä takaisin ylös. Mutta päänojat pitää löytyä, ja sylissäkin pitää tyttöä pidellä niin että niskan takaa löytyy se turvallinen käsi, mihin nojata.

headpodot

Bournemouthin sosiaalitoimen toimintaterapeutilta saamamme päätuki on merkkiä ”Headpod”, ja kaikessa yksinkertaisuudessaan se kiepautetaan Elsan päähän kuin hiuspanta ja lenkki heitetään tuohon takana olevaan tikkuun kiinni. Näin Elsalla on täydet mahdollisuudet edelleen kääntää päätään niin sivusuunnassa kuin ylös- ja alaskin, mutta headpod estää sen tahattoman pään tipahtamisen eteen.

Toimintaterapeutin kanssa laitettiin tytölle tuo häkkyrä ensimmäistä kertaa päähän yhdessä, ja kaikkeen siihen säätämiseen meinasi tytöltä mennä hermo. ”Liian tiukka – no nyt on liian löysä oho – Okei, nyt on ehkä sopiva, tai ei hei tää onki toispuoleinen otetaas vielä uusiksi.” Olemme jo todenneet, että ne sopivat ”asetukset” löytyvät vain kokeilemalla. Näissä kuvissa Elsan headpodin pääosa oli hänelle hieman tiukahko mutta mukava, mutta ehkä innostuksissani laitoin tuon keppiin menevän lenkkiosan liian kireäksi.

headpodpohtija

Kuitenkin tyttö huomasi heti häsläämisen loputtua, että hänen päänsähän on nyt ”turvassa”. Hän nosti päänsä keskitasoon ja antoi sen sitten tipahtaa eteen – ja innostui, kun headpod ottikin vastaan eikä pää päässyt tipahtamaan niin alas kuin normaalisti. Sitten avautui vielä ihan uudenlainen maailma. Maailma sieltä nenän alta, mitä hän ei normaalisti pääse aivoperäisen näkövammansa takia näkemään. Nyt jokaisesta lelusta on löytynyt ihan uusia ulottuvuuksia: olen seurannut tytön leikkivän leluilla paljon monipuolisemmin ja uusia temppuja tehden kuin aiemmin! Kuten:

headpodtunnustelua

Tarkemmin ajateltuna tyttö on aiemmin nähnyt tästä lelusta vain tuon puuosan ja peilien yläosat, minkä vuoksi hän on yleensä vain isoilla liikkeillä lyönyt peilejä kädellään saaden karusellin liikkumaan. Samaa hän on tehnyt myös silloin, kun hän on maannut lattialla sivuasennossa. Koskaan aiemmin hän ei ole ottanut yhtä yksittäistä peiliä noin käsiinsä ja tutkinut sitä – noin – intensiivisesti.
Meinasi päästä minulta itku!

Headpod kiedotaan tytön päähän pari kertaa päivässä pieniksi hetkiksi kerrallaan, mistä pikkuhiljaa kasvatetaan headpodin käyttöaikaa pidemmiksi ajoiksi kerrallaan. Tavoitteena on, että jossain vaiheessa Elsa voisi pitää headpodia suurimman osan päivästä kokojaksoisesti. Hitaasti eteneminen mahdollistaa sen, että tytön niskalihakset kehittyvät ja vahvistuvat headpodin ansiosta ja .. ehkäpä joku päivä hän pystyy kannattelemaan päätään ihan itse ilman päätukia? Ehkä?

Vaikka sitä päivää ei tulisikaan, olemme niin onnellisia siitä mitä headpod on meille jo antanut. Vapauden leikkiä tyttären kanssa niin, ettei koko ajan tarvitse olla valmiudessa pysäyttää eteen tipahtava pää ja vastaavasti nostaa sitä takaisin ylös. Tuntuu, ettei sanat riitä kuvaamaan sitä, minkälaisen vapauden tuo yksinkertainen laite on antanut tyttärellemme tutkia ja tutustua maailmaan ihan uudella tavalla. Ja tuntea samalla olonsa turvalliseksi.

Headpodia ei ole saatu blogiyhteistyön merkeissä, vaan Bournemouthin sosiaalitoimen toimintaterapeutti tarjosi tämän meidän perheemme arkea helpottamaan.


We have finally received a headpod from Bournemouth’s social services. Elsa doesn’t have a lot of control over her head because of her cerebral palsy; her neck is not as weak as with a newborn baby, but she still needs constant support to keep her head straight. Sometimes she is able to bring her head back up after it has flopped forwards, but not always. Therefore we were really excited to get this headbod for her, which gives her the freedom to turn her head both sideways as up and down but provides her the security so her head won’t drop all the way down. That has already given her new dimensions to play with; she’s able to play with all of her toys in new ways as she do not have to keep concentrating on controlling her head as much as before. It has been so great to see Elsa exploring her toys with new intensity ..

For now, she uses headpod couple times a day for short periods of time, but the plan is to slowly increase the time of use till she wears it for most of the day. That gives her muscles time to get stronger, and maybe some day she won’t even need the headpod anymore? Even if that day never comes.. we are happy with what we have got already. A headpod girl who feels safe to look down .. and all the other directions.

rakkaudellam

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.