Perhe-elämä
8.2.2015

Sunnuntaina oon Itkupilli.

Sunnuntaina oon Itkupilli.

Minun koko ihanainen ja kuumeinen perheeni on unessa. Minä nieleskelen juoda kuumelääkettä ja pyyhin kyyneleitä. Spotify suoltaa juuri editoimaani inspiraatio-listaa, ja räkäpääni on täynnä tunnerikkaita ajatuksia.

Tein melkein mitä tahansa, niin itku tulee. Katson kuvia, ja yhtäkkiä pillitän kuville Rubysta, Elsasta tai jopa itsestäni. Siitä finnikuvasta, jonka laitoin Helille että kato minä finninaama (tämän Voicen artikkelin inspiroimana – kohta 8). Tai lumisista kotiseutuni kuvista, joita isäni ja siskoni ovat minulle Whatsapissa lähettäneet. Äidistä työnteossa, isistä siskontyttöjeni kanssa sohvalla.

Yritän viedä ajatuksia muualle ja avaan Bloglovinin. Mitä bloggaajakollegat ovat tänään postanneet? Jes, lahjapohdintoja, raskausajan pukeutumisesta ja alakulon häätämisestä itkuhuutonaurulla. Huh, helpottaa.

Mutta sitten se sieltä feediltä pompsahti eteen. Oton ja Iinan hääpäivä, molemmat postanneet omissa blogikodeissaan asiasta. Apua.

Koska olen sen verran höppänä, että miehen osoittamat tunteenosoitukset saa poikkeuksetta hanat auki, avaan Iinan postauksen. Ihana päästä lukemaan toisen onnesta.

Mutta itkuhan sitäkin lukiessa tuli. Eritoten se video. Ne tuon ihanan parin rakkautta tihkuvat katseet toisilleen.. ÄÄÄ!

hikinassu

Minun kuumepotilas aamupäikkäreillä.

Normaalisti tällaisesta tunnemyrskystä syyttäisin hormoneita, nyt syyllistävä sormeni kohdistuu tähän keuhkoja raastavaan flunssaan. Elsa on kohta jo viikon antibiootteja napsinut, ja tuntuu kuin meikäkin olisi jo ikuisuuden ollut tässä flunssan kurimuksessa. Niin kuin ennustin, Dankin tuli kipeäksi, ja Rubykin liittyi torvisoittokuntaamme jo torstaina. Hänkin oli saanut pöpön jostain jo ennen meille saapumista, ja nukkumaan menemistä perjantaita vasten yöllä haittasi niin kurkkukipu ja köhä. Puhuttiin tänä aamuna Danin kanssa, että huomenna koko poppoo raahaudutaan terveyskeskukselle lääkärin pakeille.

Kuten kuvistakin näkyy, tytölläkin nousee vielä kuume ja hien valuessa otsalta kuume laskee. Kyllä, pidän tytöllä siitä huolimatta pitkähihaista paitaa yllä, sillä haluan varjella hänen yläkehoaan meidän kämpässä käyvältä mahdolliselta vedolta. Mutta sitten jalat viipottavatkin paljaina. Ja tuo hiki tulee, olisi tyttö vaikka alasti.

Miksi muuten vauvan hiki haisee niin hyvälle? Ihan epäreilua.
Terveisin stinky mum. Kuume laskee minullakin aina hikoamisen myötä.

hiki

Mutta tunneherkistelyäni voisin syyttää myös Danin aamun elokuvavalinnalla. Niin ihana, inspiroiva ja luovaa tekemistä täynnä, sekä ihmisten hyvyyttä.. Hanat aukesivat elokuvan lopussa, ja jo siinäkin vaiheessa kun selvisi että päähahmon esikoispoika onkin kuuro! Ne vanhempien käymät tunteet .. Iskivät niin lähelle.

Eilisen illan elokuvakaan ei jättänyt kyllä silmiä kuiviksi. Vai miltä kuulostaa elokuva, jossa on musiikkia, rakkautta ja perheen etsimistä..?

Rakastuin tuon elokuvan kautta Kaki Kingin musiikkiin. Esim. tämä kipale!

Olkoon syy mikä tahansa, minä olen tänään itkupilli.

Näihin sanoihin, ihanaa hääpäivää Iinalle ja Otolle – ehkä jossain vaiheessa uskaltaudun Otonkin postauksen lukemaan – ja hei, teille kaikille, mitä ihaninta sunnuntaita. Ja koska minä olen minä, minulla on pakottava tarve pyytää anteeksi: anteeksi tällainen sekainen höpö-höpö-postaus. Oli vain pakko päästä purkamaan.
Kun itkettää.

SNIF!

rakkaudellam

Avainsanat

Kommentit

Itsekin pillittänut tänään bonesin tahdissa koko viikon asiat. Joten ei huolta. Et ole ainoa. ❤

Meriannen

Oih, ihana <3 Pillitetään tääl samaan aikaan ! <3 <3

Itku puhdistaa ilmaa ja tekee hyvää.

Meriannen

Joo… Tietäis vaan miksi itkettää nyt kaikki :’D

Kenties flunssa saa aikaan osittain 😉 niin kuin itsekin veikkasit.

Meriannen

Hyyyyvin todennäköistä :’> Kaikki tää väsymys, kurja olo ja siten on ylipäätään vain herkillä! 😀

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.