Muut
28.3.2015

Kaksplussalla kirjoittaessani opin, että..

Kaksplussalla kirjoittaessani opin, että..

unelmoin

Jostain syystä olin kuvitellut, että portaalissa kirjoitellessa bloggaaminen olisi jotenkin erilaista. Ei hohdokkaampaa, vaan vaativampaa – se veisi bloggaajalta enemmän aikaa ja ajatustyötä, viitseliäisyyttä kommentteihin vastaamisessa ja postauksia kirjoiteltaisiin tahtia täyspäiväinen työ. Niinpä suojellakseni omaa päänuppiani jätin oman blogini alusta lähtien heitteille ja keskityin vain tuohon mediatalon alaisuudessa olevaan vierasblogiin. Halusin kokeilla siipiäni todella; halusin nähdä miltä tuntuisi olla kuin ”oikea bloggaaja”.

Ensimmäinen yllätys tuli jo vierasbloggaamisesta sopiessa. Kysyin postausmäärätoiveita, ja olin jo tunnollisesti postausaiheita kirjoitellut ylös jokaiselle päivälle sille kahden viikon ajalle.

Yhteyshenkilöni kertoi vähemmänkin riittävän.

hahh

Ymmärsin, kuinka paljon enemmän töitä blogin pitäminen yksinään teettääkään. Vaikka tiesin täällä pyöriessäni olevani oman blogini teknikkotuki ja sisällöntuottaja, se oikein korostui Kaksplussalla ollessa. Jos blogin kanssa ilmeni ongelmia, pystyin laittamaan kaverille sähköpostia, joka korjasi vian puolesta. Ei tarvinnut stressata tai panikoida.

Kahden viikon aikana mietin myös bloggaajan ”itsenäisyyttä”. Tällaisia blogeja kuin tämä minun viritelmäni täällä on kutsuttu itsenäisiksi blogeiksi sillä ajatuksella, että blogi ei ole minkään muun brändin alaisuudessa kuin ainoastaan oman nimensä. Ehkä sen ”itsenäisyys” – ajatuksen takia jotenkin oletin, että mediatalo haluaisi vaikuttaa vierasblogin sisältöön – mutta jo bloggaamisesta sopiessamme minulle kerrottiin vain yleismaalliset ohjeistukset, joita minun kuului heille kirjoittaessa noudattaa. Muuten sain postausaiheisiin vapaat kädet. Noita ohjeistuksia, jotka pohjautuivat eettisyyteen ja sananvapauden tuomaan vastuuseen, toteutan luonnollisesti jo oman blogini puolella täällä.

Sisäistinkin hyvin pian sen, kuinka itseohjautuvaa ja itsenäistä työ bloggaajana todella on. Kirjoitti sitten portaalissa tai ei, sitä on itse oman bloginsa päätoimittaja.

Niinpä rakkauteni bloggaamiseen syveni entisestään.

P1070644 -1

Opin itsestäni ehkä vielä enemmän. Kun oman blogin puolella saatoin käyttää tuntikausia ulkoasun viilaamiseen pikselitarkkuudella, en vierasblogissa moista miettinyt käytännössä ollenkaan. Ulkomuodolliset asiat bannerista lähtien hoidettiin nopeasti, ja minä keskityin täysillä postausten sisältöön.

Lukiessani bloggaajakollegoiden blogeja noiden kahden viikon aikana ymmärsin vihdoin ja viimein, että ei sillä blogin ulkonäöllä ole loppupeleissä merkitystä. On asioita, jotka tekevät lukukokemuksesta miellyttävämmän, mutta muuten..? Saatan ihailla kaunista banneria blogissa, mutta ei se yksinään saa minua blogin lukijaksi. Blogin sisältö on tärkeämpi.

Johtopäätös: Perfektionismini takia olen pissannut omille nilkoilleni pitkään. Turha stressata sivupalkeista ja fonteista. Kunhan blogi on helposti luettavissa ja korostaa sitä tärkeintä – sisältöä.

Niinpä jatkan täällä nyt uuden ulkoasun kanssa. Ulkoasun, joka kaiken huomion keskittää nimenomaisesti blogin sisältöön eikä mikään sivupalkin härpäke vie huomiota muualle.

P1070654 -1

En yhtäkkiä millään muotoa ole parempi ihminen tai bloggaaja. En portaalin puolella vilahtaessani saanut kusiannosta pääkoppaan ja luule olevani enempää kuin olen. Kaikki vierasblogin puolella saadut ihanan kannustavat kommentit ovat kuitenkin kaataneet päälleni itseluottamusta, ja toivon tämän tunteen jatkuvan niin pitkään kuin vain mahdollista. Pelkäsinhän täyslyttäämistä, jopa naurunalaiseksi joutumista blogiräpellyksilläni. Eritoten siksi onkin ihanaa kokea olevansa hyvä siinä, mitä rakastaa tehdä – se kannustaa ja motivoi tekemään vielä enemmän. Puskemaan vielä pidemmälle.

Nyt, kun mediatalon alaisuus on koettu, ajatus moisen alaisuudessa kirjoittamisesta ei ole enää niin kummallinen tai pelottava. Koen olevani saadun kokemuksen kautta kypsempi kirjoittaja, mitä arvostan.

Nostan hattua, niian ja kumarran ja hihkaisen vielä kerran kiitos Kaksplussalle! Kiitos!

katsetulevaan

Tervetuloa siis tänne meikäläisen oman blogin puolelle te uudet lukijat myös, jotka meidät Kaksplussan hoteista bongasi! Täällä sitä ollaan, ja pari postausta sitten hahmottelin sitä, mitä tuleman pitää!

rakkaudellam

Avainsanat

Kommentit

Tulin kurkkaamaan tänne omaan blogiisi jos olisi jo uusi postaus. Blogi on upea! Vaikutat mahtavalta ihmiseltä! Kaikkea hyvää päiviinne! Jatka vaan samaan malliin:)

Meriannen

Kiitos peppilotta, sinä se vaan jaksat piristää! <3

Tykkään tästä uudesta ulkoasusta! Kivan simppeli. 🙂 Piti kuitenkin sanoa, että tabletilla pystypäin lukiessa ei näy tekstikenttä ollenkaan, sillä toi sivupalkki on edessä. Vaakasuunnassa ei ongelmaa! Ajattelin infota ihan varmuuden vuoks, jos et oo huomannu. 🙂 (Mä luen bloglovinin kautta niin siinä on ne ”kehykset” anyway!)

Meriannen

Kiutos että sanoit! Yritin heti korjata, vaikka paljon hämäsikin että minulla ulkoasu toimii kaikissa laitteissa…. ah, teknologia <3 mutta hei! lauantaina!!!

Jep, teknologia.. </3 Odotan sellasta blogipohjaa, jolle saa vaan kertoa mitä haluaa eikä tarvi itse tehdä mitään. Ehkä joskus tulevaisuudessa! Mutta lauantaina!!

Meriannen

joo – ois niiiiiiiiiiiiin näppärä! pari yötä enää!

Hei!
Blogisi uusi ulkonäkö on pirteä ja iloinen! Taisit todella saada rohkeutta ja inspiraatiota omaan blogiisi ”vierailulla” käydessäsi. =) Olen pienesti eri mieltä kanssasi siitä, onko blogin ulkonäöllä ja/tai bannerilla merkitystä blogille. Mielestäni sillä suuri merkitys, varsinkin siinä kohtaa, kun lukija saapuu blogiin ensimmäistä kertaa. Luonnollisesti aihe, sisältö ja lukemisen helppous (tekstin selkeys) vaikuttavat siihen, jääkö lukijaksi. Jos kuitenkin ensikertalainen lukija jää hieman pohtimaan, kiinnostaako blogi riittävästi vai ei, niin silloin banneri ja muut ulkonäölliset seikat saattavat vetää korren plussan tai miinuksen puolelle. Itse blogien lukijana arvostan todella tekstin selkeyttä – perusfontti ilman liikoja koukeroita ja sitä että teksti näkyy hyvin pohjasta -, bannerilla ei ole niin väliä, mutta kyllähän mielikuvaa vahvistaa blogista/bloggaajasta. Arvostan myös todella, jos blogin muihin osioihin on helppo päästä käsiksi, eli löytyy helposti reitti aikaisempiin postauksiin ja otsikot ovat helposti luettavissa. Kun blogi tulee tutuksi, ”ulkonäköseikat” eivät ole niin tärkeitä, kun blogi on muutenkin tuttu ja janoaa tietoa uusista kuulumisista ja itse bloggaukset ovat saaneet pääosan. Jokaisella lukijalla on oma tyylinsä valita blogit, tuossa kuitenkin muutama ”kriteeri”, joita olen huomannut käyttäväni, etsiessäni itselleni uutta luettavaa.

Olen seurannut blogiasi vajaan vuoden ajan, olen siis lukija ajalta ennen ”julkisuutta”. Päädyin blogiisi alunperin, kun etsin luettavaksi Britanniassa asuvien suomalaisten blogeja. Pari ensimmäistä kertaa käytinkin pääasiassa kattavaa blogilistaasi (kiitos siitä!) ja vain silmäilin varsinaisia kirjoituksiasi. Jotenkin jäinkin kiinni ihanan konstailemattomaan tapaasi kirjoittaa ja lopulta huomasin käyväni säännöllisesti lukemassa sinun ja perheesi kuulumisia. Olen ihan myyty EL:n hymyyn, vaikka olenkin nähnyt sen vain virtuaalisesti. =) Olet rohkea ja kaunis nainen, joka on käynyt läpi raskaita kokemuksia ja selvinnyt niistä voittajana. Kiitos ihanasta blogistasi!

Tervetuloa vastavierailulle blogiini halutessasi. =)

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.