Perhe-elämä
30.3.2015

Kevät toi hulluuden; kun mikään ei riitä.

Kevät toi hulluuden; kun mikään ei riitä.

Elämä on jatkunut normaalisti, vaikka oman blogin puolella onkin ollut hiljaista. Olemme käyneet vastaanottoajoilla morjestelemassa tuttuja sekä vuorotellen tytön kanssa maanneet kiropraktikon potilaana. Minä olen kärsinyt väsymyksestä; olenpa onnistunut nukkumaan kokonaisen päivänkin putkeen, kun tuli moiseen tilaisuus.

hmmmm

Tyttö työstää hampaita edelleen; olen noita ruusunpunaisia poskia katsellut ja harjaillut kutiavia ikeniä. Ne ikävän isot kulmahampaat siellä on tulossa – heti, kun yksi on saatu tehtyä, toinen vastaanottaa viestikapulan ja kirii vauhtiin.

Hampaiden juoksukilvankaan vuoksi ei unta öisin ole tässä huushollissa saatu säännöllisesti.

Olen ollut itselleni hyvin ankara. Teen listauksia asioista, jotka pitäisi saada hoidettua – jos en saa listaa tyhjennettyä mielestäni tarpeeksi nopeasti, olo on kurja. Epäonnistunut. Olisiko tämä jotain kevääseen liittyvää uudistumistarvetta, jolloin koko kämpän pitäisi kiiltää, kukkaruukkuihinkin olisi pitänyt mullat vaihtaa ja niihin uudet siemenet laittaa itämään jo aikaa sitten? Pitäisi auringolle olla niiaamassa heti, kun se nenäänsä ulkona näyttää ja hankkia myös se kesäkunto, jotta sitten ilkeää shortseissa ihan kohta hillua ja jaksaa hellekesääkin helpommin parempikuntoisena…

Vaikka kuinka käännän ja väännän tätä mielessäni, järkeilen ajatusteni poskettomuutta, niin ei helpota. Olin sitten saanut keittiön raivattua, vaihdettua lakanat sängyistä ja tyttären kanssa ulkonakin käppäiltyä, niin silti olo on riittämätön.

Kohtalotovereita?

hmmmmmmmmmmmmmmmmmm

Onneksi tuo kiropraktikkopoika otti meikämamman hoidettavaksi – huonosti nukuttujen öiden jälkeen on kiva kivuta hänen penkille, ja hän poistaa koko kropasta kivut. Olo on ainakin viisitoista senttiä pidempi joka kerta, kun kiropraktikolta kotiin lähtee! Sitä jaksaa niin paljon paremmin, kun tarvittaessa pystyy hälyttämään lapsenlikan apuihin ja väsyneen kropan kolotuksiin on muukin apu kuin särkylääkkeet.

Se on jännä – kun bloggaamisen puolella olo on itsevarmempi, muuten olo on epävarma.

Ihminen on jännä.
Minä olen jännä.

kavelylla

Mutta oli olo minkälainen tahansa, tämä naurupellemaakari saa kenet tahansa paremmalle tuulelle milloin vaan. Viikarimme mielestä ohiajavat autot ovat edelleen naurettavinta ikinä, ja Bournemouthin kaduilla kulkiessamme saammekin ihailevia huokauksia ja ”katso miten söpö!” huudahduksia perään.

Kun on hän.


Even though I feel way more confident as a blogger, I’m lacking it in my life. It just seems to me that it just won’t matter how much I do and achieve during the day, my head will twist it around to make it look like I’ve done nowhere enough. I should do more exercise, clean up the flat more, get around buying soil and plant some new flower seeds in the pots. It doesnt matter that I changed the linen in the bed, had a walk with Elsa outside and cleaned the kitchen up, it’s just not enough for my demanding mind. It won’t help that Elsa is teething, so we do not get that much sleep during the nights either. Luckily we can call our Dani-nanny to come to help, and chiropractic treatment does help both of us. It’s awesome to be able to lay down on chiropractors treatment bench and allow him to take away the pains from my body..

No matter what though, there is one little human being who can always make me feel better. How she giggles while watching the traffic going past.. it just not physically possible to feel depressed when seeing that!

rakkaudellam

Avainsanat

Kommentit

Ihan vain pikakommentti uudesta leiskasta. Pystyssä iPadilla sivu on lukukelvoton. Vaaka toimii paremmin eli varsinaisia blogikirjoituksia pystyy lukemaan. Kannattaa tehdä asialle jotain 😛

Meriannen

Ihana kun kerroit! Olin jo aiemmin yrittänyt ongelmaa korjata, nyt kokeilin sitten uutta keinoa – miltä nyt näyttää?

Edelleen tuo valikkopalkki peittää lähes kaiken pystynäkymässä. Muuten vaikuttaa kyllä lupaavalta tämä leiska. Kiva ja simppeli. En tosin ole vielä tietokoneen ruudulta päässyt katsomaan 🙂

Meriannen

Tosi outoa! Mun pitää sukeltaa tuonne koodien maailmaan tutkimaan, että mikä mättää! Pidäthän mut ajantasalla?
Toimiiko muuten miten tuo mobiilinäkymä (jos sen vaihtiksen laittaa päälle), onko se OK?

Olen tässä jo parin postauksen aikana ajatellut huolestuneisuuttani laittaa kommenttia, mutta aina lykännyt… Nyt kun tuo väsymys on noussut useissa teksteissäsi esille ja olet myös joskus muistaakseni sanonut suvussa olevan diabetes -rasitetta, niin onko sinut kunnolla tutkittu diabetesta ajatellen?

2-tyypin diabeetikoiden suusta kuulee usein harmittelua siitä, kuinka jatkuva väsymys vaivaa elämää (niin että voisi juurikin nukkua koko päivän) ja kuinka väsymys laitettiin pitkään huonon yleiskunnon, alkavan masennuksen tai muun vastaavan piikkiin. Eli onko sinut tutkittu kunnolla diabeteksen osalta?

Meriannen

Raskauden jälkeen testattiin sokerit, eli tarkistettiin raskauden ajan diabeteksen päättyneen synnytykseen – ja näin oli.. Minun pitää muutenkin pyytää lääkärille aikaa lähipäiville, joten otan tämän kanssa esille siellä! Koska parempi se on tarkistaa ja todeta negatiiviseksi kuin olla tarkistamatta..

Kiitos ihana tästä; vaikka väsymykseen haluaisin jonkun muun selityksen kuin diabeteksen, niin parempi sekin kuin ”nojaa – ehkä toi on sulla jotain kausiväsymystä/masennusta/emt” arvailut! Koska diabeteksenkin voi hoitaa, tai siis sen kanssa voi pärjätä. 🙂 Anemian kanssa edelleen taistelen, sen tiedän, mutta.. joo. Diabetes tarkistukseen! Kiitos! <3

Se menee ohi. Minun viherkasvini ovat odottaneet mullanvaihtoa nyt kolmisen vuotta. Ehkä teen tänä keväänä. Ehkä en. Hengissä ovat. Riittämättömyyden tunteita on, mutta omaa kotiaan nyt viimeisenä kannattaa stressata. Itsehän siellä asuu, ei sitä ketään muuta varten puunata.

Meriannen

Totta! Mä oon yrittänyt tän postauksen jälkeenkin istua alas ja miettiä että miksi, oi miksi mä koen näin.. Miksi en riitä, mitä mun pitäis tehdä enemmän ollakseni hyvä? Sain tänään tehtyä kasan paperitöitä ja sitten kun istuin sohvalle alas, niin olo oli heti kurja. Mä sit pakotin itseni olemaan siinä ja nauttimaan muiden seurasta, ihan vain todetakseni että maailma ei siihen kaatunut/kaikki on edelleen hyvin 😀 Vitsit tää mun pää on oikeasti aikas mainio!

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.