Infoiskut
2.3.2013

Lomakkeita, todistuksia, sitä sun tätä ja muuta ihanaa

Lomakkeita, todistuksia, sitä sun tätä ja muuta ihanaa

Masu kasvaa yhtämittaa laiskuuden kanssa, mutta uskallan toivoa että sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettei minulla vieläkään ole puhelinnumeroa. Yllättäen tässä sivistysvaltiossa kaikki on vähän normaalia monimutkaisempaa, ja pelkästään jo liittymää hakiessa pitää olla todisteita vaikka mistä sun asiasta, mitä ei näin suomalaistollona välttämättä tule edes ajatelleeksi. Kuten todistus antamastasi kotiosoitteesta, tai miten olisi käsialanäyte pankkikortista? Olen jo kaksi kertaa kävellyt Orange-puotiin vain ”nopeasti hakemaan sen puhelinpaketin”, ja palannut tyhjin käsin kotiin. Kun jotain vielä puuttui, kun ne jäi vielä jotain muuta tekemään.. Ensimmäisellä kerralla ei ollut minkäänmuotoista laskua mukana, jossa näkyisi nimeni antamani osoitteen kanssa samassa pakkauksessa. Toisella kertaa päästiin prosessissa jo aika pitkälle, mutta sitten homma kaatui siihen että koska he haluaa kolmen (3) vuoden asuinhistorian ylös tietokantaansa jotta voivat tarkastaa luottotietoni, niin yllättäen siinä kestää minun kohdalla sitten vähän normaalia pidempään. Miksi? No, kun meikäläisen osoitteistosta löytyy niin Suomea, Englantia kuin Kreikkaakin.

Kyllä, saman voisi hoitaa myös Internetissä, mutta jostain syystä ainakin tämä Orange vaatii luomaan direct debit – sopimuksen liittymäpaketin ostaessasi netin välityksellä (eli luvan siitä että lasku laskutetaan suoraan miun pankkitililtä ilman minun väliintuloani), mikä taas ei minua kiehdo pätkän vertaa. Joten siihen jäi sitten sekin mahdollisuus. Danin mukaan oisin kuitenkin voinut tehdä liittymäsopimuksen myös Internetissä ja myöhemmin perua direct debitin, mutta en halunnut riskeerata.

Minkä lisäksi halusin varmistua, että minun on tarvittaessa mahdollista jäädyttää noin kaksi vuotta kestävä sopimukseni siltä varalta, jos joskus palailen takaisin Suomeen esim. työharjoittelun perässä. Tästä aluksi meinasi tulla hyvinkin ristiriitaista tietoa, yksi sanoo kyllä onnistuu, toinen sanoo ei ja kolmas että ainoastaan, jos lähdet armeijan komennukselle ulkomaille. Mutta edellisellä kerralla he kaupasta soittivat ihan jonnekin Orange-jehuille ja tarkistivat, että kyllä, se on mahdollista. Myöhemmin facebookin Orange Helpers vastasivat miulle myös, että kyllä onnistuu, minimissään jäädytys on 3 kuukautta ja pisimmillään 6kk, ja että tämä jäädytetty aikakausi lisätään alkuperäisen sopimuksen päättymispäivän loppuun eikä jäädytysajalta tule mitään kuluja.
Kuinka kätevää.

Ystäväiseni Robin

Ystäväiseni Robin

No, se puhelimesta. Terveyskeskukselle on tullut jo rekisteröityä. Ja olihan se sekin aikamoinen prosessi, mutta selkeästi yksinkertaisempi kuin puhelinliittymän hankkiminen. Ainakin siihen löytyi selkeät ohjeet (täältä), ja sieltä löytyi vielä hakemus (tämä pdf) ja sivuston kautta pystyi löytämään vielä itseään lähinnä olevan terveysasemankin (haku), ja löydetyn terveyskeskuksen sivuilta näkyy ottavatko he vastaan uusia rekisteröitymisiä. Täytettyämme lomakkeet mie sitten reippahana tyttönä käppäilin Alma Medical Centerille.. Vain tajutakseni että olin unohtanut ottaa omat kuin Danin henkkarit matkaan, eikä taaskaan ollut mukana sitä todistusta osoitteesta esim. laskun muodossa. Ottivat sentään lomakkeet vastaan. Seuraavana iltana lähdettiin sitten puuttuvien härpäkkeiden ja täytettyjen terveystietolomakkeiden (paljonko juot alkoholia/viikko, poltatko…) kanssa Danin töiden jälkeen pienelle happihyppelylle, ja saatiin kuin saatiinkin hoidettua homma kotiin. Nyt vain odotellaan, milloin he ottaa yhteyttä ja pääsen ensimmäistä kertaa englantilaiseen ”neuvolaan” vauva-asioiden myötä! Tosin voi olla, että he ottavat yhteyttä vasta, kun saavat minulta sen puhelinnumeron.. joka minulta vieläkin uupuu.

No, ehkä minä tänään jo saisin puhelimen. Ehkä tänään.

joutsen

Ja ihan muihin uutisiin: eilen oli kyllä aivan taianomainen ilta. Pieni asuntomme täyttyi suomalaisneitosista, ja yhdessä pohdittiin josko saataisiin aikaiseksi ruisleipää – minä sain sormeni likaiseksi, leipätaikina saatiin vuokiin ja uuniin mutta tuloksena tuli.. No, ei ihan tiiliskiviä mutta aika tiivistä tavaraa. Vissiin ei kohonnut tarpeeksi? Eikä meillä riittänyt kärsivällisyys kohotellakaan sitä täysin ohjeiden mukaisesti. Mutta neitosemme olivat tuoneet omia tuliaisiaan niin korvapuusteista mansikkajuustokakkuun kuin poppareihinkin, unohtamatta aivan ihanaa juhlamokka-kahvia! Oltiin siis hyvin suojauduttu nälän vaaralta. Tarkoituksena oli sitten katsella leffaa, mutta sitä ehdittiin seurailla jopa hurjat kaksi minuuttia kun ei enää jaksettu olla hiljaa ja suomenkielinen porina täytti taas olohuoneen. Leffa jäi automaattisesti katkolle.

Ihanan rento, mukava ilta. Vaikka ketään heistä en ollut tavannut aikaisemmin, tuntui kuin olisin tuntenut heidät aina. Tätä pitää saada ehdottomasti lisää, ja suunnitelmissa on ainakin karjalanpiirakkailta tulevaisuudessa! Ehkäpä siitä tulokset ovat vähän ruisleipää lupaavammat..

Nyt seuraan kärsimättömästi, jos illan kuvaajalta irtoaisi vähän materiaaa illan meiningistä jossain muodossa. Kyllähän ne miun sormet epäilyttävän tahmeassa ruistaikinassa on aina näkemisen arvoista ihan kuvana asti. Näin esimerkiksi! Ja jospa vielä joku päivä miullakin ois samanlainen kamera..


Three things: paperwork, NHS and other Finns living abroad. To do or get anything in England you need to fill out loads of different documents and bring papers to different offices as proof for whatever – stuff that wouldn’t even cross your mind as a Finn. But here it matters. Even when trying to get a contract for your mobile phone you have to bring proof of address, identity and so on. Same when registering with NHS GP surgery. At least with all the hassle with paperwork there was something extremely cool that happened lately. I found local Finns! We met up at ours and had a lovely evening together!

rakkaudellam

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.