Perhe-elämä
7.5.2015

Erityislapsiperhe päiväkotiin tutustumassa

Erityislapsiperhe päiväkotiin tutustumassa

Hurjan jännittävä päivä tänään takana kuulkaas! Käväisimme nimittäin tutustumassa Elsan tulevaan päiväkotiin ensimmäistä kertaa.

danirupb

Meitä oli mukana niin meikä-äiti, Elsa, Dan-isä ja Hanlon-hevarityttö sekä Portagen työntekijämme, joka on vastuussa tyttäremme oppimisesta ennen kouluun siirtymistä. Aikamoisella kokoonpanolla siis pölähdimme tuonne parin sadan metrin päähän sijaitsevaan päiväkotiin.

Minua jännitti. Suurinpiirtein jokainen tuntemamme Elsan hoitoon osallistuva asiantuntija oli ehdottanut nimenomaan tätä päiväkotia meille, syinä päiväkodin pieni koko ja päiväkodin johtajan halukkuus tehdä töitä muiden ammattilaisten kanssa lasten parhaaksi.

Odotukset olivat siis kovat, ja toivoin ihastuvani paikkaan. Olin kuitenkin helpottunut, etten ollut yksin liikenteessä eikä siten päätös ollut vain minun.

Meitä oli vastassa mukavan oloinen nainen, joka esitteli itsensä päiväkodin johtajaksi. Hän kutsui välittömästi paikalle mukaan sen työntekijän, joka tulisi olemaan Elsan hoidosta vastuussa. Hän olisi Elsan avaintukihenkilö, joka keskittyisi vain ja ainoastaan Elsan hoitoon ja auttaisi Elsaa osallistumaan jokaiseen aktiviteettiin.

Kierrettiin huoneet lävitse (vauva-, taapero- ja leikki-ikäisten huoneet) ja samalla meille kerrottiin päiväohjelmasta, aktiviteeteista ja he kuuntelivat toiveitamme tyttäremme suhteen. Vaikutuimme välittömästi johtajan avoimuudesta, sillä kysyessämme oliko heillä kokemusta sisäkorvaistutteista lapsilla, johtaja vastasi mutkattomasti "Ei ole". Ei minkäänlaisia kiertelyjä, selittelyjä ja kaarteluja. Meidän kuulo- ja näkötiimimme tukihenkilö tulee tekemään valitsemamme päiväkodin kanssa tiukkaa yhteistyötä, joten tiesimme ettei kokemattomuus välttämättä olisikaan ongelma.

Mitä odotimme ja toivoimme päiväkodilta erityislapsellemme?

  • Valmiutta tarjota kokoaikainen avustaja tyttärellemme
  • Kiinnostus ja halukkuus tehdä yhteistyötä muiden lapsemme hoitoon liittyvien ammattilaisten kanssa
  • Tilojen tilavuus – mahdollisuus siirtyä paikasta toiseen pyörätuolissa
  • Joustavuus – mahdollisuus muokata päiväohjelmaa tyttärellemme sopivaksi
  • Innokkuus tarjota lapsellemme juuri hänelle sopivaa tekemistä, joka tukee hänen oppimistaan.

jokomennaan

Jokaisen kohdan päiväkoti täytti. Minä suorastaan ihastuin Elsan omaan ”avainhenkilöön”, hän oli juuri niin lämpimän oloinen naishenkilö, jota välittömästi teki mieli halata! Samalla, kun Dan ja Hanlon grillasivat johtajaa ja avaintyöntekijää kysymyksillä, minä seurasin tyttäreni ilmeitä sekä muita paikalla olleita lapsia. Ensinnäkin Elsa katseli avoimen kiinnostuneena ympäristöään, osoittamatta ollenkaan minkäänlaista stressiä tai hätääntymistä. Häntä kiinnostivat muiden lasten tekemät piirustukset ja hän hymyili melkein lakkaamatta. Hän lahjoitti muutamat sydämet sulattavat virneet niin avainhenkilölle kuin johtajallekin. Minä yritin etsiä jännityksen merkkejä tai edes ujoutta, mutta tyttäreni oli vain uteliaan kiinnostunut uudesta paikasta.

Paikalla olleet muut lapset istuivat pöydän ääressä välipalalla. He juttelivat, nauroivat ja kikattelivat, mutta jokainen pysyi kiltisti omalla paikallaan eikä ryntäillyt. Ulkopuolisen silmään jokainen lapsi vaikutti tyytyväiseltä, rauhalliselta ja huomioon otetulta – kenenkään ei näyttänyt olevan tarvis korottaa ääntään saadakseen aikuisen huomion osakseen.

Olimme siis leikki-ikäisten huoneessa, jonne muut tuntuivat jo kovasti suunnittelevan tyttärellemme aktiviteetteja ja ajalla, jolloin vauvahuone tyhjenisi ulkoleikkeihin, olisi se Elsan oma tila. Siellä avainhenkilön johdolla he jumppaisivat ja tekisivät muita fysioterapeuttisia harjoitteita.

Dan ja Hanlon sekä Portage-työntekijä olivat saaneet myös mieluisia ja rehellisiä vastauksia päiväkodin johtajalta, ja minäkin ilmoitin olevani tyytyväinen. Jäi puheeksi paperitöiden aloittaminen, ja kun kaikki byrokraattiset vikstaakkelit olisi saatu hoidettua kuntoon, voisi tyttö aloittaa tuolla syyskuussa. Ensin vain kahtena päivänä viikossa pari tuntia kerrallaan.

Jännää!

mietytto

Mutta miksi haluamme tyttäremme päiväkotiin?

Siitä lisää joku toinen kerta.


We went to check out Elsa’s possible nursery today. It was the very nursery we had been recommended by every professional we asked it from, and so we were really excited and nervous at the same time. The nursery was small and cosy, all the kids behaved well there and most importantly, Elsa seemed sincerely interested in her surroundings and people there as we were walking around with the manager of the place. We liked everything we saw and heard there today, and it will be so exciting times when Elsa starts there next September!

rakkaudellam

Avainsanat

Kommentit

sähköpostia laitettu 🙂

Meriannen

Sain ja herkistyin! <3 Vastaan kun ehdin, nyt jo SUURKIITOKSET!! <3

videoita odottaessa 🙂 ois iha mahtavaa vaihtaa sähköposteja 🙂 ?

nii ja niistä video postauksista 🙂 ois kivaa nähä postauksia esim. päivärutiineista,leikeistä,ukoilusta iha tavallisista jutuista 🙂

Meriannen

*kirjoittaa ylös muistikirjaan* JOO! Hyviä ajatuksia! Laitetaan korvan taakse! 😀

elsa on tosi kaunis lapsi <3 suloisuus<3

Meriannen

Eikö olekin! <3 Kiitos! <3

on aivan hurmaava 🙂
mahtavaa että ootte löytäneet tienne tänne kaksplussalle 🙂 seuraan 🙂 🙂 <3
odotan aina teijän julkasuja <3

Meriannen

Kiitos tyttö, olet aivan ihana! Niin ihanaa saada tällaisia kommentteja, kiitos ihan hurjasti!!

🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.